TASAVALLAN PRESIDENTIN UUDENVUODENPUHE 1.1.1996

Maaliskuun eduskuntavaalien jälkeen maahan voitiin nopeasti muodostaa laajapohjainen enemmistöhallitus. Hallitus on toiminut yksituumaisesti ohjelmansa toteuttamiseksi.

Maallamme on edessä jo viides suurtyöttömyyden vuosi. Tämä ei ole kuitenkaan lannistanut kansalaisia. Tällaista asennetta ja määrätietoista yhteistyötahtoa tarvitaan nyt maan edun nimissä.

Olen erityisen kiitollinen niille tuhansille kansalaisille, jotka ovat kansalaistapaamisissa, kirjeitse sekä muulla tavoin ottaneet yhteyttä. Tämä on ollut minulle ja puolisolleni tärkeää. Suomalainen arki on kauttanne ollut läsnä.

Työministeriön viimeisimmän tilaston mukaan on 448700 kansalaista vailla työtä. Heistä peräti 57500 on ollut työttömänä jo yli kaksi vuotta.

Valtiontalouden määrätietoinen vakauttaminen, korkotason merkittävä alentaminen enempää kuin kaksivuotinen tulosopimuskaan eivät vielä ole näkyneet työllisyyden kohentumisena.

Uskon, että käänne työttömyyden nujertamiseksi on käsillä. Tehdyt raskaat taloudelliset ratkaisut alkavat vaikuttaa viiveellä.

Julkisessa taloudessamme on ollut pakko tehdä kipeitä menojen supistuksia. Suomalaiset ovatkin osoittaneet kiitettävää todellisuudentajua. Jos maltti säilyy ja kansantalous saadaan yhteisin ponnistuksin kestävälle kasvu-uralle, ei lähivuosina ole enää tarpeen tehdä uusia merkittäviä leikkauksia.

Työttömyysongelman ratkaisemisessa on avainasemassa uusien työpaikkojen luominen. Tämän lisäksi olisi ennakkoluulottomasti käytettävä hyväksi työvuorottelujärjestelmää ja nykyistä monipuolisempia työaikamalleja. Tässä myös ammattiyhdistysliikkeellä on tärkeä tehtävä.

Vaikka nykyisen laman oloissa olemme kyenneet usein yhdistämään voimamme, tarvitsemme vieläkin vahvempaa sitoutumista suurtyöttömyyden alentamiseen.

Olen erityisen rohkaistunut siitä, että työttömyyden nujertamiseksi on paikallistason yhteistyö lisääntynyt. Sekä työttömät että työllistäjät ovat alkaneet puhaltaa yhteen hiileen.

Paikallisella tasolla tunnetaan parhaiten työllistämisen esteet ja mahdollisuudet. Kansalaisyhteiskunta on aktivoitunut. On syntymässä uutta talkoohenkeä ja yhteisvastuullisuutta, joka meiltä lähes katosi nopean taloudellisen nousun kaudella. Nyt on luotava menettelytapoja, joilla tällaista aktiivisuutta entisestään kannustetaan.

Parhaat ratkaisut syntyvät ongelmien keskellä. Haluan rohkaista jokaista suomalaista kuntaa ja kaupunkia asukkaineen niin yritysten kuin yhteisöjen toimin ennakkoluulottomaan ja täysin uudenlaiseenyhteistyöhön. Jokainen uusi työpaikka on koko seutukunnan parhaaksi.

Suomi on ollut vuoden jäsenenä Euroopan unionissa. Voimme olla tyytyväisiä tuloksiin. Maamme kansainvälinen asema on vahvistunut ja rakentava linjamme on saanut tunnustusta. Jäsenyys palvelee kansallisia etujamme.

Maan hallitus on voinut tukeutua vankkaan kansalaismielipiteeseen ajaessaan suomalaisten etuja unionissa. Toimintamme unionissa voikin onnistua vain, mikäli se nojautuu kansalaisten tahtoon.

Oli ymmärrettävää, että maaseudulla koettiin jäsenyys EU:ssa suorastaan uhkana. Tämä loi jopa epätoivon mielialaa. Nyt tilanne on selkiintynyt, koska tiedetään ne tekijät, joiden pohjalta pitkän aikavälin tavoitteita voidaan asettaa maaseudun kehittämiselle. Maaseudun elinvoiman säilyttäminen on kaikkien suomalaisten edun mukaista.

Unionijäsenyys on lisännyt investointeja ulkomailta Suomeen. Tämä kehitys jatkuu.

Jäsenyytemme EU:ssa on omalta osaltaan vaikuttanut siihen, että EU:n huomio kiinnittyy entistä enemmän pohjoisiin alueisiin. EU:n omassa kehityksessä otetaan nyt huomioon pohjoiset olosuhteet. Ulkosuhteissa erityishuomio kiinnitetään lähialueellemme, Venäjään ja Itämeren alueeseen. Omalla toiminnallamme pyrimme vaikuttamaan, että jatkossakin EU pitää näitä alueita keskeisinä ulkosuhteissaan.

Euroopan unionin tulevaisuuden kannalta oli tärkeää, että Madridin huippukokouksessa tehtiin Euroopan talous- ja rahaunionin toteuttamista koskevia päätöksiä. Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että EMU:un siirrytään mahdollisimman laajalta pohjalta ja niin, että liittyvien jäsenvaltioiden taloudellinen asema vahvistuu.

Talous- ja rahaliiton edellyttämä talouspolitiikka on usein asetettu vastakohdaksi työllisyyden hoidolle. Keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä kurinalainen talouspolitiikka ja valtiontalouden tasapaino ovat kuitenkin edellytyksiä sille, että työttömyys saadaan kuriin. On totta, että talous- ja rahaliitossa mukanaoleminen tuo meille uusia haasteita, mutta sen ulkopuolelle jättäytyminen tekisi taloutemme ongelmien, erityisesti työttömyyden vähentämisen entistä vaikeammaksi. Inflaatioon ja sitä seuraavaan devalvaatioon perustuva talouspolitiikka ei missään olosuhteissa olisi enää mahdollista, eikä toivottavaa.

Euroopan unionin ei tule sulkeutua, vaan säilyttää kykynsä laajentua. Tämä edellyttää unionin määrätietoista sisäistä kehittämistä. Tässä haluamme antaa täyden panoksemme. Euroopan unionin laajentuminen takaa parhaiten sen, että maanosamme ei palaa menneisyyden taistelutantereeksi vaan muuttuu kanssakäymisen ja vaurauden mantereeksi.

Kuluvan vuoden aikana on kehitys kansainvälisessä yhteisössä ollut poikkeuksellisen rohkaiseva. Ennen muuta rauhanprosessin ja jälleenrakennustyön käynnistyminen sodan runtelemassa Bosniassa avaa mahdollisuudet vakaudelle ja yhteistyölle laajemminkin Euroopassa.

Oli tärkeää, että eduskunnassa laki rauhanturvaamisesta voitiin hyväksyä miltei yksimielisesti. Näin säilytimme meille keskeisessä ulko- ja turvallisuuspoliittisessa kysymyksessä kansallisen yksituumaisuuden. Tästä haluan esittää kiitokseni.

Bosnian rauhanprosessin toimeenpano tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden osoittaa, että maanosassamme voidaan ratkoa vaikeitakin turvallisuusongelmia yhteistyössä, ei menneisyyden uhkakuvia ruokkien ja blokkirajoja seuraten.

On silti muistettava, että rauhanprosessi on vasta alullaan. Tie kestävään rauhaan Balkanilla on pitkä, eikä se tule ilman uhrauksia. Meidän on myös oltava valmiit antamaan oma panoksemme sodan tuhoaman maan jälleenrakentamiseen, jotta ihmisten ymmärrettävää katkeruutta voidaan lievittää ja taata heille kohtuulliset elämisen mahdollisuudet. Sekin on rauhan säilymisen kannalta tärkeä tehtävä.

Venäjällä pidetyt parlamenttivaalit vahvistivat kansanvaltaista kehitystä maassa. Kansainvälisen yhteisön on nyt päättäväisesti tuettava niitä pyrkimyksiä, joilla nopeutetaan Venäjän mukaantuloa erilaisiin yhteistyöjärjestelyihin niin Euroopassa kuin maailmanlaajuisestikin.

Suomella on hyvät edellytykset kehittyä maaksi, jossa on tilaa eri kulttuureille ja niiden vuorovaikutukselle. Tämä on itse asiassa oman kansallisen kulttuurimme kehityksen elinehto.

Maallamme ei ole vielä yhtenäistä maahanmuutto- ja siirtolaisuuspolitiikkaa. Hallituksen käynnistämä selvitystyö sekä asiasta käytävä laaja keskustelu luovat perustan tällaisen politiikan muodostamiselle.

Taloudellisten vastoinkäymisten luomasta epävarmasta ilmapiiristä on syntynyt myös Suomessa kasvupohjaa muukalaispelolle ja jopa rasistisille purkauksille.

Vastuu on nyt jokaisella suomalaisella.

Tarttukaamme tähän haasteeseen. Pitäkäämme kansalaisyhteiskuntamme terveenä jatkossakin.

Toivotan kaikille kansalaisille hyvää alkanutta vuotta ja Jumalan siunausta.