JUHLAILLALLISILLA VILNASSA 16.1.1996

Sallikaa minun aivan ensiksi kiittää kutsusta saapua valtiovierailulle Liettuaan. Vierailin edellisen kerran Liettuassa maaliskuussa 1992 toimiessani ulkoasiainministeriön valtiosihteerinä. On suuri ilo ja kunnia palata Vilnaan Suomen tasavallan presidenttinä.

Kuluneen neljän vuoden aikana Liettua on läpikäynyt merkittävän uudistusprosessin, jonka tulokset ovat havaittavissa kaikkialla.

Me tunnemme Teidät, Herra Presidentti, Liettuan hyväksi kaikissa olosuhteissa toimineena poliitikkona. Me tiedämme Teidän osuutenne maanne itsenäisyyden palauttamisessa. Me olemme panneet merkille Teidän aktiivisen toimintanne Liettuan integroimiseksi sille kuuluvalle paikalle Euroopan valtioiden yhteisöön. Olemme arvostuksella seuranneet Teidän ponnistelujanne alueellisen yhteistyön ja maanne naapurisuhteiden kehittämiseksi. Uskon, että teidän osoittamanne pragmaattinen ja samalla periaatteellinen linja palvelee hyvin yhteistä päämääräämme - vakaiden olojen ja rauhallisen kehityksen turvaamista alueellamme ja laajemmin Euroopassa.

Historiallisesti Suomi ja Liettua ovat olleet lähempänä toisiaan kuin mitä me yleensä ajattelemme. Varhaisessa historiassa suomalaiset ja balttilaiset heimot elivät vuosisatoja toistensa naapureina. 1500-luvulla Suomen kuuluessa Ruotsin kuningaskuntaan, meillä oli yhteinen kuningas. 1800-luvun suomalaiset ja liettualaiset kulttuurihenkilöt - Maila Talvio, Vincas Kudirka ja muut - virittelivät kulttuuriyhteyksiä orastavan itsenäisyyden merkeissä. 1920-luvulla, maidemme itsenäistyttyä, saatiin suhdekehitys myönteiseen alkuun niin taloudessa kuin kulttuurissa. Maailmantapahtumat katkaisivat tämän alkaneen kehityksen ja veivät meidät pakotettuun eroon toisistamme viideksikymmeneksi pitkäksi vuodeksi.

Liettua on lyhyessä ajassa vakiinnuttanut asemansa itsenäisten eurooppalaisten valtioiden joukossa. Ankaran historian koettelema maanne on nyt mukana maanosamme keskeisissä yhteistyörakenteissa. Lyhyen ja tehokkaan neuvotteluprosessin jälkeen Liettuasta tuli viime vuonna Euroopan unionin liitännäisjäsen. Juuri ennen vuoden vaihdetta Liettua jätti virallisen jäsenyysanomuksensa Euroopan uniolle.

Liettuan ja EU:n lähentymisprosessi on entisestään tiivistänyt Liettuan ja viime vuonna unionin jäseneksi tulleen Suomen suhteita. Omasta puolestamme olemme valmiit jakamaan sekä EU:n jäsenenä että aikanaan jäsenyysneuvotteluissa saamamme kokemuksen kanssanne. Meille on tärkeätä, että unionin laajentuessa Baltian maat ovat samalla lähtöviivalla muiden Keski-Euroopan maiden kanssa. Suomen eduskunta on jo hyväksynyt Liettuan Eurooppa-sopimuksen.

Maidemme välinen vierailuvaihto korkealla tasolla on viime aikoina ollut ilahduttavan vilkasta. Myös parlamenttien välinen yhteistyö on vakiintumassa. Toivon, että nämä vierailut omalta osaltaan lisäisivät ja monipuolistaisivat maidemme ja kansalaistemme keskinäistä kanssakäymistä.

Suomen ja Liettuan kaupallis-taloudelliset suhteet vaativat osakseen erityistä huomiota. Suhteiden perustan muodostaa EU:n ja Liettuan välinen vapaakauppasopimus. Maidemme välinen kauppa ja muu taloudellinen yhteistyö kehittyy edelleen suotuisasti. Liettuassa toimii jo vajaat sata suomalaista yritystä. Viime kesänä järjestettiin Helsingissä suomalais- liettualainen investointiseminaari. Koulutustoimintaa ja muuta aktiviteettia on jo runsaastikin. Minulla on ilo osallistua huomenna täällä Vilnassa järjestettävään suomalais-liettualaiseen talousseminaariin. Haluan jo tässä todeta, että edistysaskelista huolimatta kaupassamme on vielä paljon tehtävää olemassaolevan potentiaalin hyödyntämiseksi. Uskon, että huomisen seminaarin ja muissa puitteissa me tartumme vakavasti kauppamme kehittämiseen ja sen tiellä olevien esteiden poistamiseen.

Pitkällisen eron jälkeen nousee yhteyksien tarve kulttuurin ja informaationvaihdon alalla itsestään selvänä esille. Vanhoja kulttuuriyhteyksiä on jo valaistu kiitettävällä tavalla ja hankkeita uudempien kultturiarvojen - kirjallisuuden, taiteiden, musiikin - vaihtamiseksi on viritelty. Liettualaiset ovat voineet tutustua Kalevalaan omalla kielellään, mutta Donelaitisin Vuodenajat on suomalaisille yhä tuntematon. Työkenttää riittää myös tässä - molemmille osapuolille.

Euroopan unionin jäsenenä Suomi tukee unionin voimavarojen suuntamista koko Itämeren alueen kehittämiseen. Maanosamme hyvinvointi ja turvallisuus muodostavat yhteisen tavoitteen kaikille Itämeren rantavaltioille. Tässä yhteydessä haluaisin korostaa myös ympäristöyhteistyön kasvavaa merkitystä.

Alueellisen yhteistyön keinoin voimme edistää hyvää naapuruutta ja vakautta. Yhteisin ponnistuksin meidän tulee taistella myös järjestäytyneen rikollisuuden ja laittoman siirtolaisuuden kaltaisia epäsuotuisia ilmiöitä vastaan. Baltian maiden parlamenttien välinen yhteistyö tuo arvokkaan lisänsä jo monimuotoiseen alueelliseen yhteistyöhön.

Liettua on alueellisen yhteistyön aktiivinen toteuttaja. Viime kesänä Baltian ja Pohjoismaiden pääministerikokous kokoontui ensimmäistä kertaa yhdessä Baltian pääkaupungeista. Ei ollut sattumaa, että tuo kaupunki oli Vilna. Emme myöskään ole unohtaneet Liettuan panosta hyvien naapuruussuhteiden edistäjänä Euroopan vakaussopimuksen puitteissa kokoontuneessa Baltian pyöreässä pöydässä. Näitä oppeja Liettua on toteuttanut menestyksellisesti myös käytännössä.

Liettua on osoittanut suurta kiinnostusta Baltian maiden yhteistä rauhanturvapataljoonaa kohtaan. Liettualaiset sotilaat ovat jo yhdessä turvaamassa maanosamme rauhaa entisen Jugoslavian alueella.

Liettuan erinomainen asema, ei ainoastaan idän ja lännen, vaan myös pohjoisen ja etelän välissä tarjoaa maallenne mitä parhaimmat lähtökohdat. Olen vakuuttunut, että Liettuan kansa osaa hyödyntää tätä tilaisuutta parhaalla mahdollisella tavalla myös vastaisuudessa.

Kansoillamme, kulttureillamme on useita historiallisia kosketuskohtia. Kuulumme samaan Euroopalle tärkeään Itämeren alueeseen. Meitä yhdistävät eurooppalaiset pyrkimykset, yhteinen meri, alueellinen yhteistyö. Yhteyksiemme kehittäminen on objektiivinen välttämättömyys. Tälle yhteistyölle, kehittyville yhteyksille Suomen ja Liettuan välillä minä haluaisinkin nostaa maljani, samoin kuin Teidän, Herra Presidentti, terveydeksenne ja koko Liettuan kansan menestykseksi.