TASAVALLAN PRESIDENTIN PUHE

47. YHTEISVASTUUKERÄYKSEN AVAAMISEKSI

4.2.1996

Tänään alkava Yhteisvastuukeräys keskittyy koko maailman kannalta keskeiseen teemaan - kamppailuun köyhyyttä ja syrjäytymistä vastaan. Keräyksen tarkoituksena on kannustaa heikossa asemassa olevia oma-aloitteisuuteen tunnuksella Uusi mahdollisuus.

Keräyksen tuotosta 60 % kohdistuu kirkkojen ja kirkollisten järjestöjen kehitysyhteistyön kautta kehitysmaiden kaikkein köyhimmille ihmisille - heidän ehdoillaan ja yhteistyössä heidän kanssaan paikallista asiantuntemusta hyväksi käyttäen. Tuella pyritään tilanteeseen, jossa ulkopuolista auttajaa ei enää tarvita.

Hallitsematon väestönkasvu lisää köyhyyttä ja ympäristöongelmia. Kirkkojen avustusohjelmat kannustavat ihmisiä yrittäjyyteen ja tähtäävät naisten aseman parantamiseen. Tämä on todettu hyväksi keinoksi pyrittäessä hallittuun väestönkasvuun.

Keräysvaroja käytetään monissa maissa, mutta keskeisenä kohteena on Intia. Köyhien kylien naisille annettavilla lainoilla ja yksinkertaisella perusopetuksella pyritään kohentamaan naisten asemaa ja edistämään omatoimisuutta ja yritteliäisyyttä.

Syrjäytyminen tai sen uhka koskettavat satoja miljoonia ihmisiä. Maailman väestöstä noin 1,3 miljardia ihmistä elää köyhyysrajan alapuolella. Suomessa tasavertaisia lähtökohtia on jo pitkään pidetty saavutettuna tavoitteena, mutta tänä päivänä meilläkin liian monet ihmiset kokevat itsensä syrjään heitetyiksi. He ovat kanssaihmisiä, jotka kärsivät pitkään jatkuneesta työttömyydestä, muusta tulojen menetyksestä, ylivelkaantumisesta, alkoholismista, asunto- ja mielenterveysongelmista tai rangaistuskierteestä.

Ongelmien tiedostaminen ei riitä, vaan on peräänantamatta haettava keinoja niiden ratkaisemiseksi. Pessimistiset asenteet ja ennustukset toteutuvat usein itsestään. Valmiita ratkaisumalleja ei ole, meidän on ne itse löydettävä ja toteutettava. Meidän on muistettava vastuumme kansainvälisen yhteisön jäsenenä ja apua tarvitsevat lähimmäiset omassa maassamme.

Yhteisvastuukeräyksen kotimaisissa kohteissa etsitään työllistymisen uusia mahdollisuuksia yhdeksällä paikkakunnalla eri puolilla maata. Toteuttajina ovat Suomen Setlementtiliitto ja Kansalaisareena. Työhön kotimaassa käytetään 40 prosenttia keräyksen tuotosta. Työllistymishankkeiden ohella tuetaan pitkäaikaisen vankeuden jälkeen siviilielämään sopeutuvien naisten kuntoutusta sekä vaikeassa taloudellisessa kriisissä olevien avustamista.

Suomen evankelisluterilainen kirkko on taloudellisen kriisin ja murroksen vuosina antanut ihmisille henkistä voimaa ja toiminut suunnannäyttäjänä uusia elämisen malleja etsittäessä.

Vastuu kansalaisten hyvinvoinnin perusteista on perinteisesti kuulunut yhteiskunnalle. Tämä ajattelu on ollut pohjoismaisille demokratioille yhteistä, ja sen vahvimmat juuret ovat kristillisessä etiikassa. Omaa opetustaan seuraten kirkko on kantanut käytännön sosiaalista vastuuta tämänkin keräyksen muodossa.

Olemme nyt tilanteessa, jossa meidän on vahvistettava kansalaisyhteiskuntaa. Valtiovallan julkisyhteisöjen kautta ohjaamat voimavarat eivät enää riitä kaikkeen. Nämä yhteisöt tarvitsevat yhteistyökumppaneikseen eri kansalaisryhmiä ja -yhteisöjä - myös kristillisiä yhteisöjä. Olkoon yhteisvastuukeräys tänäkin vuonna meille muistuttaja ja suunnannäyttäjä.

Toivon, että kansalaiset osallistuvat tänä vuonna keräykseen samalla aktiivisuudella kuin esimerkiksi Pellon kunnan asukkaat ovat viime vuosina tehneet. Esitän keräykselle, järjestäville seurakunnille ja kaikkille vapaaehtoisille kerääjille parhaan tervehdykseni ja menestyksen toivotukseni.

Julistan 47. yhteisvastuukeräyksen avatuksi.