Viimekertainen konferenssinne täällä pääkaupungissamme johti kansainvälisten jokien vesien käyttöä koskevien "Helsingin sääntöjen" hyväksymiseen. Nämä merkityksensä säilyttäneet säännöt liittyvät valtioiden välisiin suhteisiin käytännöllisellä alueella. Helsingin nimi on sittemmin liitetty menestykselliseen yhteistyöhön idän ja lännen välillä samoin kuin yleisesti hyväksyttyjen ihmisoikeussitoumusten luomiseen. Navigoinnin säätelystä yksilöiden liikkumisvapauteen Helsinki on toiminut innoituksen lähteenä aatteille, jotka ovat ylittäneet kansalliset rajat.

Allekirjoittaessaan historiallisen ETYKin loppuasiakirjan Helsingissä kaksikymmentäyksi vuotta sitten Euroopan turvallisuudesta vastaavat johtajat julistivat valmiutensa sovitella riitaisuudet rauhanomaisin keinoin. Päämääränä oli luoda uutta kollektiivista turvallisuusjärjestelmää koskevat periaatteet ja lopettaa sotien aikakausi maanosamme historiassa. Nyt näemme, että ETYK-prosessi tasoitti tietä perusteelliselle muutokselle Euroopassa.

Eurooppa on keskellä historiallista muutosta. Tarttumalla tähän mahdollisuuteen voimme ehkäistä poliittisten ja sotilaallisten jakolinjojen uudelleensyntymisen. Kansainvälisen yhteisön tulee toimia luovasti. Sen tulee vahvistaa kansainvälistä oikeutta ja monenvälisiä instituutioita.

Tässä konferenssissa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, miten kansainvälisen oikeuden normit toimivat kansainvälisissä suhteissa. Yksi alue, jolla tarvitaan uusia toimenpiteitä kansainvälisessä yhteistyössä ja ehkäisevässä toiminnassa, on terrorismi ja erityisesti valtioiden tukema terrorismi. Kansainvälinen yhteisö on sitoutunut yhä enenevässä määrin tuomitsemaan terrorismin ja ryhtymään terrorismin vastaisiin tehokkaisiin toimiin, jotka noudattavat perusvapauksia ja laillisuusperiaatetta. Suomi kannattaa näitä sitoumuksia.

Yhdistyneiden kansakuntien yleisistunto hyväksyi joulukuussa 1994 julistuksen kansainvälisen terrorismin poistamista koskevista toimenpiteistä. Sen mukaisesti asiaa on käsitelty useissa kansainvälisissä kokouksissa. G7/P8 -maiden terrorismia käsitellyt ministerikonferenssi, joka pidettiin äskettäin Lyonissa, päätti asettaa terrorismin vastaisen taistelun ehdottomasti etusijalle ja hyväksyi kansainvälisiä toimenpiteitä terrorismin ehkäisemiseksi. Kansainvälistä terrorisminvastaista yhteistyötä tarvitaan kiireellisesti. Siihen kuuluvat mm. ennalta ehkäisevät toimenpiteet, terroristien asettaminen syytteeseen ja rankaiseminen, henkilöiden liikkumiseen liittyvät kysymykset, kansainväliset sopimukset ja muut järjestelyt. Pyydän tässä apua konferenssin osanottajilta kansainvälisen oikeuden asiantuntijoina.

Kylmän sodan päättyminen tarjoaa myös Yhdistyneille kansakunnille uusia mahdollisuuksia. YK ei ole enää ideologisten vastakkainasettelujen näyttämö. Sen tulisi nyt auttaa maailmaa tutkiskelemaan myös yhteistä turvallisuutta koskevia uhkatekijöitä.

Yhdistyneiden kansakuntien perustajilla oli visio maailmanlaajuisesta kollektiivisen turvallisuuden järjestelmästä. Pitäen mielessään 1930-luvun antamat opetukset he halusivat varmistaa, että Yhdistyneet kansakunnat toimisi nopeasti rauhan ja turvallisuuden puolesta etsien yhteisiä ratkaisuja rauhaa vaarantavien hyökkäysten torjumiseksi.

Nykyisin ongelmana on, että emme ole keskenämme pystyneet sopimaan yhteisistä päämääristä ja toiminnan prioriteeteista. Kansainvälisissä konferensseissa kysymyksiä on käsitelty eri näkökulmista. Kuitenkaan emme edelleenkään pääse yksimielisyyteen siitä, mihin meidän tulisi tarkasti ottaen tähdätä ongelmien kanssa painiskellessamme.

Kansainvälisellä oikeudella on keskeinen osa tiennäyttäjänä tässä asioiden tärkeysjärjestykseen panemisessa. 1960-luvulta lähtien olemme nähneet periaatteiden ja normien syntymisen, jotka nykyisessä kansainvälisessä ilmapiirissä voidaan toteuttaa. Olemme kehittäneet näitä periaatteita edelleen sopeuttaen ne nykytodellisuuteen. Olemme onnistuneet laskemaan perustan sivistyneen maailman kanssakäymiselle. Tehtävämme on nyt määritellä, kuinka voimme edistää konsensusta kansakuntien välillä, joista toiset ovat olleet olemassa vuosisatoja ja toiset vasta muutaman vuoden. Parikymmentä valtiota on syntynyt vasta 1990-luvulla.

Ehdotankin, että tarkastelisitte kahta prioriteettialuetta. Ensinnäkin sitä, kuinka voidaan edistää kahden- ja monenvälisillä neuvontapalveluilla oikeusvaltioperiaatteen ymmärtämistä ja toteuttamista uusissa valtioissa. Monenväliseen toimintaan YK tarjoaa parhaan tilaisuuden. Toinen alue on kansainvälisen oikeuden kehittäminen.

Ensinnäkin kansakunnan rakentaminen. Minulla on ollut tilaisuus olla avustamassa uuden valtion, Namibian, syntymää. Tällaisissa prosesseissa on aina paljon vaikeuksia voitettavana. Ratkaiseva tekijä on, että ihmiset itse päättävät elää rauhassa ja sovussa keskenään ja naapureidensa kanssa.

Paitsi kansakunnan rakentaminen on monta muutakin tärkeätä alaa, jolla juristit voivat olla avuksi. Yhdistyneet kansakunnat kärsii taisteluväsymyksestä, jonka ovat aiheuttaneet monenlaiset kylmän sodan päättymisen jälkeen suoritetut toiminnot. Yhdistyksenne voisi myötävaikuttaa osaltaan näiden toimintojen tulosten kokoamisessa oikeudellisesta näkökulmasta sekä tehdä ehdotuksia niihin liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi. YK onkin ollut viime aikoina paljon valmiimpi ottamaan vastaan neuvoja ja ajatuksia yhdistyksenne kaltaisilta järjestöiltä. Tätä mahdollisuutta ei International Law Association'inkaan jäsenten kannata unohtaa.

Kansainvälinen yhteisö on kokenut juuri kansallisuusaatteen merkittävän nousun ja uusien valtioiden syntymisen, mutta olemme yhä keskellä epäselvyyttä. Useat uudet valtiot eivät ole kyenneet ratkaisemaan sisäisiä erimielisyyksiään ja konfliktejaan. Ei ole riittävää puhua riitojen rauhanomaista ratkaisemista koskevista säännöistä, kun sellaiset julmuudet, joita on koettu Jugoslaviassa ja Ruandassa, vaativat ihmishenkiä ja aiheuttavat sanomatonta kärsimystä ja repivät yhteisöjä hajalle. Tarvitaan kipeästi uusia keinoja, joilla tällaisia tilanteita voitaisiin käsitellä tehokkaasti. Niitä ei saisi kehittää pelkästään käytännön tarpeista, vaan niissä täytyy ottaa huomioon myös oikeudelliset seikat.

Nykyiset kokemukset osoittavat vakuuttavasti, että kansainvälisiä täytäntöönpanomekanismeja on parannettava. Meidän tulee vahvistaa turvallisuusneuvoston kykyä ryhtyä tehokkaisiin toimenpiteisiin.

Meidän tulee kiinnittää riittävää huomiota myös Kansainvälisen tuomioistuimen asemaan. Kansainvälinen tuomioistuin on ansainnut vuosien mittaan kansainvälisen yhteisön luottamuksen asiantuntevana ja puolueettomana elimenä. Sille voidaan ja tuleekin antaa suurempi rooli kansainvälisten kiistojen ratkaisemisessa sekä neuvojana kansainvälisen oikeuden soveltamista koskevissa kysymyksissä.

Suomi on Jugoslavian ja Ruandan kansainvälisten tuomioistuinten työn puolestapuhuja. Osapuolten ja muidenkin yhteistyötä tarvitaan rikollisten saattamiseksi näiden tuomioistuinten eteen. Kollektiivinen syyllisyys on korvattava yksilön vastuulla.

Suomi kannattaa vankkumattomasti pysyvän kansainvälisen rikostuomioistuimen perustamista, jota valmistellaan parhaillaan New Yorkissa kokoontuvassa valmistelevassa komiteassa. Jugoslavian ja Ruandan kohdalla hyväksytyt tilapäisjärjestelyt ovat kiitettäviä edistysaskelia täytäntöönpanomekanismien kehittämisessä, mutta tuskin riittäviä. Kansainvälisen yhteisön on yritettävä tarmokkaammin saattaakseen sellaisten katalien rikosten kuin kansanmurhan, sotarikosten ja ihmisyyttä vastaan tehtyjen rikosten tekijät oikeuden eteen. Verilöylyt eivät valitettavasti ole ohi - ne ovat yhä keskuudessamme. Kansainvälisen oikeuden täytäntöönpanomekanismit helpottaisivat myös pakolaisten ja pakkosiirrettyjen ihmisten tilannetta.

Meidän tulee pyrkiä myös sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja etnisten ja sosiaalisten vähemmistöjen parempaan integroimiseen kansallisella tasolla. Olen henkilökohtaisesti kokenut apartheidin uhrien päättäväisyyden rakentaa oikeudenmukainen ja oikeusvaltion periaatteita noudattava uusi yhteiskunta. Kansainvälisten juristien pyrkimykset ihmisten osallistumisen parantamiseksi ihmisoikeusnormien avulla on ollut mahtavaa.

YK:n uudistaminen on jatkuva prosessi, joka tarvitsee jatkuvaa huomiotamme tulevina vuosina. YK:n peruskirja on toistaiseksi osoittautunut joustavaksi välineeksi kansainvälisen oikeuden kehittämisessä. Meidän tulisi kuitenkin suhtautua avoimesti ja rakentavasti YK:n peruskirjan uudistamista koskeviin ehdotuksiin, jotka voivat olla tarpeen toimivamman YK-järjestelmän luomiseksi.

Mahdollisuudet kansainvälisen oikeuden kehittämiseksi ovat edelleen olemassa. Mahdollisuuksien ylläpitäminen vaatii teiltä jatkuvia toimenpiteitä, jotta voidaan taata kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden säilyminen ja konfliktien ja taistelujen repimien yhteisöjen jälleenrakentaminen YK:n peruskirjan hengessä ja kaikin mahdollisin oikeudellisin keinoin.

Toivotan teidät tervetulleeksi Suomeen. Uskon teidän pitävän Helsingin hengen elossa konferenssin aikaisissa keskusteluissa - ja käyttävän sitä ponnahduslautana niiden kansainvälisen oikeuden periaatteiden edelleen kehittämiseksi, jotka takaavat kohtalomme rauhassa ja sovussa. Tehkäämme työtä luodaksemme yksilöille ja kansoille paremman, turvallisemman ja vauraamman maailman.