TASAVALLAN PRESIDENTTI MARTTI AHTISAAREN PUHE

JUHLAILLALLISELLA PRAHAN LINNASSA 09.09.1996

Esitän parhaat kiitokseni Teille, Herra Presidentti, niistä ystävällisistä tervetulontoivotuksista, jotka halusitte osoittaa vaimolleni ja minulle sekä mukanani seuraavalle suomalaiselle seurueelle. Olen kiitollinen myös niistä ajatuksista ja sanoista, jotka halusitte kohdistaa maatani, Suomea, kohtaan.

Suomi ja Tshekin tasavalta eivät kohtaa välittömästi maantieteessä. Tänään maantiede ei kuitenkaan enää rajoita kulttuurien vuorovaikutusta. Esimerkiksi teidän teoksenne tulivat tutuiksi suomalaisille pian niiden ilmestymisen jälkeen. Kamppailemme maailman huipulla jääkiekon mestaruuksista. Maantiede ei rajoita enää myöskään taloudellista ja poliittista yhdentymistä. Euroopan unionin laajentuessa Suomi ja Tshekin tasavalta kohtaavat siinä kumppaneina.

Viime vuosikymmenen lopulla päättyi kylmä sota. Euroopan jakolinja murtui. Tähän historialliseen muutokseen myötävaikuttivat keskeisesti, Presidentti Havel, teidän kaltaisenne ihmisoikeustaistelijat. Asetuitte pakkovaltaa vastaan. Jouduitte henkilökohtaisen vainon kohteeksi. Teitä voidaan oikeutetusti kutsua yhdeksi aikakautemme suurista eurooppalaisista vapaustaistelijoista. Olen erityisen iloinen, että olen maassanne Teidän toimiessanne vierailuni isäntänä.

Tänään alkanut valtiovierailuni on historiallinen. Suomen presidentti tekee nyt ensimmäisen valtiovierailunsa Tshekin tasavaltaan. Valtiovierailuni korostakoon uuden kanssakäymisen mahdollisuuksia ja merkitystä yhdentyvässä Euroopassa.

Tshekin tasavalta yhdessä muiden kommunismista vapautuneiden eurooppalaisten valtioiden kanssa on käynnistänyt mittavat taloudelliset ja poliittiset reformit. Samalla näiden maiden turvallisuuspoliittinen asema on muuttunut. Ennen kaikkea niillä on nyt mahdollisuus tehdä vapaasti valintansa yhteistyökumppaneitaan etsiessään.

On tärkeää ymmärtää, että Eurooppaan on viime vuosina jo muodostunut uuden turvallisuusjärjestyksen perusta. Se perustuu yhteistyöhön, taloudelliseen yhdentymiseen ja idelogisen vastakkainasettelun murtumiseen. Nyt on osoitettava luovuutta kehityksen hallitsemiseksi niin, ettei käännettä menneisyyteen tapahdu.

Uusi Eurooppa on ennen kaikkea avannut meille mahdollisuuden luoda yhteisille kulttuuri- ja sivistysarvoille nojautuva eurooppalainen kansalaisyhteiskunta. Sen kantavia voimia ovat edelleen kansallisvaltiot, mutta ne eivät enää kilpaile keskenään asevoimalla. Ne rakentavat kestävän vakauden perustaa taloudellisin ja poliittisin keinoin sekä yhteistä turvallisuutta yhteistyön keinoin ja torjuvat päättäväisesti rauhan rikkojat.

Uuden Euroopan keskeisimmäksi yhteistyötä ja turvallisuutta luovaksi tekijäksi on muodostumassa Euroopan unioni. Mutta unioninkaan tarkoituksena ei ole muodostua muita yhteistyöjärjestelyjä syrjiväksi, vaan kaikkinaista kanssakäymistä edistäväksi toimijaksi.

Euroopan unioni on muodostumassa yhdistäväksi voimaksi maanosassamme ja kansainvälisessä kanssakäymisessä laajemminkin. Suomi haluaa, että unionin kaikkinaista asemaa määrätietoisesti vahvistetaan. Jäsenyytemme antaa siihen mahdollisuuden, jopa velvoittaa siihen.

Suomi on kylmän sodan jälkeisessä Euroopassa voinut lisätä toimintamahdollisuuksiaan nimenomaan unioniin liittymisen avulla. Tämä oli myös odotuksemme, kun kansanäänestyksellä ratkaisimme liittymisemme. On parempi olla unionin sisällä mukana päättämässä asioista, jotka joka tapauksessa suorasti tai epäsuorasti vaikuttavat kaikkiin maanosan valtioihin.

Suomi pitää Euroopan unionin laajentumista maanosan tulevan kehityksen - etenkin turvallisuuspoliittisen kehityksen - avaintekijänä. Taloudellinen ja sosiaalinen turvallisuus luovat lähtökohdat yhteiselle turvallisuudelle. Kansalaisten elintaso vaihtelee maanosan eri puolilla. Euroopan unionin tehtävänä on luoda maanosan laajuista oikeudenmukaisuutta ja samalla turvata eurooppalaisten asema maailmanlaajuisessa etujen valvonnassa. Parhaillaan käynnissä olevan Hallitustenvälisen konferenssin menestyksellinen loppuunsaattaminen on ensiarvoisen tärkeä unionin laajentumisen kannalta.

Tshekin tasavallan tie kohti EU:ta on ollut mutkaton, vaikka ei vailla vaativia haasteita. Sisäiseen poliittiseen yhteistyökykyyn nojaava taloudellinen uudistuspolitiikkanne on tuonut kiistattomia tuloksia. Varsin nopea pääsy OECD:n jäseneksi on tästä todisteena. Mukautuminen unionin sisämarkkinoihin on vähemmän näkyvä, mutta äärimmäisen tärkeä prosessi, joka maanne kohdalla on edistynyt erinomaisesti.

Näin on tienne kohti täydellistä integroitumista Euroopan unioniin ollut vakaa ja mutkaton, ja Suomi on antanut ja tulee jatkossakin antamaan täyden tukensa liittymisellenne Euroopan unioniin. Näin lunastatte paikkaanne maanosan sydänalueella, sen täysivaltaisena puolestapuhujana ja kulttuurin luojana niin kuin Tshekin tasavallan edeltäjät, Böömin ja Määrin kuningaskunnat, vuosisatoja suurenmoisesti tekivät.

Näiden esittämieni ajatusten kera haluaisin nostaa maljani Tshekin tasavallan onneksi ja menestykseksi, suomalais- tshekkiläisten suhteiden edelleen kehittämiseksi ja Teidä terveydeksenne Herra Presidentti.