Minulla on suuri ilo saada lausua omasta ja puolisoni puolesta Kreikan Tasavallan Presidentti Konstantinos Stephanopoulos sydämellisesti tervetulleeksi juhlapäivälliselle tänä iltana. Toivotan samalla presidentin seurueen jäsenet sekä muut juhlavieraat lämpimästi tervetulleiksi.

Uskon, että voin tässä yhteydessä ilmaista kaikkien suomalaisten vilpittömän ihailun Kreikkaa ja sen läpi vuosituhanten hohtavaa kulttuuriperintöä kohtaan. Sen tallentajana, kehittäjänä ja välittäjänä Kreikan kansa on toteuttanut uljasta tehtäväänsä.

Mitä olisikaan länsimainen sivistys ilman kreikkalaisia filosofeja, historioitsijoita ja draamakirjailijoita. Myös antiikin Kreikan kuvanveisto ja rakennustaide ovat edelleen harmonian ja kauneuden pysyviä kiintopisteitä. Ja kuinka mittaamattoman arvokkaita ovat Homeroksen suuret eepokset Ilias ja Odysseia koko maailmankirjallisuuden ja kulttuurin kannalta. Olemme puolestamme ylpeitä siitä, että oma eepoksemme Kalevala, joka osittain ilmestyi kreikaksi vuonna 1992, tunnustetaan osaksi tätä kirjallista perinnettä.

Kun puhutaan kreikkalaisesta kulttuurista, ei tietenkään voi unohtaa nykypäivää. Mainittakoon vain, että Kreikan sodanjälkeinen kirjallisuus on ansioitunut kahdella Nobel-palkinnolla, Giorgos Seferis vuonna 1963 ja Odysseas Elytis vuonna 1979.

Aivan erityinen historiallinen side Suomen ja Kreikan kansojen välillä on ortodoksinen perinne. Suomessa ortodoksisella kirkkokunnalla on luterilaisen kirkon rinnalla kansankirkon asema. Sillä on tiiviit yhteydet sekä Ekumeeniseen patriarkaattiin että Kreikan ortodoksiseen kirkkoon.

Suomen ja Kreikan väliset suhteet ovat hyvät ja ongelmattomat. On syytä arvostaen muistaa se, että Kreikka oli ensimmäisten maitten joukossa, jotka tunnustivat Suomen valtiollisen itsenäisyyden tammikuun 1918 alussa.

Kreikan vapaussodan historiaan liittyy vuonna 1797 Raahessa, Suomessa, syntyneen August Maksimilian Myhrbergin nimi. Vapaus- ja kansallisuusaatteiden elähdyttämä nuori Myhrberg osallistui Espanjan, Kreikan ja Puolan vapaussotiin, haavoittui kahdesti ja yleni Kreikassa majuriksi. Myhrberg oli Kreikassa seitsemän vuotta ja kohosi uransa päätteeksi Kreikan ensimmäistä pääkaupunkia Nauplionia suojelevan mahtavan Palamidin linnoituksen komentajaksi, johon tärkeään tehtävään vapaan Kreikan ensimmäinen valtionpäämies Joannis Kapodistrian hänet nimitti.

Maittemme välisissä nykysuhteissa on erittäin merkittävää se, että Suomen EU-jäsenyysneuvottelut vietiin suotuisaan päätökseen Kreikan puheenjohtajakaudella. Olemme kiitollisia tuesta, jota saimme Kreikalta tämän prosessin kuluessa.

Suomen, Ruotsin ja Itävallan sopeutuminen EU:n jäsenyyteen on sujunut hyvin. Suomi tukee laajentumista. Se on tärkeää Euroopan vakauden ja turvallisuuden kannalta. Sekä taloudellisten että poliittisten rajalinjojen poistaminen ja täten Euroopan turvallisuuden lisääminen laaja-alaisesti on lähtökohtamme. Samalla se on myös suuri ja vaativa haaste niin hakijamaille kuin meille jäsenillekin. Suomelle ja Kreikalle, kuten muillekin jäsenille, keskeinen lähitavoite on varmistaa laajentumisen edellytykset hallitusten välisessä konferenssissa.

Suomi osallistuu hakijamaiden jäsenyysprosessin tukemiseen sekä bilateraalisesti että eri ohjelmien kautta. Suomi katsoo, että hakijamaita on kohdeltava tasavertaisesti samojen jäsenyyskriteerien pohjalta. Jokainen hakijamaa on kuitenkin itse viime kädessä vastuussa siitä, miten se saavuttaa nämä kriteerit. Suomelle on tärkeää, että Baltian maat ovat mukana jäsenyysprosessissa.

Tässä yhteydessä on syytä korostaa Venäjän merkitystä. Koko Euroopan vakaus vahvistuu siitä, että Venäjän ja muun Euroopan siteet tiivistyvät ja monimuotoistuvat. Venäjä on osa Eurooppaa. Euroopan turvallisuuspoliittisen ympäristön muuttuessa Venäjän ja NATOn välille on välttämätöntä rakentaa yhteistyöhön ja keskinäiseen luottamukseen perustuva suhde.

Euroopan unioni toimii kaikkiin ilmansuuntiin. Eteläinen ulottuvuus on tärkeä. Suomi osallistuu aktiivisesti EU:n toimintaan Välimeren alueella. Euroopan unionin tulevan kehityksen osalta haluan myös mainita Kyproksen. Kypros ja siihen liittyvät ongelmat ovat jälleen kerran nousseet maailmanpolitiikan valokeilaan. Saaren jako on jo liian kauan odottanut ratkaisuaan. Jäsenyysneuvottelujen aloittaminen Kyproksen tasavallan kanssa kuusi kuukautta Hallitustenvälisen konferenssin päättymisestä on merkittävä lisäperuste sille, että Kyproksen kysymys on saatava ratkaistuksi.

Suomi pyrkii tekemään parhaansa EU:n jäsenenä. Tuemme etenkin YK:n välitysponnistuksia. Annamme kansallisen panoksemme UNFICYP:in kautta kuten olemme tehneet jo vuosikymmenten ajan.

Uskon Suomen ja Kreikan haluavan yhdessä vaikuttaa siihen, että huomispäivän visio Euroopasta on rauhanomainen ja yhteistyöhön luottava.

Näiden ajatusteni kera haluaisin kohottaa maljan Kreikan tasavallan onneksi ja menestyksesi samoin kuin Teidän, Herra Presidentti, terveydeksi.