Minulla on suuri ilo saada toivottaa teidät tervetulleiksi näille perinteisille Helsinkiin akkreditoidun diplomaattikunnan kunniaksi järjestetyille päivällisille. Elämme täällä Helsingissä odottaen kevään lämpöä, joka sekin perinteiseen tapaan on myöhässä. Mieltäni lämmittää kuitenkin mahdollisuus jatkaa tänään niitä keskusteluja, joita minulla on ollut mahdollisuus käydä kanssanne vuoden mittaan.
Kulunut vuosi on tarjonnut kansainvälisessä politiikassa pääsääntöisesti rohkaisevia tapahtumia. Helsingissä 20.-21. maaliskuuta pidetty Yhdysvaltojen ja Venäjän presidenttien huippukokous oli tärkeä virstanpylväs Euroopan uuden turvallisuusjärjestyksen kehittämisen kannalta.
En voi kuitenkaan kuvata maailman menoa vain valoisin värein, vaikka luontaisen optimismini pohjalta mielelläni niin tekisin myös nyt.
Lähestyvä vuosituhannen vaihde nostaa esiin tarpeen tarkastella perusteellisesti koko ihmiskunnan tulevaisuutta. Tässä suhteessa taivaanrannalla on paljon pilviä ja epävarmuutta. Maailmanlaajuinen, lisääntyvä taloudellinen kilpailu on välttämätöntä, mutta samalla tämän muutoksen seurauksena meidän tulisi voida estää uudet kehityksen jakolinjat. Etenkin eräiden Afrikan maiden asema on tässä murroksessa huolestuttava. Varmaa on, että koko kansainvälisen yhteisön yhteistyötä tarvitaan.
Euroopan kyky vastata globaaleihin haasteisiin riippuu ratkaisevasti Euroopan unionista, myös sen kyvystä laajentua. Suomi on kahtena jäsenyysvuotenaan unionissa päässyt varsin hyvin mukaan unionin kehittämistyöhön. EU on yhä merkityksellisempi keino pitää puoliamme muuttuvassa maailmassa.
Pienenä valtiona Suomi tähdentää sitä, että unioni kehittyy tasapainoisesti, ei jonkun jäsenvaltion tai jäsenvaltioiden ryhmän ehdoilla. Unionin voima on sen moninaisuudessa, ei yhdenmukaistamisessa. Tässä tasapainon luomisessa on koko eurooppalaisen integraatiopolitiikan perushaaste.
Suomen sisäisen kehityksen kannalta on ollut tärkeää, että talouskasvu on vakiintumassa varsin korkealle tasolle. Taloutemme rakenteellinen syvä murros on kuitenkin vaikuttanut siihen, että työttömyys laskee hitaasti, mutta kuitenkin laskee.
Suomi on kehittymässä yhä selvemmin tietoyhteiskunnaksi. Samalla teollisuutemme perinteiset, vahvat alat uudistuvat.
Uusikin tekniikka on silti vain renki, ei isäntä. Matkapuhelin ei voi korvata inhimillistä vuorovaikutusta.
Tänä iltana olemme tulleet tähän yhteiseen tilaisuuteen voidaksemme ylläpitää vuorovaikutusta Helsinkiin akkreditoidun diplomaattikunnan kanssa.
Annan suuren arvon sille, että te olette henkilökohtaisesti omistautuneet kehittämään ystävällisiä suhteita Suomen ja omien maittenne välillä. Voitte laskea työssänne Suomen hallituksen ja viranomaisten tuen varaan.
Samalla kun kiitän teitä yhteistyöstä pyydän saada omasta ja puolisoni puolesta nostaa maljan Helsinkiin akkreditoidun diplomaattikunnan kunniaksi.