Pyydän saada kiittää Teitä, Herra Presidentti, ystävällisistä sanoista, jotka kohdistitte maalleni, puolisolleni ja minulle henkilökohtaisesti sekä seurueelleni.

Te, Herra Presidentti, suorititte syyskuussa 1993 Suomeen valtiovierailun ensimmäisenä Italian valtionpäämiehenä kautta aikojen.

Teidän vierailunne lujitti maidemme välisiä hyviä suhteita. Kuten Te sanoitte Helsingissä edeltäjäni presidentti Koiviston tarjoamalla juhla-illallisella: "Mikään ei ole olennaisempaa kansojen välisessä ystävyydessä kuin keskinäinen kulttuurin, historian ja kielen tuntemus. Tämä luo todellisia ystävyyssuhteita korostaen jokaisen kansan omia ominaisuuksia, yksilöllisyyttä ja inhimillisiä rikkauksia."

Suomea ja Italiaa yhdistävät tietenkin Euroopan suuret sivistysihanteet: demokratia, suvaitsevaisuus ja usko yksilön oikeuksiin ja vapauksiin. Haluan lisätä tähän vielä maantieteen. Molemmat maat ovat myös merivaltioita; Suomi Itämeren ja Italia Välimeren kautta.

Vierailunne jälkeen Suomesta tuli vuoden 1995 alussa Euroopan unionin täysivaltainen jäsen. Päätös oli historiallinen: valitsimme johdonmukaisesti yhteistyön ja läheisemmän kanssakäymisen niiden valtioiden kanssa, joihin meitä yhdistää demokratia, kulttuuri ja halu rakentaa turvallinen Eurooppa.

Minulle onkin mieluisaa suorittaa valtiovierailu tänä vuonna juuri Italiaan, joka on yksi Euroopan yhteisöjen perustajajäsen. EY:n perustamissopimusta säilytetään täällä Roomassa. Tarkoitus on, että maaliskuussa vietetään korkealla tasolla sopimuksen 40-vuotisjuhlallisuuksia täällä Roomassa.

Italian vuoden takainen EU-puheenjohtajakausi, opetti suomalaisille jälleen lisää yhteistyömme laajoista mahdollisuuksista Euroopan rakentamisessa, yhteisessä urakassamme. Italia loi pohjan unionin hallitusten väliselle konferenssille. Arvostimme etenkin sitä demokraattista, kuuntelevaa tapaa, jolla Italia suoritti puheenjohtajavelvollisuutensa.

Italiassa on viime vuosina koettu voimakasta taloudellista edistymistä. Italian demokratia on läpikäynyt myös suoranaisia mullistuksia. Olette kohdanneet ajoittain myös demokratiaa uhkaavia ääri-ilmiöitä. Ihailemme tapaa, jolla olette kansalaisoikeuksia kaventamatta kamppailleet menestyksellisesti näitä ilmiöitä vastaan.

Myös oma maani Suomi käy läpi suurta taloudellista murrosta. Maamme vahvuuksia on korkea koulutustaso. Korkean teknologian osuus viennistämme on kansainvälisessäkin vertailussa korkea. Tiedän, että täällä Italiassa arvostetaan suomalaisia teknologiatuotteita.

Eurooppa on 1980-luvun lopusta lähtien ollut turvallisuuspoliittisessa murroksessa. Yhteistyötä ja läheisempää keskinäistä riippuvuutta on voitu vahvistaa. Toisaalta uudenlaisia konflikteja on syntynyt, muistamme etenkin entisen Jugoslavian traagiset tapahtumat. Toimintamme lähtökohtana on ollut ETY-järjestö sekä Pariisissa 1990 allekirjoitettu Peruskirja uudesta Euroopasta. Tätä tietä on kuljettava ja sitä on vahvistettava .

Suomen ja Italian välinen diagonaali, joka lävistää Euroopan, yhdistää tänään meitä toisiimme eikä erota. Olen puolisoni kanssa iloinen siitä, että nyt olemme voineet noudattaa kutsuanne saapua Roomaan, maailman pääkaupunkiin - Caput Mundiin - tätä Euroopan diagonaalia pitkin.

Olen myös tyytyväinen siitä, että minulla on huomenna tilaisuus esitellä Teille, Herra Presidentti, Gianicolo-kukkulalla sijaitsevaa Villa Lantea, jossa on pian 43 vuotta toiminut Institutum Romanum Finlandiae, joka omalla sarallaan edistää yhteisen kulttuuriperintömme tuntemusta ja luo Teidän Helsingissä mainitsemianne todellisia ystävyyssuhteita.

Arkkitehti Alvar Aalto tunnetaan Italiassa. Hänen töitään ovat Suomen biennaali-paviljonki Venetsiassa ja Riola di Vergaton kirkko Bolognassa. Hän sanoi vuonna 1954 italialaiselle lehdelle antamassaan haastattelussa: "Minulla on aina Italian-matka mielessäni; se voi olla menneisyydessä tehty matka, joka elää yhä muistoissani, meneillään oleva matka tai sitten matka, jota vasta suunnitellaan. Sellainen matka on joka tapauksessa minun arkkitehdintyölleni Sine qua non."

Pyydän saada kohottaa maljani Teidän, Herra Presidentti, ja koko Italian kansan menestykseksi.