Omasta ja Suomen valtiovallan puolesta haluan kiittää brasilialais-suomalaisen talousseminaarin järjestäjiä, Sao Paulon teollisuusliittoa sekä Suomen Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliittoa, mahdollisuudesta puhua tässä tärkeässä tilaisuudessa. On ilahduttavaa ja rohkaisevaa, että läsnä on näin runsaslukuinen ja arvovaltainen joukko Brasilian talouselämän ja teollisuuden edustajia.

Seminaarin pitäminen juuri Sao Paulossa on luonnollista ottaen huomioon kaupungin ja sitä ympäröivän osavaltion keskeisen aseman Brasilian teollisuuden, kaupan ja pankkitoiminnan keskuksena. Saapuessani eilen pääkaupungista Brasiiliasta Sao Pauloon minuun teki heti suuren vaikutuksen tämän metropolin silmiinpistävä dynaamisuus ja elinvoima.

Valtaosa maahanne suuntautuvista suorista ulkomaisista investoinneista on keskittynyt Sao Pauloon. Ei siis olekaan yllättävää, että myös suomalaisyritykset ovat Brasiliassa etabloituneet ja tehneet teolliset investointinsa juuri tälle alueelle. Tässä suhteessa haluan erityisesti mainita ensimmäisen suomalaisen teollisen sijoituksen Brasiliaan jo 30 vuoden takaa, jolloin valtiollinen suuryhtiö Valmet perusti traktoritehtaan Mogi das Cruzes'iin Sao Paulon osavaltioon. Investointi näin kaukaiseen maahan oli monessa mielessä uraauurtava ja kaukonäköinen ratkaisu aikana, jolloin suomalainen teollisuus keskittyi paljon nykyistä enemmän meille läheisemmille markkinoille. Nykyisin Valtra do Brasil-nimeä käyttävä tehdas on edelleen hyvä esimerkki teollisuutemme korkeasta teknisestä osaamisesta ja hyvästä suomalais-brasilialaisesta yhteistyöstä.

Suomen ja Brasilian väliset suhteet ulottuvat 78 vuoden päähän vuoteen 1919, jolloin Brasilia tunnusti kaksi vuotta aikaisemmin itsenäistyneen Suomen. Vuonna 1929 tähän maahan perustettiin Suomen lähetystö, minkä toimenpiteen perustelut olivat ennen kaikkea kaupalliset. Suomalainen höyrylaivayhtiö oli juuri avannut rahti- ja matkustajaliikennettä hoitaneen reitin Etelä-Amerikkaan, jonne oli myös muuttanut jonkin verran suomalaisia siirtolaisia.

Kun toisen maailmansodan päätyttyä suomalaislaiva s/s Hercules saapui kotisatamaan tuoden mukanaan moniin vuosiin ensimmäisen kahvilastin Brasiliasta, kahvin suurkuluttajina tunnettujen suomalaisten mielissä Brasilia sai tarunhohtoisen maineen maamme ystävänä ja sen jokapäiväisten kahvinautintojen tyydyttäjänä.

Brasilia on selvästi tärkein kauppakumppanimme Latinalaisessa Amerikassa, mikä onkin luonnollista ottaen huomioon maanne suuren koon ja taloudellisen suorituskyvyn. On kuitenkin selvää, ettei kauppavaihtomme vielä läheskään vastaa olemassaolevaa potentiaalia. Tuonnistamme yli puolet koostuu edelleen maataloustuotteista ja raaka-aineista, kun taas lähes puolet viennistämme Brasiliaan on paperia ja muita metsäteollisuuden tuotteita. Korkean teknologian tuotteiden osuus on kuitenkin ilahduttavalla tavalla nousussa molempiin suuntiin. Tämän suuntauksen vauhdittaminen ja kauppamme monipuolistaminen onkin yksi tämänpäiväisen seminaarimme tavoitteista.

Kaupallisten intressien keskeisyyttä maittemme välisissä suhteissa osoittaa hyvin se, että tällä Suomen tasavallan presidentin ensimmäisellä ja siten historiallisella virallisella vierailulla Brasiliaan on mukana hyvin arvovaltainen ja edustava Suomen talouselämän valtuuskunta. Se on todiste siitä voimakkaasta kiinnostuksesta, jota Suomessa nykyisin tunnetaan Brasilian nopeasti kehittyviä markkinoita kohtaan.

Olen vakuuttunut siitä, että tällainen valtiovallan ja yksityissektorin yhteistyö on omiaan edistämään Suomen ja Brasilian kaupallistaloudellisten suhteiden edelleen tiivistämistä. Seminaarin tarkoituksena on lisätä teidän, arvoisat brasilialaiset talouselämän edustajat, tietoisuutta suomalaisen teollisuuden korkeasta teknologisesta tasosta ja maanne tarpeisiin soveltuvasta tarjonnasta. Vastaavasti mukanaolevat suomalaiset osanottajat saavat lisää tietoa Brasilian tarjoamista tuotteista ja yhteistyömahdollisuuksista.

Arvoisat kuulijat,

Kansainvälinen kauppajärjestelmä on viime vuosina kokenut suuria muutoksia. Liiketoiminta on voimakkaasti globalisoitunut, tavarat ja palvelut tuotetaan yrityksen kokonaisetujen kannalta edullisimmat tuotanto-olosuhteet tarjoavissa paikoissa. Kauppavirrat kulkevatkin yhä enemmän yritysten ja niiden tytäryhtiöiden tai alihankkijoiden välillä. Palvelujen kaupan, investointien ja etabloitumisen merkitys on korostunut, kun taas tuontitullit ovat yhä harvemmin tavarakaupassa ongelma standardeihin ja muihin ei-tarifäärisiin kaupan esteisiin verrattuna. Kaikki tämä korostaa tarvetta vahvistaa multilateraalista kauppajärjestelmää ja sen säännöstöä.

Maailman kauppajärjestön WTO:n ensimmäinen ministerikokous Singaporessa viime joulukuussa osoitti järjestön elinvoimaisuuden ja jäsenvaltioiden voimakkaan sitoutumisen toimia yhteisesti hyväksyttyjen sääntöjen puitteissa. Vapaakaupan voimakkaana puolustajana tunnettu Suomi on pääosin tyytyväinen kokouksen tuloksiin, joissa luonnollisesti heijastuvat jäsenmaiden erilaiset kehitystasot ja intressit.

Globalisaation rinnalla on eri puolilla maailmaa tapahtunut talouksien nopeaa alueellista yhdentymistä. Suomi itse liittyi vuoden 1995 alusta Euroopan Unioniin, joka muodostaa meille selvästi tärkeimmän markkina-alueen. Etelä-Amerikassa selvästi menestyksellisin integraatiojärjestely on Brasilian, Argentiinan, Paraguayn ja Uruguayn muodostama Eteläiset yhteismarkkinat MERCOSUR. Siitä on lyhyessä ajassa muodostunut alueellinen voimatekijä ja talouskehityksen veturi.

Maailmankaupan sujuvuuden kannalta on olennaisen tärkeää, että alueelliset yhdentymisjärjestelyt toteutetaan multilateraalisen kauppajärjestelmän sääntöjen puitteissa tavalla, joka vahvistaa eikä heikennä sen toimivuutta. Lisätessään jäsenvaltioidensa keskinäistä kauppaa ja muuta taloudellista yhteistyötä tulliliitot voivat generoida kauppavirtoja myös ulkopuolisten maiden kanssa ilman, että ne muodostuvat niitä syrjiviksi järjestelyiksi. Tästä on hyvänä esimerkkinä MERCOSUR-maiden ulkotullien tervetullut asteittainen alentaminen.

MERCOSUR on ulkopuolisten valtioiden kannalta enemmän kuin osiensa summa. Yhdessä Etelä-Amerikan nopean talouskehityksen ja markkinoiden avaamisen kanssa se on lisännyt voimakkaasti kiinnostusta aluetta ja sen tarjoamia kaupallisia mahdollisuuksia kohtaan. Euroopan Unioni ja sen jäsenmaat allekirjoittivatkin joulukuussa 1995 Madridissa MERCOSUR:in kanssa laaja-alaisen yhteistyösopimuksen, joka tähtää asteittain toteutettavaan kaupan vapauttamiseen ja vapaakauppaan. Olin itse todistamassa sopimuksen allekirjoittamista yhdessä presidentti Cardoson kanssa.

Suomi oli ensimmäinen EU-maa, joka valtionsisäisesti hyväksyi tämän sopimuksen. Tarkoituksemme on jatkossakin osallistua aktiivisesti sen toimeenpanoon varsinkin osapuolten keskinäisen kaupan vapauttamiseksi mahdollisimman lyhyen siirtymäajan puitteissa. Suomalainen teollisuus näkee MERCOSUR:in ja yleensäkin EU-jäsenyytemme tarjoavan yrityksille uusia kaupallisia mahdollisuuksia Etelä-Amerikassa.

Latinalaisen Amerikan talouskasvu on 1990-luvulla ollut varsin nopeaa ja edelliseen vuosikymmeneen verrattuna pääosin vakaata. Kun alueen maat ovat avanneet talouksiaan kansainväliselle kilpailulle, niiden on samalla ollut pakko toteuttaa teollisuudessaan suuria rakennemuutoksia. Se puolestaan on lisännyt niiden omien yritysten mahdollisuuksia menestyä paremmin kilpailussa niin omilla kuin ulkomaisillakin markkinoilla. Etelä-Amerikan valtiot ovatkin vähitellen omaksumassa maailmankaupassa yhä aktiivisemman toimijan roolin, mitä tervehdimme tyydytyksellä.

Suomessa me ymmärrämme varsin hyvin sen, ettei siirtyminen lisääntyneen kilpailun luomaan uuteen markkinatilanteeseen ole Brasiliassa voinut kaikilla sektoreilla tapahtua ongelmitta. Oma yhteiskuntamme on kipeästi kokenut vastaavia sopeutumisvaikeuksia etenkin suuren ja vaikeasti ratkaistavan työttömyyden muodossa. Olen kuitenkin vakuuttunut siitä, että markkinoiden avaaminen ja kilpailua vääristävien subventioiden poistaminen talouselämässä on pitkällä tähtäimellä ainoa oikea tie talouden tervehdyttämiseksi ja sen kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamiseksi.

Hallituksenne toteuttama yksityistämisohjelma ja infrastruktuuriin parantamiseen tähtäävät kehittämissuunnitelmat tekevät Brasilian erityisen kiinnostavaksi myös suomalaisille yrityksille. Keskimäärin pienestä koostaan huolimatta ne voivat osoittautua sopiviksi yhteistyökumppaneiksi brasilialaisille yrityksille, jotka pyrkivät kohottamaan teknologista tasoaan ja kansainvälistä kilpailukykyään.

Suomessa on perinteisesti sekä valtiovallan että yksityissektorin toimesta panostettu voimakkaasti korkeatasoiseen perus- ja soveltavaan tutkimukseen sekä teolliseen kehittämistoimintaan. Sen hieman yli kahden prosentin osuus bruttokansantuotteestamme tullaan nostamaan vuosikymmenen loppuun mennessä noin kolmeen prosenttiin, mikä on teollisuusmaiden korkeimpia lukuja. Pidämme näin luotua yliopistojen, tutkimuslaitosten ja teollisuuden välistä yhtenäistä innovaatioketjua kansallisen kilpailukykymme peruspilarina. Uskon, että Suomen myönteiset kokemukset voisivat muodostaa perustan molempia osapuolia hyödyttävälle yhteistyölle maidemme viranomaisten, tutkimuslaitosten ja yritysten välillä.

Arvoisat kuulijat,

Suomen hallitus rohkaisee yrityksiä lisäämään normaalien vientiponnistelujen ohella etabloitumistaan ja teknologiasiirtoa kohdemaihin, koska vain sitä kautta niillä on mahdollisuudet pitemmällä tähtäimellä vahvistaa asemiaan potentiaalisilla markkinoilla. Suomen Ulkomaankauppaliitto on äskettäin lähtenyt toteuttamaan Latinalaisessa Amerikassa uutta vienninedistämisstrategiaa, jossa on identifioitu alueen lupaavimmat vientimarkkinat ja niillä painopistesektorit, joihin tullaan jatkossa erityisesti panostamaan.

Sao Pauloon on äskettäin perustettu vientikeskus auttamaan suomalaisyritysten vientiponnisteluja ja pysyvämpää asettautumista maahan. Brasiliassa yhteistyömahdollisuutemme on arvioitu parhaiksi meille perinteisillä erityisosaamisen aloilla, joita ovat metsäteollisuus, kaivosteollisuus, energian tuotanto ja jakelu, telekommunikaatio ja kuljetukset. Nämä sektorit ovat voimakkaasti esillä myös Brasilian omissa kehittämissuunnitelmissa, sillä ne ovat avainasemassa rakennettaessa maahan tehokasta tuotannollista infrastruktuuria. Näillä aloilla Suomessa on paljon tietotaitoa, laajaa kokemusta ja niiden yhteistuloksena kilpailukykyisiä tuotteita.

Metsäsektori on talouden lohko, jolla teollisuutenne tarpeet ja suomalaisten yritysten korkea teknologinen osaaminen kohtaavat erityisen hyvin. Brasilian sellu- ja paperiteollisuuden laajentamis- ja uudistamissuunnitelmat ovat suurisuuntaisia ja varsin kunnianhimoisia. Suomalainen metsäalan osaaminen kattaa koko sektorin. Siihen kuuluu olennaisena osana myös vastuu ympäristön kokonaisvaltaisesta huomioonottamisesta kestävän kehityksen vaatimusten mukaisesti. Suomessa metsät muodostavat maamme tärkeimmän ja lähes ainoan luonnonvaran, jota olemme tottuneet vuosikymmenet huolellisesti varjelemaan.

Tämä lähtökohta on pakottanut teollisuutemme kehittämään puuntuotantoa lisääviä ja toisaalta ympäristön kuormitusta vähentäviä teknologisia ratkaisuja, joiden turvin olemme tänä päivänä maailman johtavia paperin sekä puunjalostusteollisuuden koneiden ja laitteiden tuottajia maailmassa. Suomalainen metsäalan asiantuntemus on Brasiliassa jo hyvin tunnettua. Tämä luo hyvän pohjan yhteistyön edelleen monipuolistamiselle brasilialaisten kumppaniemme kanssa.

Brasilian kaivosteollisuuden kehittämismahdollisuudet näyttävät lähes rajattomilta. Tälle sektorille on odotettavissa suuria ulkomaisia sijoituksia. Suomalaista kaivosteknologiaa on jo vanhastaan käytössä maassanne. Alan suomalaiset yritykset seuraavat mielenkiinnolla kaivosteollisuuden laajentamisen mukanaan tuomia mahdollisuuksia investointeihin, teknologiansiirtoon ja laitetoimituksiin.

Talous ja teollinen toiminta eivät voi olla kestävällä pohjalla ilman toimivaa infrastruktuuria. Tämä on todettu myös Brasiliassa, jossa energian saatavuuden turvaaminen, luotettavat tietoliikenneyhteydet ja tehokas kuljetusjärjestelmä on määritelty suurisuuntaisia investointeja vaativiksi kehittämiskohteiksi.

Vaikeiden ilmasto-olojen ja teollisuutemme energiaintensiivisen luonteen johdosta Suomessa on jouduttu kehittämään mahdollisimman tehokkaita energian tuotanto- ja siirtojärjestelmiä. Kun sen lisäksi tuotamme valtaosan käyttämästämme energiasta tuontipolttoainein, ovat pyrkimys korkeaan hyötysuhteeseen ja energian säästämiseen aina olleet keskeisesti huomiomme kohteina. Energiantuotantomme monipuolisuudesta johtuen Suomessa onkin asiantuntemusta ja kokemusta nopeasti käyttöön otettavista dieselvoimaloista aina perusenergian tuotannon raskaisiin ratkaisuihin saakka.

Telekommunikaatiojärjestelmien toimivuus on erityisen tärkeää Brasilian kaltaisessa valtavien etäisyyksien maassa. Matkapuhelimet ovat lyhyessä ajassa mullistaneet kansainväliset telemarkkinat ja muodostuneet ensin liikemiesten ja sitten tavallisten kansalaisten jokapäiväisiksi työ- ja yhteydenpitovälineiksi. Omassa maassani matkapuhelimen omistaa jo joka neljäs suomalainen. Suomi onkin tänä päivänä johtavia maita telekommunikaatioon liittyvässä tutkimuksessa ja teollisessa kehitystoiminnassa.

Suomella on erityisen vahva asema valtavin teknologisin harppauksin etenevillä ja kaikkialla maailmassa nopeasti kasvavilla matkapuhelinmarkkinoilla. Paitsi laitteiden ja järjestelmien toimittajina suomalaisyritykset ovat menestyksellisesti osallistuneet myös operaattoritoimintaan useissa maissa. Informaatioteknologiasektori on lisäksi muodostunut alihankintojen muodossa pelastukseksi myös monille olemassaolonsa kanssa kamppaileville pienille ja keskisuurille yrityksille.

Suomen suuri riippuvuus ulkomaankaupasta ja vaikeat kuljetusyhteytemme ovat tehneet välttämättömäksi kehittää satamiin ja lastinkäsittelyyn liittyvät teknologiamme erityisen tehokkaiksi. Tuloksena on rahdin nopea ja turvallinen käsittely tavalla, joka optimoi työvoiman ja koneiden käytön. Suomalaiset modernit lastinkäsittelylaitteet ovat käytössä lähes kaikissa maailman suurimmissa satamissa.

Hyvät naiset ja herrat,

Mahdollisuudet Suomen ja Brasilian välisen kauppavaihdon ja taloudellisen yhteistyön huomattavaankin lisäämiseen ovat ilmiselvästi olemassa. Tuloksiin ei kuitenkaan päästä itsestään eikä ilman ponnisteluja. Suomalaisten ja brasilialaisten yritysten on opittava tuntemaan paremmin toistensa tarjonta ja vahvat alueet sekä löytämään niiden pohjalta sopivimmat, molempia hyödyntävät yhteistyömuodot. Tämänpäiväinen seminaari tähtää juuri siihen.

Hallitusten ja viranomaisten tehtävänä on luoda kaupankäynnille ja sijoitustoiminnalle parhaat mahdolliset edellytykset ja yhtäläiset kilpailuasemat. Voin vakuuttaa teille, että Suomen ja Brasilian hallitukset ovat tässä suhteessa hyvässä yhteistyössä. Sen jälkeen pallo on teollisuus- ja yritysjohtajilla, juuri teillä tämän seminaarin osanottajat.

Paljon kiitoksia.