TASAVALLAN PRESIDENTTI MARTTI AHTISAAREN PUHE JUHLAILLALLISELLA ARGENTIINAN PRESIDENTIN VIRKA-ASUNNOSSA 3.3.1997

Esitän mitä parhaimmat kiitokseni Teille, Herra Presidentti, niistä ystävällisistä sanoista ja tervetulotoivotuksista, jotka esititte puolisolleni ja minulle henkilökohtaisesti samoin kuin mukanani seuraavalle suomalaiselle seurueelle. Olen myös kiitollinen niistä lämpimistä ajatuksista, jotka kohdistitte Suomea ja sen kansaa kohtaan.

Vierailuni on Suomen valtionpäämiehen ensimmäinen valtiovierailu Argentiinaan. Argentiina tunnusti vasta-itsenäistyneen Suomen jo toukokuussa vuonna 1918 ja lähettiläitä vaihdettiin niinkin varhain kuin 1920-luvulla. Argentiinan ensimmäinen lähettiläs Hilarión D. Moreno akkreditoitiin Helsinkiin vuonna 1926. Suomen ensimmäinen lähettiläs Argentiinassa ja Latinalaisessa Amerikassa ylipäätään, Georg Gripenberg saapui laivalla Buenos Airesiin syyskuussa vuonna 1929 ja ryhtyi hoitamaan tehtäväänsä. Kauppa loi alusta lähtien suhteidemme perustan.

Vuonna 1995 toteutunut Suomen jäsenyys Euroopan Unionissa on tuonut uuden ulottuvuuden Suomen suhteisiin Argentiinan ja muiden Latinalaisen Amerikan valtioiden kanssa. Se on syventänyt ja monipuolistanut niitä. Yhteisiä tavoitteitamme ovat kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden edistäminen, yhteiskuntien kehityksen ja vakauden turvaaminen, ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja demokratiakehityksen vahvistaminen, vastuullinen suhde ympäristöömme ja luonnonvaroihimme, taloudellisen kanssakäymisen lisääminen, kaupan vapaus ja monenkeskisen kauppajärjestelmän vahvistaminen.

Vierailuni korostaa Suomen hallituksen ja kansan halua tiivistää dialogiamme ja lisätä taloudellista ja sivistyksellistä kanssakäymistämme Argentiinan kanssa.

Suomen EU-jäsenyys täydentää kahdenvälisiä suhteitamme ja antaa niiden edelleen kehittämiselle lujan perustan

Herra presidentti,

Argentiina on myös käynyt läpi perusteellisen muutosprosessin viime vuosina. Teidän johdollanne maanne on pystynyt vakauttamaan talouttaan kunnioitusta herättävässä määrin. Samaan aikaan on demokraattinen järjestelmä maassanne juurtunut ratkaisevasti. Olen seurannut ponnistelujanne ja annan saavutuksillenne suuren arvon.

Teidän presidenttikaudellanne Argentiina on sopinut järjestelyistä lähialueellaan ja Kansainvälisen Atomienergiajärjestön (IAEA:n) kanssa ydinmateriaalin valvonnasta, sekä ennenkaikkea liittynyt ydinsulkusopimukseen (NPT). Nämä esimerkilliset toimenpiteet edistävät tuntuvasti turvallisuutta koko maailmassa. Ydinsulkusopimukseen liittyminen mahdollisti myös Euroopan Unionin ja Argentiinan välisen ydinalan yhteistyön käynnistämisen uudelleen ja sopimukseen pääsyn yhteistyöstä ydinvoiman rauhanomaisesta käytöstä. Suomi toimi Euroopan Unionin jäsenenä aktiivisesti näiden neuvottelujen saamiseksi suotuisaan päätökseen. Samoin tuimme Argentiinan ehdokasta ydinalan viejämaiden ryhmän (NSG:n) puheenjohtajaksi huhtikuussa päättyvälle kaudelle (96-97). Argentiinan vetäytyminen CONDOR-ohjusohjelmasta ja liittyminen ohjusteknologian valvontajärjestelmään (MTCR) oli myös rohkea päätös, joka näytti tietä kansainvälisissä pyrkimyksissä pitkän kantomatkan ohjusten leviämisen estämiseksi.

Herra Presidentti,

Maailmankauppa on viime vuosina vapautunut ja liiketoiminnat globalisoituneet. Tuloksena on ollut entistä kovempi kilpailu.

Valitettavasti rationalisointi, tuottavuuden lisääminen ja monien tuotantoprosessien automatisoituminen vähentävät samalla valitettavasti työvoiman tarvetta, siis työpaikkoja.

Tämä kehitysvaihe on kuitenkin pystyttävä ylittämään kansakunnan pitkän tähtäimen etujen valvomiseksi. Kehityksen pyörää ei voi kääntää taaksepäin. Meidän on löydettävä ratkaisut moniin ajallemme ominaisiin ongelmiin kansallisen luovuuden ja solidaarisuuden sekä monipuolisen kansainvälisen yhteistyön avulla.

Suomi etsii ratkaisuja - paitsi kansallisesti - yhdessä Euroopan Unionin muiden jäsenmaiden kanssa. Myös Argentiina osallistuu aktiivisesti alueelliseen yhdentymiskehitykseen naapurimaidensa kanssa. MERCOSUR, eteläiset yhteismarkkinat, on varsin lyhyessä ajassa johtanut jäsenmaiden sisäisen kaupankäynnin huomattavaan kasvuun. Sen taloutta stimuloiva vaikutus ei ole jäänyt huomaamatta Euroopassakaan.

Suomi tukee Euroopan Unionin ja MERCOSUR'in suhteiden kehittämistä solmitun puitesopimuksen pohjalta. Meidän tulee Suomessa kiinnittää yritysten huomioita MERCOSURIin luomiin kaupallisiin mahdollisuuksiin.

Kahdenvälisten taloussuhteidemme kehittämiseksi molempia osapuolia hyödyttävällä tavalla on mielestäni paljon tehtävissä. Suomi on valmis tarjoamaan käytettäväksi parasta teknologista osaamistaan. Perinteisillä vahvoilla aloilla, kuten metsäteollisuudessa, olemme epäilemättä edelleen kansainvälisesti kilpailukykyisiä. Niiden lisäksi olemme pystyneet kehittämään uusia korkean teknologian tuotteita mm. telekommunikaation, energian, kaivosteollisuuden ja ympäristönsuojelun aloilla. Vastaavasti Argentiinalla on runsain mitoin tarjottavaa Suomelle. Näitä mahdollisuuksia kartoitetaan maidemme teollisuusliittojen huomenna järjestämässä teollisuusseminaarissa.

Kulttuuri on kaikille kansoille keskeinen luovuuden ja energian lähde. Kansojen välisissä suhteissa se voi olla tärkeä yhdistävä tekijä. Musiikin saralla meitä yhdistää tango, jolla on tanssimusiikkina ollut Suomessa merkittävä sijansa jo vuosikymmenet. Suomalaisia tangoja on sävelletty sadoittain. Monet suomalaiset sydämet sykkivät hieman surumielisen suomalaisen tangon tahtiin. Meidän tulisi ehkä harkita tulisemman argentiinalaisen tangon laajamittaisempaa tuontia pitkien talvi-iltojemme piristykseksi. Kun tutustumme toisiimme paremmin, avautuvat myös paremmin eteemme uudet mahdollisuudet kanssakäymiselle. Siksi toivon, että kulttuurivaihtoa maidemme välillä voitaisiin lisätä.

Herra Presidentti, Hyvät Naiset ja Herrat,

Näiden ajatusten myötä haluan kohottaa maljani Argentiinan kansan onneksi ja menestykseksi, maidemme välisten suhteiden voimistamiseksi ja Teidän henkilökohtaiseksi terveydeksenne.