Minulle ja puolisolleni tuotti suurta mielihyvää toivottaa teidät tervetulleiksi Helsinkiin. Toivottaa tervetulleeksi ei vain venäläis-amerikkalaiseen huipputapaamiseen vaan myös työvierailulle Suomeen. Arvostamme suuresti Helsingin valintaa huippukokouksen pitopaikaksi.

Olemme suurella kiinnostuksella seuranneet johtamaanne Venäjän uudistuskehitystä. Valitettavan usein länsimaissa nähdään herkemmin uudistuskehityksen aiheuttamat ongelmat kuin sen suuret saavutukset. Venäjän kokoisen suurvallan kääntäminen uusille raiteille ei ole ollut helppoa. Tätä taustaa vasten emme voi muuta kuin ihailla tähänastisia saavutuksianne niin poliittisen kuin taloudellisen järjestelmänne uudistamisessa.

Äskettäin toteutuneet vaihdokset Venäjän hallituksen kokoonpanossa todistavat uudistushalunne vankkumattomuudesta. Suomi kuten koko Euroopan unioni tukevat Venäjän kehittymistä kohti yhä vakaampaa kansanvaltaa, markkinataloutta ja oikeusvaltiota.

Suomen ja Venäjän väliset suhteet luotiin uudelta pohjalta vuoden 1992 alussa. Suhteiden perustaksi tulivat yleiset eurooppalaiset arvot; kansanvalta, markkinatalous, ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja yleisesti oikeusvaltioperiaatteet. Näiden suhteiden perusperiaatteita ovat myös tasavertainen kohtelu ja toisen osapuolen näkemysten ja valintojen kunnioittaminen.

Uudelle perustalle rakennetut suhteet ovat kehittyneet suotuisasti. Poliittinen kanssakäyminen on ollut laajaa ja korkeatasoista. Olemme voineet avoimesti keskustella monista eri aiheista.

Hyvä esimerkki suhteittemme uudesta sisällöstä oli yhteistoimintamme Vuoristo-Karabahin kriisin ratkaisuyrityksissä. Suomi ja Venäjä olivat tätä kriisiä varten asetetun Minskin konferenssin yhteispuheenjohtajia lähes kahden vuoden ajan. Vaikka tämä kriisi ei vielä lauennut, uskon yhdessä tuoneemme mahdollisen ratkaisun entistä lähemmäksi

Suomessa kiinnitämme erityistä huomiota Itämeren alueen tulevaan kehitykseen. Itämeren alueelle on syntynyt uusia yhteistyörakenteita, joista Itämeren maiden neuvosto on tärkeä. Toivoisin, että neuvoston työ voisi lähiaikoina saada lisää pontta.

Tärkeä merkitys Itämeren alueen vakaudelle on Venäjän ja Baltian maiden suhteiden myönteinen kehitys. Nähdäkseni keskeistä olisi nyt aikaansaada näissä suhteissa tuloksia, jotka puolestaan vahvistaisivat uusien myönteisten tulosten saavuttamista. On luotava uusi yhteistyön ilmapiiri.

Kaikki Itämeren valtiot ovat jo niin ETYJ:in kuin Euroopan neuvoston jäsenmaita. Uskoisin Baltian maiden integroitumisen eurooppalaisiin rakenteisiin luovan vakautta koko Itämeren alueelle.

Euroopan Unionin jäsenmaana Suomi pyrkii yhdessä Ruotsin ja unionin muiden jäsenmaiden kanssa vahvistamaan sen pohjoista ulottuvuutta. Tämä merkitsee myös läheisempää yhteistyötä Venäjän kanssa. Unionin ja Venäjän välisen kumppanuussopimuksen astuttua lähiaikoina voimaan on seuraava tavoitteemme vapaakauppaan siirtyminen. Tämä edellyttää vielä paljon työtä, kummaltakin osapuolelta.

Unionijäsenyys on tuonut mukanaan uusia haasteita myös Suomen ja Venäjän kahdenvälisen taloudellisen yhteistyön kehittämisessä. Tavaraliikenne yhteisellä rajallamme kasvaa kohisten. Yhä lisääntyvä määrä unionin ja Venäjän välisistä maantiekuljetuksista kulkee Suomen kautta. Liikenteen kasvusta johtuen ongelmiakin esiintyy ja ratkaisuihin tarvitaan myös EU:n panosta.

Kokonaiskauppamme kasvoi viime vuonna parikymmentä prosenttia, niin Suomen kuin Venäjänkin vienti oli kasvussa. Vuodesta 1992 kauppamme on yli kaksinkertaistunut. Seuraavaksi meidän tulisi luoda entistä suotuisammat edellytykset investointien lisääntymiselle taloudellisessa yhteistyössämme.

Meille suomalaisille Venäjä on hyvä ja läheinen naapuri. Meidän kulttuuriemme vuorovaikutus on rikas osa eurooppalaista kulttuuriperintöä. Rajamme madaltuvat. Kansalaistemme lisääntyvä kanssakäyminen on rauhan ja yhteistyön rakentamista 21. vuosisadalle.

Haluaisin nostaa maljan Teidän terveydeksenne, Herra Presidentti ja Rouva Jeltsina, sekä maittemme välisten suhteiden jatkuvalle kehitykselle.