Minulle on suuri ilo saada puhua täällä Kuninkaanlinnassa. Parempaa paikkaa keskusteluille taloudellisesta yhteistyöstä voisi tuskin olla. Juuri tässä paikassa meitä yhdistävät tekijät - historialliset kokemukset, kulttuuri sekä maantieteellinen läheisyytemme - asettuvat niin hyvin kohdalleen.

Tässä maassa viime vuosina tapahtuneen myönteisen kehityksen voimakkuus on tehnyt minuun suuren vaikutuksen. Puola on ollut siirtymätalousmaiden edelläkävijöitä. Tekemänne uudistukset ovat olleet onnistuneita erityisesti siksi, että niitä toteutettaessa on otettu huomioon Puolan todelliset tarpeet. Tulokset ovat saaneet arvostusta myös ulkomaailmalta.

Ihailemme vaikuttavaa talouskasvuanne sekä taloutenne dynaamisuutta, jotka lupailevat nopeaa kehitystä jatkossakin. Olemme hyvin tietoisia Puolan merkityksestä laajana markkina-alueena, jolla on erinomaiset kasvumahdollisuudet.

Puola on allekirjoittanut assosiaatiosopimuksen Euroopan unionin kanssa yhtenä ensimmäisistä Keski-Euroopan maista sekä hakenut sen jäsenyyttä.

Suomi tervehtii ilolla Puolan saavutuksia ja antaa täyden tukensa pyrkimyksillenne Euroopan unionin jäsenyyden saavuttamiseksi.

Minulle on mieluisaa todeta, että Suomen ja Puolan väliset kauppa- ja taloussuhteet ovat olleet aina hyvät. Huolimatta talousjärjestelmiemme aiemmista eroista, liike-elämämme edustajat ovat aina ylläpitäneet yhteyksiä ja tulleet hyvin toimeen keskenään. Puolan siirryttyä markkinatalouteen siitä on tullut Suomen suurin kauppakumppani Keski-Euroopan maiden joukossa, keskinäisen kaupan noustessa viime vuonna 800 miljoonaan dollariin.

Noin 150 eri aloja edustavaa suomalaista yritystä on mukana yhteisyrityksissä. Suomesta Puolaan tehtyjen sijoitusten yhteisarvo on noin 260 miljoonaa dollaria. Olen vakuuttunut maidemme yhteisestä halusta kehittää keskinäistä kauppaansa vielä huomattavasti nykyistä pidemmälle.

Muutamien viimeksi kuluneiden vuosien aikana kauppa maidemme välillä on ollut Suomelle ylijäämäistä, kun taas aiemmin tilanne oli ollut päinvastainen yli kahden vuosikymmenen ajan. Uskon Puolan mahdollisuuksiin kasvattaa vientiään Suomeen. Maidemme välisellä kaupalla on siten kaikki edellytykset kehittyä tasapainoisella tavalla.

Keskinäisen kauppamme rakenne on kehittymässä yhä monipuolisempaan suuntaan - se ei perustu enää voittopuolisesti puun ja paperin vaihtoon hiileen. Uusia markkinoita uusille tuotteille on avautunut, erityisesti voisin tiettyä ylpeyttä tuntien mainita korkean teknologian tuotteet, kuten telekommunikaatiolaitteet. Nämä yhdessä energia- ja rakkennusalan tuotteiden kanssa ovat esimerkkejä maamme uusista vientiartikkeleista sekä Puolan että muiden maiden markkinoille. Emme voi myöskään unohtaa elintarviketeollisuuden ja palvelusektorin viennin suurta merkitystä maallemme.

Vastaavasti Suomen avoimet markkinat, joilla vallitsee voimakas kilpailu koti- ja ulkomaisten toimittajien kesken, tarjoavat Puolan teollisuudelle mahdollisuuksia viennin kasvattamiselle ja sen monipuolistamiselle. Suomen markkinat eivät ole suuret, mutta kuluttajamme ovat huomattavan ostovoimaisia.

Markkinataloudessa valtion roolina on toimintaedellytysten luominen talouden todellisille toimijoille, toisin sanoen yrityksille ja muille yksityisen sektorin tavaran- ja palvelujen toimittajille. Päätöksentekijöiden on varmistettava, että sopimukset ja järjestelyt, jotka säätelevät kansainvälistä kauppaa ja muuta taloudellista toimintaa, vastaavat toimijoiden ajankohtaisia tarpeita. Vain tällä tavoin toimien voimme odottaa yrityksiltämme menestystä kansainvälisen kaupan lukuisissa toiminnoissa.

Tultuaan Euroopan unionin jäseneksi Suomi omaksui unionin yhteisen kauppapolitiikan ja ne sopimusjärjestelyt, jotka säätelevät kauppaa kolmansien maiden kanssa. Tämän seurauksena aikaisemmat hyvin toimineet kahdenkeskiset sopimukset korvattiin Puolan ja Euroopan unionin välisellä Eurooppa-sopimuksella.

Vakaa näkemykseni on, että Eurooppa-sopimus turvaa maidemme välisen vapaakaupan jatkumisen myös tulevaisuudessa. Verrattuna aikaisempiin kahdenvälisiin järjestelyihin Euroopan unionin ja Puolan välinen sopimus on nykyaikainen ja laaja-alainen, joka perinteisen kaupankäynnin lisäksi säätelee palvelujen, työvoiman ja pääoman liikkumista, yritysten perustamista sekä yhteistyötä rahoitussektorilla. Näen erittäin myönteisenä sen seikan, että Eurooppa-sopimus avaa uusia ja parempia näköaloja keskinäisen kaupankäyntimme toimijoille, mahdollistaen niiden toiminnan laajenevilla Euroopan markkinoilla sekä tasoittaen tietä tulevaisuudessa tapahtuvalle yhteiselle toiminnalle sisämarkkinoilla.

Euroopan unioni on muuttumassa sekä sisäisesti että ulkoisesti. Nämä muutokset ovat monin tavoin toisiinsa kytkeytyneitä. Tietyt sisäiset uudistukset ovat välttämättömiä ennen unionin seuraavaa laajentumista. Jäsenmaiden neuvottelut hallitusten välisessä konferenssissa koskien unionin perussopimusten muutoksia ovat lähestymässä viimeistä vaihettaan. Vakaana aikomuksena on saattaa neuvottelut päätökseen Euroopan unionin Amsterdamin huippukokoukseen 16-17 kesäkuuta mennessä. Mikäli tässä onnistutaan, laajentumisneuvottelut voisivat alkaa puoli vuotta sen jälkeen.

Hallitusten välisen konferenssin onnistunut päätös ei ole ratkaisevaa vain nykyisten, vaan myös tulevien jäsenmaiden kannalta. Konferenssin päätarkoitus on kehittää unionista entistä tehokkaampi, demokraattisempi ja entistä avoimempi. Tavallisten kansalaisten tulisi tuntea unionin vaikutus jokapäiväisessä elämässään.

Tietyt institutionaaliset muutokset unionin päätöksenteon tehostamiseksi ovat tarpeen. Mahdollisuus tiiviimpään yhteistyöhön rajoitetun jäsenmaiden joukon kesken, niin kutsuttu joustavuusperiaate, saatetaan myös ottaa käyttöön.

Neuvottelut ovat vaikeat, mutta niiden on pakko onnistua.

Toinen tärkeä hanke on talous- ja rahaliitto EMU. Epäonnistuminen siirtymisessä EMU:n kolmanteen vaiheeseen suunnitelmien mukaisesti tammikuussa 1999 aiheuttaisi kielteisiä vaikutuksia moniin muihinkin Euroopan unionin päämääriin. Suomi on yksi harvoista jäsenmaista, jotka jo nyt täyttävät kolmannen vaiheen kriteerit. Olemme valmiit liittymään, mikäli parlamenttimme niin päättäisi.

Suomi antaa täyden tukensa Euroopan unionin laajentumiselle. Edessämme on historiallinen tilaisuus varmistaa vakaa ja vauraampi tulevaisuus kaikille Euroopan valtioille. Prosessi ei ole helppo, mutta arvot, jotka ovat vaakakupissa, ovat niin tärkeitä, että kaikkien maiden tulisi olla valmiita uhrauksiin onnistuneen tuloksen saavuttamiseksi.

Mielestämme neuvottelut tulisi aloittaa samaan aikaan kaikkien hakijamaiden kanssa. Sen jälkeen niitä voitaisiin jatkaa eri vauhdilla eri maiden kanssa. Olennaista on, että kaikkia hakijoita kohdellaan ja arvostellaan samojen objektiivisten kriteereiden pohjalta.

Jäsenyysehtojen täyttämiseen vaadittava työmäärä on valtava. Kuitenkin lainsäädännön asianmukainen täytäntöönpano on ainoa tapa selvitä voimakkaasti oikeudellisia kysymyksiä painottavassa Euroopan unionissa. Sisämarkkinoiden perusperiaatteissa vaaditaan kaikkia jäsenmaita noudattamaan samoja sääntöjä, poikkeukset eivät ole mahdollisia. Vain näin toimien voidaan varmistaa kansalaisten, yritysten ja hallitusten tasapuolinen kohtelu. Vasta sen jälkeen, kun lainsäädäntö on tullut voimaan sekä sen toimeenpano on varmistettu, ja kun hallinto ja koko yhteiskunta on omaksunut uudenlaisen ajattelutavan, on mahdollista selviytyä paineista, joita sisämarkkinoiden mukana tuleva kilpailu aiheuttaa.

Haluaisin myös tarkastella ympäristökysymyksiä, jotka koskettavat yhtä lailla molempia maita. Puolalla on keskeinen rooli Itämeren suojelemisessa; kaikilla Puolaan tehdyillä ympäristöinvestoinneilla on välittömiä vaikutuksia koko alueeseen.

Koska sekä Puola että Suomi ovat Itämeren rannikkovaltioita, me jaamme samat huolenaiheet ja Puola on tärkeimpiä kumppaneitamme ympäristönsuojeluyhteistyössä. Käytännön yhteistyömme alkoi jo vuonna 1990, kun käynnistimme keskustelut debt for nature swap-järjestelyistä. Itse asiassa Suomi oli ensimmäinen länsimaa, joka suostui velkojen vähentämiseen ekokonversio-järjestelyn kautta. Tämä menettelytapa on suoraan lisännyt suomalaisen ympäristöteknologian ja tietotaidon vientiä Puolaan. Ekokonversiosta saadut myönteiset tulokset ovat johtaneet vastaavanlaisiin sopimuksiin Puolan ja muiden valtioiden kanssa.

Minulla on ilo käyttää tätä tilaisuutta hyväksi ja ilmoittaa, että Suomen hallitus on päättänyt jatkaa ekokonversio-järjestelyä vuoteen 2000 asti. Tähänastisten erittäin myönteisten kokemustemme perusteella tämä päätös oli helppo tehdä. Toivon tämän järjestelyn saaman jatkon tuovan myös yrityksille entistä laajempia mahdollisuuksia.

Itämeren ympärillä olevat valtiot muodostavat luonnollisen maantieteellisen kokonaisuuden, ja niiden siteet ovat vahvat. On olemassa monia mahdollisuuksia kasvattaa alueen hyvinvointia ja sitä kautta lisätä vakautta ja turvallisuutta, ei vain alueen sisällä, vaan myös koko Euroopassa. Taloudellisten uudistusten, perusrakenteiden lujittumisen, investointien ja yleisen integraation avulla Itämerestä voidaan luoda dynaaminen talouskeskus ja kasvun alue. Mikäli kehitys on suotuisaa, Itämeren alueen valtioiden välinen kauppa voi lisääntyä jopa kymmenkertaiseksi vuoteen 2010 mennessä.

Itämeren alueella asuu noin 50 miljoonaa ihmistä, ja tämän lisäksi suuri joukko muualla asuvia on epäsuorasti sidoksissa tänne. Puolalaisilla ja suomalaisilla yrityksillä on keskeinen asema näillä laajoilla markkinoilla.

Päävastuu kaupallisen yhteistyön kehittämisestä kuuluu yritysmaailmalle itselleen. Maidemme välisten taloudellisten suhteiden laajuus ja suunta määräytyvät viime kädessä lisääntyneen tiedon, kasvavien markkinointiponnistelujen, viennin edistämisen samoin kuin yritysten kilpailukyvyn tehostamisen avulla.

Muuttuvassa maailmassa ja yhdentyvässä Euroopassa meidän on turvauduttava toisiimme ymmärtääksemme paremmin toistemme kulttuureita ja ajattelutapoja. Olen vakuuttunut, että keskustelut liikeyhteisöjemme välillä, yhtä hyvin kuin muu näkemysten ja tietojen vaihto tulevat lisäämään talouksiemme välistä yhteistoimintaa ja sitä kautta kansojemme hyvinvointia.

Toivon parasta mahdollista menestystä liike-elämän edustajille, jotka tekevät tätä äärimmäisen arvokasta työtä. Kiitos.