Tasavallan Presidentin puhe Kapkaupungissa Etelä-Afrikan tasavallan parlamentissa

13.5.1997

SUOMI JA ETELÄ-AFRIKAN TASAVALTA JÄLLEENRAKENNUKSEN TIELLÄ

Näinä päivinä kolme vuotta sitten aloitti uusi Etelä-Afrikka taipaleensa. Minulla oli tilaisuus nähdä vallansiirto paikan päällä. Minuun teki lähtemättömän vaikutuksen teidän riemukas ja yksimielinen sitoutumisenne demokratiaan ja demokraattisiin arvoihin. Harvoin on maailmanhistoriassa nähty yhtä rauhanomaista vallanvaihtoa kahden lähes sotatilassa olleen osapuolen kesken.

Teidän sitoutumisestanne demokratiaan on usein puhuttu myös "ihmeenä". Etelä-Afrikan rauhanomainen ihme ei ollut sattuma, vaan pitkän ja kärsivällisen prosessin huipentuma. Suuri kiitos siitä kuuluu johtajille, jotka osoittivat rohkeutta ja kaukonäköisyyttä siirtymäkauden vaikeissa neuvotteluissa.

Suomessa vallan siirron onnistumista tervehdittiin erityisellä ilolla. Mekin osallistuimme rauhanomaisen vallanvaihdon tukemiseen ja työtä sen edestä tehtiin laajalla rintamalla. Sadat elleivät tuhannet suomalaiset osallistuivat uuden Etelä-Afrikan synnyttämisprosessiin sen eri vaiheissa, ketkä aikanaan rauhanturvaajina Namibiassa, ketkä taas myöhemmin vaalitarkkailijoina täällä Etelä-Afrikassa. Suomi tuki kielletyn opposition tiedotus- ja koulutustoimintaa ja kuten muissakin Pohjoismaissa, lukuisat kansalaiset osallistuivat apartheidin vastaiseen taisteluun täydellä sydämellään. Tavoitteen nyt toteutuessa on ilomme suuri ja vilpitön.

Juhlan jälkeen alkoi pitkäjänteinen, arkinen työ yhteiskunnan kehittämiseksi demokraattisten pelisääntöjen puitteissa. Nyt kolme vuotta myöhemmin olemme todistamassa Etelä-Afrikan kamppailua köyhyyden poistamiseksi ja kehityskuilun ylittämiseksi. Teidän sitoutumisenne demokratiaan ja sen arvoihin ei ole horjunut. Päinvastoin poliittiset instituutiot on saatettu ajan tasalle - jopa aikaansa edelle - uudessa perustuslaissa, josta eteläafrikkalaiset syystäkin voivat tuntea ylpeyttä..

Erityisesti täällä Etelä-Afrikassa tämä työ on valtava haaste: apartheidin luomien kehityserojen paikkaaminen hyvinvoinnin määrää lisäämällä näyttää lähes yli-inhimilliseltä tehtävältä. Väestön suurella enemmistöllä odotukset elintason pikaisesta muutoksesta ovat korkealla ja johtajilla paineet onnistumisesta kovat. Samalla punnitaan uunituoreiden demokraattisten instituutioiden toimivuus. Monessa muussa yhteiskunnassa on demokratiaan päädytty vasta hyvinvoinnin kasvun tuomien paineiden myötä, Etelä-Afrikassa on lähdetty alusta alkaen yhteiskuntasovun tielle. Tästä syystä Etelä-Afrikka ansaitsee siirtymäkautensa aikana ulkomaailmalta muutakin tukea kuin myötätuntoa. Myös Suomi haluaa olla omalla panoksellaan mukana tässä työssä.

Hyvinvoinnin kasvattamiseksi hallitus on tarttunut härkää sarvista ja lähtenyt globaalisten pelisääntöjen tielle. Etelä-Afrikassa tuntuu voimistuvan yksimielisyys siitä, että vain taloutta kasvattamalla voidaan hyvinvointia jakaa sitä eniten tarvitseville. Tämä ei ole varmaankaan helpoin vaihtoehto, mutta ainakin Suomen kokemusten mukaan ainoa, joka johtaa kehityksen valtaväylälle.

Etelä-Afrikkaan kohdistuvat talousveturin odotukset, ei ainoastaan alueellisesti vaan laajemmissakin kansainvälisissä yhteyksissä. Poliittisen demokratian vakiinnuttamisen ja taloudellisen strategian tulisi kulkea rinta rinnan, sillä mitä hyötyä voisi demokratialla olla ilman tasa-arvoisesti jakautunutta taloudellista hyvinvointia? Tässä suhteessa Etelä-Afrikan esimerkki on myös signaali Afrikan uudesta tulemisesta, merkki koko maanosan itsetunnon ja kehitystahdon nousemisesta.

Onnistumisen ensimmäinen edellytys on elävän ihmisoikeuskulttuurin luominen, kuten Etelä-Afrikan hallituksen linjauksissa todetaan. Kestävä demokratia ja kestävä kehitys yhdistyvät ainoastaan elävän ihmisoikeuskulttuurin kautta, joka pitää sisällään poliittiset, sosiaaliset ja kulttuuriset oikeudet samanarvoisina. Etelä-Afrikassa, ehkä selvemmin kuin muualla maailmassa, on ymmärretty koko kansalaisyhteiskunnan kattavasti läpäisevän ihmisoikeuskulttuurin merkitys yhteiskuntarauhan kannalta.

Yksi kriittisimpiä hankkeita taloudellisen kasvukulttuurin luomisessa on koko oikeusjärjestelmän uudistus, jonka tavoitteet määritellään hallituksenne Justice Vision 2000-toimintasuunnitelmassa. Tämän ohjelman läpivieminen on varmasti kestävämpi vaihtoehto myös ulkomaisten investointien edellyttämän vakauden ja turvallisuuden tavoittamiseksi kuin järjestysvallan kasvattamiseen yksinomaisesti nojaava strategia.

Tärkeää osaa itsenäisen Suomen synnyssä vuonna 1917 näytteli suomalaisten usko oikeuden toteutumisen merkitykseen yhteisön elämän perustana. Tämä usko on horjunut ainoastaan kerran, ja tämä olikin vuoden 1918 sisällissodan seurausta. Suomalaiset uskovat edelleen vahvaan oikeusvaltioon, joka takaa kansalaisilleen tasapuolisesti ja tehokkaasti oikeudenmukaisuuden toteutumisen.

Monikulttuurisessa sateenkaariyhteiskunnassa saman asian merkitystä on vaikeata aliarvioida. Eteläafrikkalaisilla kokemuksilla on myös erityistä arvoa pyrittäessä kohti globaaleja oikeusnormeja. On luonnollista, että Suomi on omalta osaltaan ilmaissut valmiutensa osallistua Etelä-Afrikan oikeusjärjestelmäuudistukseen. Yhteistyössä EAT:n oikeusministeriön kanssa aiomme tukea oikeuslaitoksen tietohallinnon kehittämistä, joka on Suomen vahvaa osaamisaluetta. Näiden järjestelyjen avulla voidaan samalla tehostaa rikollisuuden torjuntaa. Samoin Suomi on tarjonnut kokemuksiaan tietoteknologian hyödyntämisessä opetussektorilla.

Muilta osin demokraattisen infrastruktuurin luomisessa Suomi on ollut mukana EAT:n vesiministeriön kansainvälistä huomiota herättävissä hankkeissa tukemalla vesilainsäädännön uudistamista. Sen periaatteet ovat pitkälti yhteneväiset oikeusuudistuksen tavoitteiden kanssa. Meillä tuhansien järvien maassa vedestä on lähinnä ylitarjontaa, mutta Etelä-Afrikan kaltaisessa vesiköyhässä maassa vesihuollon tasapuolinen takaaminen koko väestölle muodostaa kriittisen lenkin ihmisoikeuskulttuurin rakentamisessa.

Suomi arvostaa suuresti Totuus- ja sovituskomission työtä demokratian vahvistamiseksi. Sisällissodan kokeneena maana tiedämme kuinka menneisyyden pimeät puolet mieluiten halutaan unohtaa. Tiedämme myös, kuinka kauan haavojen paraneminen yhteiskunnassa kestää, ellei kansallisen sovituksen eteen toimita aktiivisesti.

Me ihailemme eteläafrikkalaisen kansalaisyhteiskunnan rohkeutta lähteä vaikeaan ja tuskalliseen, osin jopa riskialttiiseen totuus- ja sovitusprosessiin. Komission edessä, julkisella areenalla tapahtuva vastuun kantaminen, perustavalaatuisella tavalla väärässä olemisen myöntäminen, anteeksi pyytäminen, anteeksi antaminen ovat kaikki tekoja, jotka loogisesti jatkavat perustuslain syntymiseen johtanutta neuvotteluprosessia tiellä kohti apartheidin haavojen parantumista. Ne ovat myös tekoja, jotka edellyttävät suorittajiltaan samaa rohkeutta ja kaukonäköisyyttä kuin edeltävän prosessin vaikeimmista vaiheista kunnialla selviäminen.

Suomi on monen muun maan tavoin halunnut tukea Totuus- ja sovituskomissiota sen vielä jäljellä olevan toimikauden aikana. Mutta prosessia tullaan todennäköisesti tarvitsemaan vielä jatkossakin. Suomi on silloinkin valmis olemaan Etelä-Afrikan kanssa yhteistyössä komission työn ja periaatteiden edelleenviemiseksi YK:ssa ja muuallakin, mikäli hankkeen kansainvälistäminen tulee ajankohtaiseksi. Totuuskomission kokemuksille riittäisi kysyntää muuallakin maailmassa, vaikkapa Bosniassa ja Kambodzhassa.

Suomi jakaa Etelä-Afrikan kanssa hyvän hallinnon toteutumisen merkityksen. Erityisesti tämä on relevanttia paikallishallinnossa. Ylätason demokratian toimivuus riippuu viime kädessä ruohonjuuritason pelisäännöistä. Suomesta ja Etelä-Afrikasta on puolin ja toisin käyty perehtymässä toistemme vaaleihin. Edelleen on tarkoitus lisätä yhteyksiä paikallishallintojen tasolla, erityisesti naisten osuuden vahvistamiseksi, yhteistyössä muiden SADC-maiden ja yleiseurooppalaisen parlamentaarikkojärjestön AWEPA:n avustuksella.

Suomi on omalta osaltaan pitkäaikaisen SADC-yhteistyönsä kautta ollut mukana tukemassa alueen keskinäisen työnjaon ja tuotannon edistämistä rajasuojaa poistamalla. Suomi on valmis jatkamaan tätä yhteistyötä EAT:n puheenjohtajakaudella ja tuottaa mm. laajemman vapaakaupan seuraamuksia koskevia selvityksiä yhdessä SADC:n kanssa. Alueellisen integraation kautta avautuu tukevin tie globaalisille markkinoille. Tämän on myös Suomi omalta osaltaan toteuttanut hakeutumalla aikanaan EFTA:n, tuolloisen EY:n ulkopuolelle jääneiden maiden kautta yleiseurooppalaiseen integraatioprosessiin mukaan.

Maanne äskettäinen liittyminen Lomé-sopimukseen on tervetullut askel EAT:n ja EU:n välisen yhteistyön tiellä. Se vahvistaa luottamusta EU:n ja EAT:n välillä samalla kun se lisää maanne poliittista kanssakäymistä alueen muiden maiden kanssa. EAT:n uudet siteet Aasiaan sekä Latinalaiseen Amerikkaan edustavat samansuuntaista itä-länsi -yhteistyötä, jota Suomi on omalta osaltaan pyrkinyt edistämään omassa ympäristössään. Etelä-Afrikan osalta tätä kutsutaan jostain syystä etelä-etelä -yhteistyöksi, mutta sillä tarkoitetaan samaa ennakkoluulotonta otetta turvallisuuspolitiikkaan, jota me molemmat pyrimme ajamaan.

Yhdistävänä tekijänä meillä on lisäksi se, että maapallon vastakkaisilla puolilla sijaitsevina ja napa-alueisiin rajoittuvina maina tunnemme erityistä intressiä polaarikysymyksiin. Suomi on halukas etsimään Antarktis-tutkimustyönsä puitteissa meille sopivia yhteistyömalleja Etelä-Afrikan kanssa, jolla on arvokkaan tutkimusohjelmansa ohella tarjottavana hyvät huoltopalvelut.

Etelä-Afrikka on lyhyessä ajassa noussut eteläisen pallonpuoliskon suurten vaikuttajien joukkoon rauhan ja demokratian esitaistelijana. Muiden SADC-maiden kenssa kehitetyn rauhanturvayhteistyön kautta eteläinen Afrikka on siirtynyt konfliktien tuottamisesta vakauden ja talouskasvun tielle. Tärkeänä etappina tässä on alueellinen integraatio, jonka avulla luotava 140 miljoonan asukkaan markkina-alue ansaitsee jokaisen vakavasti otettavan kansainvälisen yrittäjän huomion. Tästä on osoituksena myös mukanani tällä vierailulla seuraava korkeatasoinen Suomen talouselämän valtuuskunta.

Haluan myös onnitella Etelä-Afrikkaa sen rakentavasta ja ratkaisevasta roolista YK:ssa. On todella ainutlaatuista, että EAT on muutamassa vuodessa noussut YK:n mustasta lampaasta sen johtaviin rauhantekijöihin, sekä globaalisesti että alueellisesti. Arvostamme sitä, että EAT on ottanut YK:ssa roolinsa mukainen vastuun maailmanrauhasta.