TASAVALLAN PRESIDENTIN PUHE SUOMEN JA ETELÄ-AFRIKAN VÄLISESSÄ LIIKEMIESFOORUMISSA JOHANNESBURGISSA 15.5.1997
Haluan aluksi lausua mielihyväni sen johdosta, että tähän liikemiesfoorumiin osallistuu näin runsaslukuinen ja arvovaltainen joukko Etelä-Afrikan ja Suomen elinkeinoelämän edustajia. Esitänkin Suomen valtiovallan puolesta parhaat kiitokseni tilaisuuden järjestelyistä vastanneille järjestöille. Arvostan myös suuresti sitä, että pääministeri Tokyo Sexwale kunnioittaa tätä tilaisuutta läsnäolollaan.
Mikä olisikaan sopivampi paikka tälle bisnestapaamiselle kuin Gautengin pääkaupunki Johannesburg, joka on Etelä-Afrikan liike- ja pankkitoiminnan dynaaminen keskus. Valtaosa tässä maassa toimivista suomalaisyrityksistä onkin etabloitunut juuri Gautengin alueelle, jossa on jo toistakymmentä suomalaista tytäryritystä, joiden palveluksessa on yli 700 eteläafrikkalaista. Lisäksi maakunnassa on kymmeniä paikallisia yrityksiä, jotka edustavat suomalaisia päämiehiä. Yhä useammat näistä lukeutuvat pieneen ja keskisuureen teollisuuteen, joka on nousemassa merkittäväksi yhdyssiteeksi maittemme välille.
Suomen ja Etelä-Afrikan välisillä suhteilla on pitkä historia. Kaupan osalta ne ulottuvat itse asiassa 150 vuoden taakse. Suomi toimitti 1850-luvulta lähtien Etelä-Afrikkaan puutavaraa, jota maassanne tarvittiin kasvavaa kaivosteollisuutta ja hedelmien vientiä varten. Kuvaavaa on, että britit hoitivat tällöin varsinaisen kaupankäynnin ja suomalaiset heräsivät vasta 1920-luvulla hoitamaan suoraan yhteyksiä maahanne. Kunniakonsuleiksi ei kuitenkaan löytynyt sopivia suomalaisia, vaan tehtäviin nimitettiin muita skandinaaveja, joiden ulkoministeriömme sittemmin epäili valvovan lähinnä omien maittensa kauppaetuja.
Valtiomme kireän budjettitilanteen johdosta Afrikkaan perustettiin vasta vuonna 1937 Suomen ensimmäinen edustusto sijoituspaikkanaan Pretoria. Etelä-Afrikasta oli tuohon mennessä kehittynyt Suomelle merkittävä kauppakumppani. Konsulaatin päälliköksi tuli ammattidiplomaatti. Juuri sodan kynnyksellä edustuston tasoa nostettiin lähettämällä pääkonsuliksi Ville Niskanen, sittemmin Suomen ensimmäinen YK-edustaja.
Pretorian pääkonsulinviraston eksoottisimpiin tehtäviin kuului hoitaa Etelä-Afrikan hallituksen v. 1939 lahjoittamat 27 000 litraa Kap-brandya talvisotaa käyvän maamme rintamille. Tämä lähetys tiettävästi kuitenkin pysähtyi Lontoossa olevaan lähetystöömme, jossa se pikkuhiljaa kului lähinnä salonkikäytössä.
Tätäkin merkittävämpi solidaarisuuden osoitus itsenäisyyttään puolustavalle Suomelle oli pääministeri Jan Smutsin päätös lahjoittaa maallemme 28 hävittäjäkonetta. Ne pääsivät onneksi perille ja auttoivat osaltaan Suomen vapauden säilyttämisessä. Yksi näistä lentokoneista on edelleen näytteillä Kuoreveden ilmailumuseossa.
Maidemme välinen kauppa oli huipussaan sotien välisenä aikana, jolloin Suomi nousi Etelä-Afrikan suurimmaksi puutavaran toimittajaksi. Toisen maailmansodan jälkeen kauppa lähti nopeasti liikkeelle ja Suomi avasi Pretorian lähetystönsä uudelleen vuonna 1949. Myös paperinviejät avasivat omat agentuurinsa Johannesburgiin ja Kapkaupunkiin.
Suomi kuului niihin maihin, jotka noudattivat säntillisesti YK:n sanktiopolitiikkaa Etelä-Afrikan apartheidhallitusta kohtaan. Niinpä kahdenvälinen kauppamme putosi vuosien 1985-91 välisenä aikana käytännöllisesti katsoen nollaan. Etelä-Afrikassa aloitettujen poliittisten uudistusten muodostuttua peruuttamattomiksi Suomen hallitus purki vuonna 1991 tavaroiden ja palvelusten kaupan rajoitukset ja kahta vuotta myöhemmin investointikiellon. Sen jälkeen kauppasuhteet normalisoituivat nopeasti.
Uusi Etelä-Afrikka on tänä päivänä todellisuutta. Poliittinen ja taloudellinen muutosprosessi ei ole ollut helppo, mutta sillä on takanaan maanne kansalaisten ja kansainvälisen yhteisön vankka tuki. Myös Suomen hallitus ja talouselämä ovat antaneet oman panoksensa Etelä-Afrikan demokratian ja hyvinvoinnin rakentamiselle. Tämä valtiovallan ja yksityissektorin tavoitteiden ja toimintojen samansuuntaisuus on eräs Suomen talousjärjestelmän keskeisiä piirteitä. Niinpä voimme myös jakaa eteläafrikkalaisten kanssa ilon siitä, että taloutenne on lähtenyt tukevalle kasvun tielle.
Keskinäisen kauppamme rakenne on muuttunut takavuosien puupainotteisuudesta selvästi monipuolisemmaksi. Viime vuoden tilastojen valossa on Etelä-Afrikan merkittävän metsäklusterin vienti Suomeen kasvanut edustaen nyt hedelmien jälkeen toiseksi suurinta yksittäistä tuoteryhmää. Uusi markkinavaltaus tapahtui pari päivää sitten, kun uusinta teknologiaa edustava eteläafrikkalainen ajoneuvosimulaattori luovutettiin Valtion teknilliselle tutkimuskeskukselle Helsingissä. Tämä on esimerkki huipputeknologisten tuotteiden kasvavasta roolista maittemme välisessä kaupassa. Teknologiaministeri Lionel Mtshali keskusteli aiheesta äskettäin vieraillessaan Suomessa.
Suomen vienti jakautuu puolestaan melko tasaisesti koneiden, paperin ja telekommunikaatiolaitteiden kesken. Kauppavaihtomme kokonaisvolyymi ylitti vuonna 1995 ensimmäistä kertaa miljardin randin rajan. Meillä on kuitenkin hyvät edellytykset nostaa kauppamme huomattavasti korkeammalle tasolle, joka vastaisi paremmin sitä suurta potentiaalia, joka selvästikin on olemassa maittemme välillä.
Perustan optimismini lähinnä kolmeen kehityspiirteeseen maassanne: Ensinnäkin kaupan vapauttaminen ja erilaisten kaupan esteiden poistaminen on lähtenyt Etelä-Afrikassa hyvin liikkeelle. Tätä kehitystä tukee eteläisen Afrikan taloudellisen integraatioprosessin eteneminen. Toiseksi Etelä-Afrikka aikoo jatkaa valuuttasäännöstelyn purkamista, joka on talouselämän ja ulkomaankaupan vapaan toiminnan yksi perusedellytys. Kolmanneksi hallituksenne toteuttama makrotaloudellinen ohjelma (Growth, Employment and Redistribution Strategy GEAR) lisää niin koti- kuin ulkomaistenkin sijoittajien luottamusta investointien kannattavuuteen ja suojaan Etelä-Afrikassa (investor confidence).
Nämä viranomaistoimenpiteet yhdistettynä vankkaan infrastruktuuriin, runsaisiin luonnonvaroihin ja kilpailukykyisiin tuotantokustannuksiin tekee maastanne koko eteläisen Afrikan talouskehityksen dynamon. Hallituksenne vastuuntuntoinen toiminta vakaan alueellisen kehityksen hyväksi on myös tekijä, joka luo uskoa ulkomaankaupan ja sijoitusten kannattavuuteen ei vain Etelä-Afrikassa, vaan myös laajemmin sen naapurimaissa. Tämä maanne gateway-rooli on huomattu myös suomalaisessa teollisuudessa, joka pyrkii käyttämään Etelä-Afrikkaa sillanpääasemana toiminnassaan koko alueella.
Jäsenyys Euroopan unionissa vuoden 1995 alusta on tuonut Suomelle uusia yhteistyökanavia myös suhteissamme Etelä-Afrikkaan. Olemme unionin sisällä työskennelleet johdonmukaisesti sen puolesta, että Etelä-Afrikan ja EU:n välillä voitaisiin mahdollisimman pian solmia molempien osapuolten intressejä vastaava vapaakauppasopimus. Se avaisi Eurooppaan jo ennestään voimakkaasti etabloituneelle eteläafrikkalaiselle yrityselämälle uusia kaupallisia mahdollisuuksia EU:n ostokykyisillä 370 miljoonan kuluttajan markkinoilla. Asteittainen ja asymmetrinen siirtyminen mahdollisimman vapaaseen tavaranvaihtoon EU:n kanssa takaisi myös sen, että maanne pitkään eristyksissä olleet teollisuudenalat saisivat kaipaamansa sopeutumisajan.
Viime vuosikymmenten aikana Suomi avasi vähitellen omat markkinansa kansainväliselle kilpailulle ja integroitui johdonmukaisesti kansainvälisiin ja Länsi-Euroopan alueellisiin talousjärjestöihin. Kokemuksemme osoittavat, että oman teollisuuden suojaaminen kansainväliseltä kilpailulta suljettujen markkinoiden ja tukiaisten avulla on lyhytnäköistä politiikkaa. Vasta markkinoiden avaaminen luo yrityksille riittävät edellytykset pärjätä myös globaalisilla markkinoilla.
Menestyäkseen kovassa kansainvälisessä kilpailussa Suomen teollisuus on luottanut strategiaan, jossa panostetaan voimakkaasti korkean teknologian ja tietotaidon luomiseen tietyillä erityisosaamisen alueilla, joilla sitten pyritään olemaan maailman kärkijoukossa. Avainasemassa on tutkimus ja kehitystoiminta, joihin Suomessa tällä hetkellä panostetaan runsaat kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta. Hallitus on päättänyt nostaa tämän osuuden vuosikymmenen loppuun mennessä kolmeen prosenttiin, mikä on teollisuusmaiden korkeimpia lukuja. Näin luotu yliopistojen, tutkimuslaitosten ja yritysten välinen vahva innovaatioketju on kansallisen kilpailukykymme peruspilari.
Suomella on tarjottavanaan korkeatasoista ja kilpailukykyistä teknologiaa erityisesti metsäteollisuuden, kaivostoiminnan ja metallurgisen teollisuuden, telekommunikaation, energian ja yhä tärkeämmäksi tulevan ympäristösuojelun aloilla. Nämä ovat avainasemassa myös Etelä-Afrikan talouden kehittämissuunnitelmissa.
Metsät ovat Suomen tärkein ja lähes ainoa luonnonvara, jota olemme tottuneet huolellisesti vaalimaan. Tämä lähtökohta on pakottanut teollisuutemme kehittämään puuntuotantoa lisääviä ja ympäristön kuormitusta vähentäviä teknologisia ratkaisuja. Tänä päivänä Suomi on maailman johtavia paperin, kartongin ja selluloosan tuottajia. Myös suomalaiset puunjalostusteollisuuden koneet ja laitteet sekä metsäkoneet ovat maassanne hyvin tunnettuja.
Etelä-Afrikan ja Suomen metsäteollisuudella on edessään samanlaisia strategisia ratkaisuja, jotka liittyvät raaka-ainehuollon turvaamiseen, tuotannon modernisoimiseen ja kestävän kehityksen asettamien vaatimusten huomioonottamiseen. Vaikka olemmekin osittain kilpailijoita keskenämme, teollisuuksien välillä on varmasti mahdollista löytää uusia yhteistyökohteita näihin haasteisiin vastaamisessa.
Pitkälle kehittynyt ja moderni kaivosteollisuus on Etelä-Afrikan talouselämän selkäranka maanne rikkaiden malmi- ja mineraalivarojen ansiosta. Suomalaisilla kaivosyhtiöillä ja laitetoimittajilla on maassanne vakiintunut asema luotettavina liikekumppaneina. Tämä molemminpuolinen korkea tekninen osaaminen luo edellytyksiä laajentaa yhteistyötä entisestään. Suomessa ollaan kiinnostuneita kokemuksistanne muiden Afrikan valtioiden luonnonvarojen käyttöönotossa ja hyödyntämisessä. Tässä voisi olla mahdollisuuksia myös keskinäiseen yhteistyöhön.
Telekommunikaation toimivuus on perusedellytys talouselämän kehitykselle pitkien maantieteellisten etäisyyksien Etelä-Afrikassa. Maanne jälleenrakennus- ja kehityssuunnitelmassa onkin asetettu kunnianhimoisia tavoitteita puhelin- ja muiden kommunikaatiojärjestelmien viemisestä kaikkein syrjäisimmillekin seuduille. Nopeasti kehittyvä matkapuhelinteknologia tarjoaa tässä erään vaihtoehdon. Suomi kuuluu puhelin- ja etenkin matkapuhelinjärjestelmien sekä laitteiden johtaviin kehittäjiin ja tuottajiin maailmassa. Tämä on kasvava sektori maidemme välisessä kaupassa.
Ympäristönsuojelu on muodostunut yhdeksi aikamme suurimmista globaaleista haasteista ja kestävän kehityksen edellytyksistä. Suomessa tähän on jouduttu kiinnittämään jo pitkään erityistä huomiota, jotta teollisen yhteiskunnan vaatimukset eivät liikaa rasittaisi helposti haavoittuvaa arktista luontoamme. Teollisuutemme onkin pystynyt vastaamaan hyvin tähän haasteeseen kehittämällä luontoa säästäviä teknisiä ratkaisuja teollisten prosessien päästöjen minimoimiseksi. Etelä-Afrikassa Suomen hallitus on mukana uudistamassa koko väestön kannalta tärkeää vesilainsäädäntöä.
Mainitsemani muutamat esimerkit osoittavat selvästi, että maidemme välisen kaupallis-taloudellisen yhteistyön lisäämiseen on erinomaiset mahdollisuudet. Minulla on kuitenkin se käsitys, että suomalaisen teollisuuden tarjonnan monipuolisuus ei ole vielä kovin hyvin tunnettua maassanne. Vastaavasti Suomessa tarvitaan lisää tietoa Etelä-Afrikan vientitarjonnasta. Tämänkertainen liikemiesfoorumi samoin kuin teollisuusliittojemme tänään allekirjoitettava yhteistyösopimus palvelevat juuri tätä tarkoitusta.
Minulla ja mukanani seuraavalla Suomen talouselämänvaltuuskunnalla on suuri kiinnostus tutustua kultakaupunkina maineeltaan legendaariseen Johannesburgiin ja sen dynaamiseen talouselämään. Olemme panneet merkille, että vapaa yritystoiminta on tuonut Etelä-Afrikassa viime vuosina esiin teollisuuden valtavirrasta aikaisemmin syrjässä olleita uusia yrittäjiä. Toivomme voivamme luoda yhteyksiä myös näihin tahoihin, jotka varmasti tuovat Etelä-Afrikan yritysmaailmalle sen kilpailukykyä vahvistavia uusia tuulahduksia.
Suomen ja Etelä-Afrikan hallitukset pyrkivät omalta osaltaan luomaan keskinäiselle kaupalle ja taloudelliselle yhteistyölle mahdollisimman hyvät edellytykset. Laajan ja korkeatasoisen yritysvaltuuskunnan osallistuminen tälle valtiovierailulle on osoitus siitä suuresta kiinnostuksesta, jota suomalaisessa teollisuudessa tunnetaan Etelä-Afrikan nopeasti kasvavia ja kehittyviä markkinoita kohtaan. Nyt on aika kääriä hihat ylös ja ryhtyä tosi työhön.
Paljon kiitoksia.