TASAVALLAN PRESIDENTTI MARTTI AHTISAAREN PUHE WEU:n PARLAMENTAARISELLE YLEISKOKOUKSELLE
PARIISISSA 03.06.1997

Haluaisin jakaa teidän kanssanne näkemykseni mantereemme turvallisuudesta 21. vuosisadan kynnyksellä. Eurooppa on kulkenut kauaksi kylmän sodan kahtiajaon päättymisestä, mutta todellisen yhdentymisen ja kestävän rauhan haaste on yhä jäljellä. Meidän historiallinen tehtävämme on tukea tätä dynaamista muutosta ja edistää samanaikaisesti vakautta.

Elämme parhaillaan siirtymävaihetta kohti todella maailmanlaajuista aikakautta. Kylmän sodan päättyminen on tehnyt mahdolliseksi Euroopan erityisen roolin ja aseman edistämisen entistä dynaamisemmalla tavalla.

Meidän on muunnettava yhteisen turvallisuuden tavoite koko Euroopan eläväksi todellisuudeksi. ETYJ:in vaalimat yhteiset arvot ja periaatteet luovat perustan tähän tähtäävälle yhteistyölle. Euroopan integraatio toimii kylmän sodan perinnön ylittävän muutoksen moottorina.

Kaikki alueet hyötyvät yhdentyvästä Euroopasta. Kaikki ne voivat myös myötävaikuttaa yleiseen turvallisuuteen. Valaisen tätä kysymystä myöhemmin tarkastelemalla minulle läheisintä aluetta, Itämeren aluetta sekä Pohjois-Eurooppaa.

Päätökset ja tapahtumat, jotka voivat avata uuden luvun Euroopan historiassa, ovat juuri meneillään tai odottavat meitä lähitulevaisuudessa.

Berliinin muurin kaatumisen jälkeen on vakiinnutettu demokratiaan ja markkinatalouteen siirtymisen puitteet, ja sotilaallisen vastakkainasettelun rakenteita on purettu sotilaallisen yhteistyön ja avoimuuden tieltä.

Olemme siirtymässä kansainvälisissä suhteissa uuteen vaiheeseen, jossa vakiinnutetaan kahtiajaosta ja pysähtyneisyydestä saadun voiton tulokset koko Euroopassa. Vaikka muutosvaiheen tulokset saattavat vielä lähitulevaisuudessa kypsyä epätasaisesti, meneillään on uusi vaihe demokraattisen ja yhdentyneen Euroopan kehityksessä. Väistämättä esiin nousevien uusien turvallisuusongelmien ratkaisemiseksi tarvitaan sopivia instrumentteja.

Tehokas ja laajentuva Euroopan unioni on mantereen tulevan yhdistymisen ydin. Unionin tulee saavuttaa uusi ja vaikutusvaltainen rooli maailmanpolitiikassa. Tämän osalta tehtävää on vielä paljon. Unionin tulee kantaa tähän historialliseen tehtävään kuuluva vastuunsa ja tarttua sen tuomiin mahdollisuuksiin. Nurkkakuntaisuus voi nousta uhaksi, mutta jäsenvaltiot itse pystyvät siihen myös vastaamaan. Vakaa ja terve taloudellinen ja sosiaalinen kehitys, joka voittaa työttömyyden ja taantuman ahdingon, on olennainen elementti unionin johtavaa roolia rakennettaessa. Talous- ja rahaliiton toteuttaminen testaa unionin tahtoa katsoa eteenpäin ja toimia maailmanlaajuisesti. Maailmanlaajuinen taloudellinen vakaus on erittäin tärkeää. EMU:n tulee olla osa sitä kehittyvää rakennetta, joka saa tämän aikaan.

Unioni levittää vakautta yhdentymisen ja taloudellisen vaurauden kautta. Se luo edellytykset eurooppalaiselle kansalaisyhteiskunnalle. Hallitustenvälisen konferenssin pitää tehdä unionista vahvempi toimija Euroopan turvallisuuden kannalta, ja se tulee sen tekemään.. EU:lla tulee olemaan vahvempi kyky ehkäistä ja ratkaista konflikteja läheisempien WEU-yhteyksien ansiosta.

Unionilla on pian edessään toinen Eurooppaa rakentava ja muokkaava päätös: jäsenyys-neuvotteluiden seuraavan kierroksen aloittaminen. Jäsenyydessä ei ole kyse vain sisä-markkinoista, rahaliitosta tai kansainvälisestä kaupasta, siinä on kyse myös kuulumisesta demokraattisten valtioiden ytimeen sekä turvallisuudesta yhteisen solidaarisuuden kautta.

Päätös unionin laajentumisesta ei saa jättää huomiotta mitään valtiota tai aluetta. Jäsenyyttä edeltävä yhteistyö ja Eurooppa-sopimukset säilyttävät arvonsa varmistaen jatkuvan ja avoimen integraatioprosessin, joka johtaa laajentumiseen.

Euroopan ja Yhdysvaltojen tulee kohdata 21. vuosisata vahvoina kumppaneina, joita yhdistävät historialliset, kulttuuriset ja taloudelliset siteet.

Eurooppalainen perhe on kokoontumassa yhteen. Kuten Länsi-Euroopan unionilla, ETYJ:llä ja demokraattisen turvallisuuden edistäjällä Euroopan neuvostolla on Euroopan unionilla ja NATOlla erilliset ja elintärkeät roolinsa maanosassa, joka torjuu valtahierarkiat, jakolinjat ja suljetut ryhmittymät sekä edistää valinnan vapautta, yhteistyötahtoa ja avoimuutta.

Pohjois-Atlantin puolustusliitto säilyy turvallisuuden ja vakauden tärkeänä perustana niin jäsenmailleen kuin kumppaneilleenkin. Euroopan kannalta on elintärkeätä, että NATO:n sopeutuminen ja laajentuminen saa aikaan mahdollisimman vähän jännitystä ja mahdollisimman paljon yhteistä luottamusta. NATO:n ja Venäjän välinen yhteisymmärrys on pitkä askel tähän suuntaan, mutta sen todellinen arvo koetellaan käytännössä.

Länsi-Euroopan unionilla on laajentuva tehtävä Euroopan unionin ja NATO:n välisenä saranana, joka tuo eurooppalaiset kumppanit yhteen uutta luovalla tavalla.

Viime viikolla NATO:n jäsenvaltiot ja Venäjä allekirjoittivat keskinäisiä suhteita säätelevän perusasiakirjan täällä Pariisissa. Tapahtuma voi muodostua merkkipaaluksi tiellä kohti Euroopan yhteistä turvallisuutta. Perusasiakirja ilmentää päättäväisyyttä työskennellä yhteisesti jakamattoman, keskinäiseen turvallisuuteen perustuvan Euroopan puolesta. Mikään maa ei voisi tervehtiä sellaista tulosta lämpimämmin kuin minun maani.

Minulla oli mahdollisuus seurata läheltä niitä tapahtumia, jotka johtivat läpimurtoon NATO:n ja Venäjän välisissä neuvotteluissa. Presidentti Clintonin ja presidentti Jeltsinin välinen Helsingin huippukokous heijasti rakentavaa tahtoa työskennellä yhteisesti Euroopan turvallisuus-järjestelyiden muutosten hallitsemiseksi ja sopeuttamiseksi.

Pariisin asiakirja todistaa NATO:n valmiudesta kantaa suurempi rooli Euroopan turvallisuudesta samoin kuin Venäjän halusta sitoutua Euroopan turvallisuuteen. NATO:lla ja Venäjällä on ensi-sijainen vastuu estää se, että sotilaallinen vastakkainasettelu nousisi uudelleen Euroopassa tai vaikuttaisi millekään sen alueille. NATO:n ja Venäjän välisen neuvonpidon tulee olla osa läpi-näkyvää ja laajempaa yhteistyötä, jolla hallitaan Euroopan turvallisuuden edellyttämiä tehtäviä.

Haluan korostaa sitä äskettäin esitettyä näkemystä, että nyt on luotu olosuhteet sille, että NATO:n laajeneminen koskee kaikkia Euroopan demokraattisia valtioita. Uusi NATO voi täyttää tehtävänsä estää ja rajoittaa konflikteja kautta koko mantereen.

Euro-atlanttinen kumppanuusneuvosto - arkkitehtuurin uusin osa - tulisi muokata aidon turvallisuusyhteistyön foorumiksi. Tällä foorumilla on oltava tilaa avoimelle ja tuloksiin johtavalle vuoropuhelulle sekä asiapitoiselle työlle.

Turvallisuusyhteistyö NATO:n ja Venäjän uuden mekanismin puitteissa, Euro-atlanttinen kumppanuusneuvosto sekä vahvennettu rauhankumppanuusyhteistyö voivat lähentää euro-atlanttista yhteisöä tehokkaammalla ja järkevämmällä tavalla.

Jäsenyys turvallisuuspoliittisissa instituutioissa on tärkeätä, mutta se ei ole päämäärä sinänsä. Yhteistyörakenteita on vahvistettava kaikkien Euroopan valtioiden tarpeita varten - olkoot valtiot sitten EU:n tai NATO:n jäseniä vai kumppaneita, WEU:n täysjäseniä vai ei. Laajapohjaisen turvallisuusyhteistyön tulee olla keskeisenä tavoitteenamme.

Meneillään olevat laajentumisprosessit korostavat tarvetta vahvistaa yhteiseen turvallisuuteen tähtääviä toimia. Mitään valtiota ei pidä vastoin sen omaa tahtoa jättää pysyvästi ulkopuolelle, silloin kun muut liittyvät ydinrakenteisiin. Minkään valtion ei tule sallia eristäytyä. Eurooppa-lainen ja transatlanttinen turvallisuus on jakamaton. Jakolinjat ja harmaat vyöhykkeet tulee karkottaa historiaan.

Itämerta ympäröivä alue on koko Euroopan turvallisuuden ja vaurauden kannalta sekä lupaus että haaste. Valtioiden välinen yhteistyö, paikalliset yhteisöt sekä alueen järjestöt rakentavat siltoja syvien sosiaalisten ja taloudellisten kuilujen ylitse. Alue on selviytymässä vastakkainasettelun ja kahtiajaon ajalta periytyvistä sotilaallisen varustelun jäänteistä.

Tämä historiallinen alue on ottamassa takaisin roolinsa yhtenä Euroopan tärkeimmistä rakennus-tekijöistä. Talouden alalla on saavutettu rohkaisevia tuloksia. Rajojen ylitse tapahtuva yhteistyö tukee uudistuksia ja luo uutta. Kaupan ja infrastruktuurin kehittämisen mahdollisuudet ovat valtavat. Yhteisiin toimiin on ryhdytty uusien turvallisuusriskien, kuten ydinjätteiden ja muiden ympäristöuhkien, järjestäytyneen rikollisuuden ja laittoman maahanmuuton torjumiseksi. Alueen edut turvataan aseidenvalvontasopimuksissa, ja uusista luottamusta ja turvallisuutta lisäävistä toimista keskustellaan.

Taloudellisesti aktiivinen ja poliittisesti dynaaminen Itämeren alue voi myötävaikuttaa olennaisesti koko Euroopan yhtenäisyyteen. Mutta alue ei ole irrallinen yksikkö. Se vaurastuu ja on turvallinen vain, jos siellä sovelletaan ETYJ-alueen yhteisiä periaatteita ja laajempia turvallisuusrakenteita.

Itämeren alueen turvallisuutta ja vakautta edistävälle yhteistyölle on olemassa laajat mahdollisuudet. Se voi muodostua alueeksi, jossa paikallinen aloitteellisuus ja eurooppalainen vastuu kohtaavat tuottavalla tavalla.

Euroopan unioni vahvistaa pohjoista ulottuvuuttaan ja omaksuu keskeisen roolin Itämeren alueella. Unionin laajentuminen on olennainen osa alueen tulevaisuutta. Sen täytyy olla myös osa Baltian maiden tulevaisuutta. Nämä maat ovat saavuttaneet ihailtavaa edistystä paluussaan Eurooppaan.

Pohjoismaat myötavaikuttavat lähialueidensa taloudelliseen kehitykseen, kansalaisyhteiskunnan kehittymiseen sekä vakauteen lähialueillaan. Pohjoismaiden läheiset historialliset ja kulttuuriset siteet Baltian maihin ovat tukeva perusta käytännön neuvonpidolle ja yhteistyölle.

Venäjä on korvaamaton kumppani Itämeren alueellisessa yhteistyössä. Tämän ohella Venäjällä on huomattava rooli laajemmissa eurooppalaisissa ponnisteluissa aktiivisen ETYJ-työskentelynsä, äskettäisen Euroopan neuvoston jäsenyytensä ja nyt NATO-yhteistyönsä vuoksi. Euroopan unionin suhteita Venäjään kehitetään päivittäin alueella, jossa niiden alueet kohtaavat.

Vahvistettu rauhankumppanuusohjelma voi parantaa suuresti alueellista turvallisuutta.

Venäjän ja Baltian maiden välisten avoimien kysymysten ja erimielisyyksien ratkaiseminen on tärkeä osa alueellista turvallisuutta. ETYJ:llä on rakentava rooli jatkossakin. On erityisen tärkeätä, että Baltian maiden turvallisuustarpeet otetaan huomioon. Kansallinen puolustus on oikeutettu osa Baltian maiden suvereniteettia.

Haluan seuraavaksi käsitellä Suomen roolia Euroopan ja transatlanttisen alueen turvallisuudessa. Aloitan silmäyksellä historiaan.

Eurooppa ja sen arvot ovat tämän vuosisadan kuluessa olleet toistuvasti uhattuina. Suomi, kuten monet muutkin maat, kärsi suuresti toisen maailmansodan aikana. Tämän konfliktin aikana jouduimme kahteen sotaan, talvi- ja jatkosotaan. Maamme säilyi kuitenkin miehittämättömänä ja pystyimme pitämään demokraattiset instituutiomme koskemattomina. Puolustamalla itseään Suomi puolusti osaltaan eurooppalaisia arvoja.

Kylmän sodan pitkinä vuosikymmeninä Suomi harjoitti puolueettomuuspolitiikkaa vaikeissa olosuhteissa. Samanaikaisesti maa integroitui asteittain ja määrätietoisesti maailmanlaajuisiin ja länsieurooppalaisiin rakenteisiin. Siten Suomi rakensi osaltaan demokraattista Eurooppaa.

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on keskeistä halu auttaa hautaamaan aiemmat jännitteet sekä luomaan jakamaton Eurooppa, joka on turvallinen kaikille kansoille. ETYJ tarjoaa tähän kattavan ja korvaamattoman kehyksen. Jäsenyys Euroopan yhteisössä on Suomelle perusvalinta vakauden ja vaurauden puolesta yhdentyvässä Euroopassa. Me myös arvostamme rooliamme aktiivisena WEU:n tarkkailijana samoin kuin kasvavaa yhteistyötämme NATO:n kanssa rauhankumppanuusohjelmassa.

Liittymällä Euroopan unionin jäseniksi ja samalla pysymällä sotilaallisesti liittoutumattomana, me olemme myötävaikuttaneet muutoksen hallintaan ja edistäneet vakautta omalla lähialueellamme. Nämä ovat politiikkamme päämääriä myös tulevaisuudessa. Jokaisella kansakunnalla on oikeus päättää, millainen ratkaisu parhaiten palvelee omaa ja alueellista turvallisuutta.

Suomi suhtautuu turvallisuuteensa vakavasti. Läpi koko kylmän sodan Suomen kansan tahto puolustaa kaikissa oloissa maataan pysyi korkealla. Suomi ei ole turvallisuustyhjiö. Me työskentelemme lujasti rakentaaksemme ja säilyttääksemme itsenäisen ja uskottavan kansallisen puolustuksen - huolimatta kaikille Euroopan valtioille tutuista budjettirajoitteista. Puolustukseen sijoittaminen mahdollistaa myös osallistumisen kollektiivisiin kriisinhallintatehtäviin.

Rauhaturvaaminen on ollut osa Suomen kansainvälistä identiteettiä. Sotilashenkilöstömme on vuosikymmenien ajan osallistunut YK:n rauhanturvaoperaatioihin ja tehnyt yhteistyötä erityisesti pohjoismaisten kumppaneiden kanssa. Suomen voimavaroja on vahvistettu ja lainsäädäntöä muutettu, jotta voimme osallistua vaativaan kriisinhallintaan kuten WEU:n ja EU:n Petersbergin tehtäviin sekä NATO-johtoisiin rauhantukemistehtäviin.

Sallikaa minun seuraavaksi esittää joitakin ajatuksia WEU:n roolista.

Turvallisuus paranee yhdistämällä eurooppalaiset ponnistelut kestävään ja elinvoimaiseen transatlanttiseen yhteyteen. Kriisinhallinnan kapasiteettia voidaan parantaa, mutta päällekkäiset ponnistelut ja kaksinkertaisten voimavarojen luominen eivät ole perusteltuja.

Euroopan unionilla tulee olla Euroopan turvallisuuden kannalta keskeinen rooli, joka vastaa sen poliittista ja taloudellista painoarvoa. Suomen ja Ruotsin yhteisaloite, jonka tarkoituksena on lisätä kriisinhallinta unionin tehtäviin sekä luoda läheisempi yhteys EU:n ja WEU:n välille näiden tehtävien toteuttamiseksi, tähtää tähän päämäärään. Ehdotuksella on jäsenvaltioiden laaja tuki, ja se täyttää tämänhetkiset sekä näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa todennäköisesti esille nousevat tarpeet. Kaikkien unionin jäsenmaiden tulee voida osallistua tasavertaisesti näihin tehtäviin.

NATO:n päätökset ovat antaneet WEU:lle selkeämmän operatiivisen roolin, tarjoten eurooppalaisille mahdollisuuden toteuttaa kriisinhallintaa NATO:n voimavarojen tuella. Nämä voimavarat olisivat mukana Euroopan unionin aloitteesta mahdollisesti käynnistettävissä operaatioissa.

Luonnollisestikin kaikilla joukkoja luovuttavilla valtioilla täytyy olla tehokasta sananvaltaa joukkojen sijoittamisen ja käytön osalta. On tärkeätä, että WEU:n kaikkien 28 kumppanimaan sallitaan osallistua mahdollisimman laajalti operaatioihin ja niiden suunnittelemiseen. Sotilaallisissa operaatioissa tärkeää on valtion tahto ja kyky osallistua, ei valtion status.

Euroopan valtiot ovat vastanneet kansainvälisen yhteisön pyyntöön ja lähettäneet joukkojaan auttamaan vakauttamaan Albaniaa. Operaatio todistaa, että kun on poliittista tahtoa, myös joustavia menettelytapoja löydetään. Meidän eurooppalaisten on jatkuvasti kysyttävä itseltämme, mikä on instituutioiden rakentamisen tarkoitus. Meidän on kyettävä käyttämään kriisinhallintaa varten luotuja instituutioita kuten WEU:ta. Erityisesti Suomen kaltaisille pienille valtioille osallistuminen on helpompaa vakiintuneissa institutionaalisissa puitteissa.

Jokaisen yksilön ja kansalaisen turvallisuus ja hyvinvointi on kansainvälisen yhteistyön perimmäinen tarkoitus. Uudessa Euroopassa hallitukset liittyvät yhteen ihmisoikeuksien kunnioituksen sekä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolesta. Se, että valtiot pitävät tätä laajaa turvallisuuskäsitystä yhteisen etunsa mukaisena, on historiallinen saavutus.

Yhdentyvä Eurooppa ammentaa liikevoimansa taloudellisista ja poliittisista voimista.

Taloudellinen integraatio madaltaa raja-aitoja siihen osallistuvien väliltä ja vilkastuttaa alueellista yhteistyötä.

Turvallisuusjärjestelyt, jotka tukevat toisiaan kilpailun sijasta, luovat perustan rauhanomaiselle yhteistyölle. Tällä tavoin voimme rakentaa Euroopasta riittävän vahvan kohtaamaan seuraavan vuosituhannen haasteet, niin omalla alueellamme kuin maailmanlaajuisesti.

1900-luku on päättymässä. Se tullaan muistamaan kahden tuhoisan maailmansodan johdosta sekä kylmästä sodasta, joka perustui ydinpelotteeseen ja maailman ideologiseen jakautumiseen. Vuosituhannen loppu tullaan myös muistamaan kasvavista mahdollisuuksistaan. Nyt meidän täytyy tarttua näihin mahdollisuuksiin. Carl Sagan kysyi kerran miettiessään vuosituhantemme murhenäytelmiä ja mahdollisuuksia: "Olisiko mahdollista, että me ihmiset olemme vihdoinkin tulossa järkiimme ja alamme tehdä yhdessä työtä planeettamme ja sen lajien puolesta?" Tehkäämme yhdessä työtä, jotta tämä tulevaisuudennäkymä vihdoinkin toteutuisi.