TASAVALLAN PRESIDENTIN TERVEHDYSPUHE
OSAKAN TALOUSSEMINAARISSA 24.9.1997

Olen iloinen saadessani esittää teille tervehdyksen tässä seminaarissa. Se on oivallinen jatko puolitoista vuotta sitten täällä Osakassa pidetylle seminaarille "Finland-Kansai Partnership; New Business Centers in Europe and Asia". Suomen viranomaisten ja talouselämän halu järjestää nämä tilaisuudet osoittaa, että Suomi kiinnittää paljon huomiota Kansain mahtavaan ja dynaamiseen talousalueeseen ja pitää yhteistyötä Suomen ja Kansain välillä tärkeänä.

Arvostamme suuresti Osakan kaupungin ja prefektuurin sekä paikallisen kauppakamarin ja Kansain taloudellisen järjestön, Kankeiren, myötävaikutusta seminaarien järjestämiseen. Uskallan tulkita sen Kansain puolelta kiinnostuksen osoitukseksi Suomea ja yhteistyömme kehittämistä kohtaan.

Vaikka Suomi edelleen tuntuu olevan joillekin japanilaisille valtio kaukana pohjoisessa, Suomi on itse asiassa lähempänä Japania kuin mikään muu Länsi-Euroopan maa. Lentokoneella matka Kansain tai Naritan lentokentillä Helsinkiin taittuu 9-10 tunnissa, mikä on sama aika, minkä lento Japanista vie Yhdysvaltain länsirannikolle tai Uuteen Seelantiin. Itse asiassa välillämme on vain yksi maa, yhteinen naapurimme Venäjä.

Suomella on tarjota edullisen maantieteellisen sijainnin lisäksi hyvässä kunnossa oleva talous, korkea teknologian ja koulutuksen taso sekä moderni tietoyhteiskunta.

Suomen kautta avautuu omien markkinoidemme lisäksi Euroopan unionin jäsenyytemme myötä pääsy maailman suurimmille, 370 miljoonan kuluttajan EU-yhteismarkkinoille. Tämän lisäksi Suomen rajan tuntumassa Venäjällä on merkittäviä talouskeskittymiä kuten Pietarin alue, jonka taloudellinen painoarvo on nopeasti kasvamassa. Myös Baltian maat, erityisesti Viro, ovat Suomen välittömässä läheisyydessä. Berliinin muurin hajoamista vuonna 1989 syntyneessä muuttuneessa Euroopassa Suomi sijoittuu runsaat 70 miljoonaa asukasta käsittävän ns. uuden Pohjois-Euroopan markkina-alueen sydämeen. Keskeistä sijaintia ja lyhyitä etäisyyksiä kuvaa hyvin se, että Suomesta käsin toimitetut tavarat ehtivät 24 tunnissa alueen kaikkien kuluttajien ulottuville.

Suomen pääkaupunki Helsinki on ollut 1970 -luvulta lähtien viime päiviin saakka tärkeiden poliittisten kohtaamisten ja kokousten isäntänä. Nyt uudessa Euroopassa Suomi toimii lisäksi kaupan keskuksena ja porttina idän ja lännen välillä.

Suomen tarjoamat uudet liiketoimintamahdollisuudet ovat yhä enemmän alkaneet houkutella myös ulkomaisia sijoittajia Suomeen. Erityisesti telekommunikaatio- ja elektroniikkasektorit sekä metsäteollisuus kiinnostavat investoijia. Olemme tyytyväisiä siihen, että myös muutamat japanilaisyritykset ovat tehneet merkittäviä tuotannollisia sijoituksia Suomeen viime vuosien aikana.

Vuoden 1999 alusta toteutettavaksi päätetty talous- ja rahaliitto on käytännöllinen askel Euroopan unionin integraation kehittämisessä. Muutos tuo mukanaan merkittäviä uusia mahdollisuuksia,

Rahaliiton myötä maailman valuuttajärjestelmä saa tarvittavaa vakautta. Suomi pyrkii osallistumaan rahaliittoon ensimmäisten joukossa vuoden 1999 alusta lukien. Suomella ei ole näillä näkymin vaikeuksia täyttää rahaliittoon osallistumisen edellytyksenä olevia kriteereitä. Ennustettavissa oleva talouskasvu kääntää valtionvelan osuuden bruttokansantuotteesta lasku-uralle. Valtion menojen kurissapito ja tulojen arvioitu kasvu huolehtivat budjettialijäämän korjautumisesta lähivuosina.

Suomen talouskehitys on monessa suhteessa tasapainoista: kaikki kysyntäerät ovat kasvussa, työllisyys lisääntyy selvästi eikä taloudessa ole merkittäviä inflaatiopaineita. Suomen bruttokansantuotteen kasvuksi on arvioitu 4,6 % vuonna 1997 ja seuraavina vuosina keskimäärin 4 % vuodessa.

Suomen teknologinen kehitys on ollut parin viime vuosikymmenen aikana ennennäkemättömän nopeaa. Korkean teknologian osuus Suomen viennistä on kohonnut kansainvälisesti tarkastellen jo huippumaiden joukkoon. Tutkimus- ja tuotekehitykseen satsataan jatkossakin; rahoitusta kasvatetaan 2,9 %:iin bruttokansantuotteesta vuoteen 1999 mennessä.

Investoinnit henkiseen pääomaan, koulutukseen ja tutkimukseen ovat keskeisiä tekijöitä kehitettäessä Suomea tietoyhteiskuntana. Suomalaiset ovat luonteeltaan uteliaita ja ennakkoluulottomia uusien asioiden kokeilijoita. Ei siis olekaan ihme, että Suomi on edelläkävijämaa useilla modernin viestinnän ja tietotekniikan osa-alueilla. Suomessa on mm. eniten Internet-käyttäjiä ja domain-nimiä maailmassa suhteutettuna maan väkilukuun. Joka kolmannella suomalaisella on matkapuhelin. Ei siis olekaan ihme, että suomalaiset yritykset ovat nousseet näillä alueilla maailman eliittiin.

Tulevaisuudessa sähköisessä muodossa julkaistavien tietoaineistojen tuotantoa, välittämistä ja käyttöä lisätään eri sektoreilla, erityisesti koulutuksessa, tutkimuksessa ja hallinnossa sekä näitä palvelevissa kirjastoissa, tietopalveluissa ja arkistoissa. Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan infrastruktuuri, suomalainen tiedon valtaväylä kootaan moniportaiseksi mutta saumattomaksi järjestelmäksi. Koulut, oppilaitokset, kirjastot ja julkiset palvelut integroidaan tekniikan mahdollistamin keinoin. Suomalaisten korkea koulutustaso sekä voimakas panostus tutkimus- ja kehitystoimintaan ovat mielestäni jatkossakin avaintekijöitä teollisuutemme kansainvälisen kilpailukykymme säilyttämisessä.

Japani on selvästi Suomen suurin ja tärkein kauppakumppani ja rahoituslähde Aasiassa. Kahdenvälinen kauppamme on kasvanut voimakkaasti. Vuosina 1994-1995 vientimme arvo Japaniin jopa kaksinkertaistui. Puuhun perustuva vientimme on perinteisesti ollut keskeisellä sijalla myös Japanissa, mutta tämän vuosikymmenen puolenvälin tienoilla kone- ja laitevienti, mukaan lukien telekommunikaatiovienti, on kasvanut merkittävästi.

Toivon, että voisimme tämän Japanin-vierailun aikana löytää yhdessä uusia virikkeitä kaupan edelleen lisäämiseksi ja monipuolistamiseksi. Suomen Ulkomaankauppaliitto on nimennyt tämän viikon suomalaisen liiketoiminnan viikoksi Japanissa ("Finnish Business Week in Japan"). Uusien yhteistyöalojen ja kauppakumppanien löytämiseksi Suomi järjestää myös huomenna Tokiossa talousseminaarin yhdessä JETRO:n (Japan External Trade Organization) kanssa. Perinteisten sektorien lisäksi suomalaisyritykset toivoisivat saavansa uusia yhteistyömahdollisuuksia mm. ympäristöteknologian ja vanhustenhuollon aloilla.

Suomen suhteet Japaniin ja Kansain alueeseen ovat hyvät. Ottaen huomioon Kansain voimakkaan ja kansainvälisesti suuntautuneen talouselämän pitäisin kuitenkin luonnollisena ja kovin tärkeänä, että taloudellinen kanssakäymisemme kasvaisi entisestään juuri tällä alueella. Olemassaolevaa potentiaalia ei ole vielä läheskään hyödynnetty riittävästi. Edellytykset lisääntyvälle taloudelliselle yhteistyölle ovat nyt paremmat kuin koskaan. Suorat lentoyhteydet, seminaariemme ja erilaisten vierailujen lisäämä tuntemus toisistamme ja molemminpuolisista kaupallisista mahdollisuuksista sekä yhteinen etumme luoda taloudellinen silta Euroopan ja Aasian välille muodostavat hyvät lähtökohdat tulevaisuudelle.

Toivon ja uskon, että tämä seminaari luo uusia liikeyhteyksiä ja yhteistyömahdollisuuksia yritystemme välille. Toivotan parhainta menestystä kaikille osanottajille sekä Kansain ja Suomen väliselle talousyhteistyölle.

Kiitos