TASAVALLAN PRESIDENTTI MARTTI AHTISAAREN PUHE

SVEITSIN LIITTOPRESIDENTIN JA ROUVA ARNOLD KOLLERIN

ISÄNNÖIMILLÄ ILLALLISILLA LOHNISSA 27.10.1997

Sallikaa minun kiittää Teitä, herra liittopresidentti, kutsustanne, ystävällisistä sanoistanne ja sydämellisestä vastaanotosta, joka on tänään täällä Sveitsissä, ja täällä Kehrsatzissa, historiaa henkivässä Lohnin kartanossa suotu puolisolleni, minulle ja seurueellemme. Tänä ensimmäisenä päivänä Teidän ihmeellisen kauniissa maassanne, talousmetropoli Zürichissä ja pääkaupungissanne Bernissä, historiallisesti arvokkaine vanhoine kaupunkeineen, meihin on tehnyt erityisesti vaikutuksen sveitsiläisten meitä kohtaan osoittama sydämellisyys. Iloitsen siitä tavattomasti ja näen siinä todellisen ystävyyden merkit, ystävyyden, joka on syntynyt menneinä vuosina, erityisesti toisen maailmansodan jälkeen. Huolimatta varsin suuresta maantieteellisestä etäisyydestä kansamme tuntevat toisensa hyvin, ja molemminpuolinen hyvä tahto vallitsee.

Tässä yhteydessä haluaisin tuoda esille muutamia suomalais-sveitsiläisten suhteiden kiinnekohtia. Monet asiat yhdistävät meitä. Esimerkkinä mainitsen suomalaisen siirtokunnan, joka on Sveitsissä nykyisin varsin suuri. Maanmiehemme tuntevat olonsa hyväksi uudessa kotimaassaan ja ovat siksi kotiutuneet hyvin. Ystävyysseurat ja muut suomalaisperäiset organisaatiot näyttelevät myös virallisten kontaktien ohella merkittävää osaa maittemme välisten erinomaisten suhteiden hoidossa. Olen sitäpaitsi kuullut monilta, että suomalaiset ja sveitsiläiset ovat paljon samankaltaisempia kuin ehkä tulisi otaksuneeksi.

Mitä tulee vapaudentahtoon, suomalaisilla ja sveitsiläisillä on paljon yhteistä.

Monet poliittisista ratkaisuistamme ja menetelmistämme ovat olleet sodanjälkeisenä aikana samankaltaisia. Kuten Sveitsi jo aiemmin, Suomikin harjoitti puolueettomuuspolitiikkaa ja sen mukaisesti pysyttäytyi suurvaltojen konfliktien ulkopuolella. Olemme pyrkineet aktiiviseen, rakentavaan toimintaan monissa eri kansainvälisissä järjestöissä, esim. Euroopan vapaakauppajärjestössä (EFTA), Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssissa (ETYK) ja myöhemmin sen seuraajajärjestössä (ETYJ) ja myös monissa YK:n erityisjärjestöissä, kuten olemme näissä puitteissa tehneet myös tiivistä yhteistyötä. Tämä yhteistyö varmastikin myös jatkuu.

Euroopan nykyisessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa Suomi on noudattanut ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, jonka oleelliset tekijät koostuvat itsenäisestä puolustuksesta ja sotilaallisesta liittoutumattomuudesta, samoin olemme olleet valmiita vaikuttamaan turvallisuusratkaisuihin, jotka tukeutuvat yhteistyöhön. Euroopan unionista on tullut Euroopan vakauden ankkuri. EU:n laajentuminen on tässä mielessä erittäin tärkeää.

Meille suomalaisille on selvää, että teidän sveitsiläisten tavoin tarkastelemme yhteisten ja yleisten etujen pohjalta samankaltaisesti monia kansainvälisiä kysymyksiä. Olen vakuuttunut siitä, että molemminpuoliset ystävälliset tunteet, jakamamme käsitykset demokratiasta, oikeusvaltiosta, tasa-arvosta, ihmisoikeuksien kunnioituksesta, markkinataloudesta, sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta, vakaasta kehityksestä, kansalaisten yleisestä turvallisuudesta ja kansainvälisten konfliktien rauhanomaisesta ratkaisusta ovat arvokkaita elementtejä suhteittemme edelleen kehittämiseksi.

Suomelle on erittäin tärkeää, että hyvät, rakentavat ja aktiiviset suhteemme tähän maantieteellisesti keskeiseen Euroopan maahan säilyvät ja kehittyvät edelleen, erilaisista poliittisista ja taloudellisista ratkaisuista riippumatta. Keskinäisestä yhteistyöstämme on molemmilla mailla vain myönteisiä kokemuksia. Jatkukoon se myös näin.

Näillä sanoilla haluaisin kiittää Teitä, herra liittopresidentti, rouva liittoneuvos ja herrat liittoneuvokset, vieraanvaraisuudestanne. Pyydän Teitä, hyvät naiset ja herrat, kohottamaan maljan kanssani liittopresidentti ja rouva Kollerin, rouva liittoneuvoksen ja herrojen liittoneuvosten hyvinvoinnille, valaliiton ja Sveitsin kansan hyvinvoinnille sekä Sveitsin ja Suomen välisten esimerkillisten suhteiden edelleen kehittymiselle.