TASAVALLAN PRESIDENTIN MARTTI AHTISAAREN PUHE
LATVIAN PRESIDENTIN GUNTIS ULMANISIN KUNNIAKSI
JÄRJESTETTÄVÄLLÄ PÄIVÄLLISELLÄ 4.11.1997

Minulla ja puolisollani on suuri ilo ja kunnia toivottaa Teidät, herra Presidentti ja puolisonne Suomen vierailunne kunniaksi järjestettäville illallisille. Olen iloinen siitä, että voimme tavata jo kolmannen kerran lyhyen ajan sisällä. Tapasimme maaliskuussa Helsingissä ja syyskuussa Vilnassa ¨Hyvän naapuruuden¨-konferenssissa. Minulla oli tilaisuus vierailla Latviassa elokuussa 1995. Muistamme myös lämmöllä edellistä käyntiänne täällä Suomessa joulukuussa 1993.

Latvialla on tärkeä asema Itämeren alueella. Riika on ollut yksi pohjoisen Euroopan metropoleista. Sellaiseksi se voi kehittyä myös jatkossa.

Keskusteluissamme tänään olemme tarkastelleet Euroopan nykytilannetta ja Euroopan meille läheisintä aluetta, Itämeren aluetta. Tälle meidän kolkallemme Eurooppaa on kehittymässä vilkas ja toimiva verkosto kaikilla yhteiskuntaelämän tasoilla.

Alueellista yhteistyötä tehdään tänään useissa muodoissa Itämerellä. Tärkeä elin on Itämeren maiden neuvosto, CBSS, jonka puheenjohtajuutta Latvia taitavasti hoiti edellisen kauden aikana. CBSS tarjoaa tulevaisuudessakin foorumin yhä monipuolistuvalle yhteistyölle alueellamme. Sen toimintaan osallistuvat kaikki Itämeren alueen valtiot Saksasta Venäjään. Tärkeitä toiminnan muotoja alueella ovat myös perinteinen pohjoismainen yhteistyö sekä Baltian maiden välinen yhteistyö, jotka myös aika ajoin yhdistävät voimansa niin kutsutuksi 5+3-yhteistyöksi. Arvostamme suuresti Latvian aktiivisuutta ja panosta Baltian maiden yhteistyössä. Olemme itse muiden pohjoismaiden kanssa oppineet, miten hyödyllistä tällainen toiminta on. Se on ensiarvoisen tärkeätä myös Euroopan integroitumisprosessissa.

Euroopan unionin laajentuminen lisää hyvinvointia ja vakautta maanosassamme. Latvialla on Suomen täysi tuki pyrkimyksessään Euroopan unionin jäseneksi. Olemme valmiit tukemaan Latviaa jäsenyyden edellytysten täyttämisessä.

Maidemme väliset suhteet ovat kehittymässä läheisemmiksi ja yhä monipuolisemmiksi. Kansamme ovat yhtä aikaa läpikäyneet historian vaiheita, jotka pienille kansoille eivät aina ole olleet helppoja. Tämä on kuitenkin luonut perustaa yhteiselle eurooppalaiselle identiteetille ja monille kansallisissa instituutioissa havaittaville piirteille, jotka tekevät kansojemme kanssakäymisestä mutkatonta.

Peruslähtökohdat maidemme välisten suhteiden jatkuvalle suotuisalle kehitykselle ovat hyvät. Suomen ja Latvian taloussuhteet ovat kehittyneet viime aikoina myönteisesti ja Suomesta on tullut yksi Latvian tärkeimmistä kauppakumppaneista. Suomen vienti Latviaan ylittää vientimme eräisiin EU-maihin. Myös investoinneissa suomalaiset yritykset ovat olleet huomattavan aktiivisia.

Suomen ja Latvian välinen lähialueyhteistyö lisääntyy ja monipuolistuu kaiken aikaa. Perinteisesti yhteistyö on ollut laajaa ympäristökysymyksissä ja poliisi- ja pelastustoimen alalla. Jatkossa tärkeällä sijalla ovat sisä- ja oikeusasiat. Olemme iloisia, että Suomi on voinut jakaa tällä alueella osaamistaan Latvian kanssa.

Erityisen syyn juhlia tänä iltana antaa myös tällä viikolla voimaan astuva viisumivapaus. Se on huomattava edistysaskel maidemme välillä ja tulee varmasti lisäämään ja syventämään kansojemme välistä kanssakäymistä. Se tulee helpottamaan kaupantekoa ja liike-elämän yhteyksiä. Toivoakseni avoimet ovet houkuttelevat liikkeelle myös aiempaa laajempia kansanpiirejä ja edistävät maidemme ja kansojemme keskinäistä tuntemusta.

Kansojen välisen tuntemuksen edistämiseksi voi yksikin henkilö tehdä paljon. Teillä, herra Presidentti, on jo vuosia toiminut Helsingissä erinomainen Latvian edustaja, suurlähettiläs ja diplomaattikunnan vanhin Anna Zigure, joka henkilökohtaisella panoksellaan on oivallisesti todistanut yksittäisen henkilön merkityksestä maiden välisten suhteiden kehityksessä. Anna Ziguren vasta ilmestynyt teos "Kuitenkin niin lähellä…" kertoo koskettavalla tavalla suomalaiselle lukijalle Latvian kansan lähihistoriasta, oman kulttuurin säilyttämisestä vaikeissakin olosuhteissa ja uudesta noususta. Kirjailija Zigure kuvaa osuvasti maittemme välisiä viime vuosina tiivistyneitä suhteita todetessaan: "Latvialla ei tällä hetkellä olisi voimia auttaa Suomea aineellisesti eikä se, herra paratkoon, ole tarpeenkaan. Sen sijaan Latvialla on annettavaa rikkaasta elämänkokemuksestaan. Se voi opettaa, miten vaikeuksista huolimatta selviytyä valoisin mielin". Latviassa tapahtunut nopea kehitys huomioiden tähän on helppo yhtyä.

Menneiden vuosikymmenten varjot ovat väistymässä Itämeren alueelta. Alueemme on osa eurooppalaisen turvallisuuden kokonaisuutta, jonka rakenteet ovat vielä muotoutumassa, mutta jossa dramatiikkaa ei ole odotettavissa eikä sellaista tarvita. Jokainen alueen maa tekee vapaasti omat turvallisuusratkaisunsa. Samalla pyritään Itämeren alueella entistä aktiivisempaan yhteistyöhön ja tiiviisiin yhteyksiin. Foorumeita ja välineitä meillä on runsaasti. Arkipäivän monipuoliset suhteet lujittavat keskinäistä luottamusta ja takaavat alueemme tasapainoisen, turvallisen ja vauraan kehityksen.