TASAVALLAN PRESIDENTIN PUHE OECD - KONFERENSSISSA "DISMANTLING THE BARRIERS TO GLOBAL ELECTRONIC COMMERCE" TURUSSA 20.11.1997

Arvoisat läsnäolijat

Toivotan teidät tervetulleiksi osallistumaan tähän sähköistä kaupankäyntiä käsittelevään OECD-konferenssiin Suomen Turkuun. Onnittelen järjestäjiä erittäin ajankohtaisen aiheen ja mitä sopivimman konferenssipaikkakunnan valinnasta.

Turku on Suomen vanhin kaupunki ja sitä pidetään Suomen sivistyksen kehtona. Suomen ensimmäinen yliopisto perustettiin tänne 1640. Tänä päivänä kaupungissa toimii kaksi yliopistoa sekä lukuisia korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia. Näiden oma tutkimus- ja koulutustoiminta sekä elävä yhteistyö ympäröivän yhteiskunnan kanssa antaa alueen yrityksille ja asukkaille oivat mahdollisuudet kulkea kehityksen kärkijoukossa.

Nykyään tiedotusvälineet käsittelevät päivittäin sähköiseen kaupankäyntiin liittyviä asioita. Aihe on kansallisen ja kansainvälisen keskustelun kohteena. Sähköinen kaupankäynti nähdään suurena mahdollisuutena, johon kuitenkin liittyy monia ongelmia. Toivon, että tämä konferenssi osaltaan edesauttaa konkreettisten ratkaisuvaihtoehtojen löytämistä sähköisen kaupankäynnin kehittämiseen liittyviin ongelmiin.

Maassamme on väestömäärään suhteutettuna maailman eniten internet-liittymiä ja matkapuhelimia. Korkean teknologian teollisuuden osuus kansantulostamme kasvaa jatkuvasti ja siitä on muodostumassa uusi tukijalka perinteisten teollisten alojen rinnalle. Julkinen hallintomme on nopeasti omaksunut tietoverkkojen mahdollisuudet tarjoten kansalaisille kasvavassa määrin tietopalveluja ja osallistumismahdollisuuksia internetin välityksellä. Koulutus ja tutkimus vahvistavat edelleen asemaamme kehityksen etulinjassa.

Edellä mainitut tekijät yhdistettyinä vapaisiin telemarkkinoihimme ja kehittyneisiin teknisiin perusrakenteisiimme antavat suomalaisille erinomaiset mahdollisuudet osallistua ja kehittää sähköistä kaupankäyntiä.

Ajallemme on tyypillistä uudet keksinnöt sekä alati kiihtyvä muutostahti. Uusien tuotteiden elinikä tuntuu lyhenevän jatkuvasti. Erityisen selvästi tämä näkyy informaatioteknologian tuotteiden osalta, joista voi tulla "muinaisjäänteitä" samana iltapäivänä kun ne tuodaan kaupan hyllyille.

Samanaikaisesti maailmamme pienenee huimaavaa vauhtia. Tekniikan kehitys vähentää etäisyyksien merkitystä ja osittain jopa poistaa sen. Syrjäisyys tai keskeinen asema riippuu vähenevässä määrin maantieteellisestä sijainnista ja entistä enemmän hyödynnettävän teknologian tasosta.

Puhumme tietovallankumouksesta, jossa tieto on syrjäyttänyt työvoiman, pääoman ja raaka-aineet tärkeimpänä tuotannontekijänä.

Tietovallankumouksen ja sitä edeltäneen teollisen vallankumouksen mahdollistaneet keksinnöt on kehitetty, ihmiskunnan historiaan verrattuna, äärimmäisen lyhyenä ajanjaksona. Tekninen kehitys on ollut elinaikanamme hämmentävän nopeata. Kukapa ei esimerkiksi muistaisi minkä valtavan tehokkuuden lisäyksen sähkökirjoituskone pari vuosikymmentä sitten toi tullessaan. Nyt löydämme nuo niin uljaat pallo- ja kiekkokoneet museoista.

Teknologian kehitys on ollut huimaavan nopeata, eikä ole mitään syytä olettaa sen hidastuvan. Päinvastoin, kehityksen pyörät pyörivät jatkossa entistä nopeammin.

Sähköinen kaupankäynti on osa tietovallankumousta. Liike-elämän kiinnostus sähköisen kaupankäynnin omaksumiseen lähtee kuitenkin perinteisistä syistä: kustannusten pienentäminen, uusien markkinoiden hankkiminen sekä asiakastyytyväisyyden lisääminen. Yritysten tavoitteena on kilpailukykynsä parantaminen, kuten aina ennenkin. Kuluttajalle sähköinen kaupankäynti tuo paremman tiedon tarjonnasta ja edullisemmat hinnat.

Sähköiseen kaupankäyntiin sisältyy suuria mahdollisuuksia. Markkinat ovat maailmanlaajuiset ja siihen voivat osallistua niin pienet kuin suuret yritykset ja kuluttajat sijainti- tai asuinpaikasta riippumatta. Tänään pienenkin toimintansa aloittavan yrityksen markkina-alueena voi olla koko maailma.

Sähköiset impulssit vievät myyntitarjouksen, ostotarjouksen, maksuinformaation tai itse tuotteen sekunneissa toiselle puolelle maapalloa. Näitä impulsseja ei voi pysäyttää kansallisilla rajoilla, eikä uusien rajojen pystyttämiselle ole tarvetta. Sähköistä kaupankäyntiä tulee kehittää aidosti maailmanlaajuisena ilmiönä, johon osallistuminen on mahdollisimman kattavaa.

Tämän konferenssin otsikko "Dismantling the Barriers to Global Electronic Commerce" on haastava. Tiedämme liiankin hyvin, kuinka vaikeata ja aikaavievää maailmankaupan esteiden poistaminen on ollut ja on edelleen.

Ennen sähköisen kaupankäynnin esteiden poistamista, ne on luonnollisesti tunnistettava. En halua ennakoida konferenssin johtopäätöksiä, mutta nostan kuitenkin esille esimerkinomaisesti viisi sähköisen kaupankäynnin kehitykseen vaikuttavaa asiakokonaisuutta. Lista ei ole tyhjentävä, vaan sähköiseen kaupankäyntiin liittyy lukuisa joukko muita yhtä tärkeitä asioita.

(i) Viimeaikaiset sopimukset perustelekommunikaatiopalveluiden ja informaatioteknologiatuotteiden kaupan (ITA) vapauttamisesta edesauttavat sähköisen kaupankäynnin infrastruktuurin rakentamista. Nyt on ensiarvoisen tärkeätä, että sopimukset toimeenpannaan viivytyksettä. Lisäksi ITA-sopimuksen tarkistusprosessissa tulee pyrkiä poistamaan edellisellä neuvottelukierroksella sopimukseen jääneet puutteet.

(ii) Sähköisesti toimitettavien tuotteiden luonteen vuoksi tekijänoikeuksien suojaaminen on ensiarvoisen tärkeätä. Tekijänoikeuksien haltijan tulee voida luottaa siihen, ettei hänen omaisuuttaan käytetä korvauksetta. Kuluttajan kannalta on tärkeätä, että kuluttaja voi luottaa ostamansa tuotteen aitouteen. Joulukuussa 1996 Maailman tekijänoikeusjärjestössä (WIPO) solmitut sopimukset ovat askel sähköisesti toimitettavien tuotteiden tekijänoikeuksien suojaamiseksi. Sopimukset tulisikin saattaa voimaan mahdollisimman pian ja laajasti. Seuraavana askeleena voisi olla WIPO-sopimusten ottaminen osaksi Maailman kauppajärjestön (WTO) tekijänoikeuksien kaupallisia näkökohtia koskevaa sopimusta (TRIPS).

(iii) Sähköisen kaupankäynnin osapuolet voivat sijaita eri puolilla maapalloa. Kauppakumppanien tunnistaminen ja viestien autenttisuuden varmistaminen edellyttävät salaustekniikoiden käyttöä. Näiden kryptografiatuotteiden saannin tulisi olla mahdollisimman helppoa laillista kauppaa käyville tahoille. Siksi niiden käytön ja kaupan rajoituksia tulisi välttää. Toisaalta rikolliset voivat pyrkiä käyttämään kryptografiatuotteita rikollisen toimintansa salaamiseksi. Tämän torjuminen ja estäminen edellyttävät kansainvälistä yhteistyötä viranomaisten välillä.

(iv) Käyttäjän tietosuojan takaaminen on ensiarvoisen tärkeää luottamuksen synnyttämiseksi sähköiseen kaupankäyntiin. Tietosuojalainsäädännöt vaihtelevat maittain ja alueittain. Jottei tästä muodostuisi estettä kaupankäynnille, olisi suotavaa sopia tietosuojasta kansainvälisellä tasolla. Liike-elämän vapaaehtoiset toimet "parhaan toimintamuodon" omaksumiseksi ovat myös erittäin kannatettavia.

(v) Kuluttajien luottamuksen turvaaminen on keskeinen näkökohta kuluttajille suunnatun kaupan käynnistämiseksi tietoverkoissa. Yrityksillä on siten luonnollinen intressi kuluttajien luottamuksen varmistamiseen. Yritysten itsesääntely ei kuitenkaan välttämättä riitä, vaan kansainvälisten pelisääntöjen luomista kuluttajien luottamuksen saavuttamiseksi tulee harkita.

Sähköinen kaupankäynti on nimensä mukaisesti kaupallista toimintaa, jonka kehittäminen on pääasiallisesti markkinoiden tehtävä. Yritykset osallistuvat sähköiseen kaupankäyntiin, koska se lisää niiden kilpailukykyä. Tietoverkkojen käyttö on luonnollinen askel kaupanteossa, joka on aiemmin vienyt kauppavirrat kinttupoluilta ja kamelireiteiltä lento- ja merireiteillle, rauta- ja maanteille.

Voidaan perustellusti kysyä tarvitaanko julkisen vallan säätelyä sähköisessä kaupankäynnissä ja jos tarvitaan, niin minkälaista? Hallitusten tehtävänä on toimivan, läpinäkyvän ja ennakoitavissa olevan lainsäädäntökehyksen luominen sähköisen kaupankäynnin mahdollistamiseksi. Hallitusten tulee välttää yksipuolisia kansallisia tai alueellisia toimia, jotka haittaisivat maailmanlaajuisen sähköisen kaupankäynnin kehittymistä.

Julkiset viranomaiset ja kansainväliset järjestöt voivat edesauttaa sähköisen kaupankäynnin kehittymistä käyttämällä tietoverkkoja omissa toimissaan. Hyvänä esimerkkinä on tarjouskilpailuiden julkistaminen ja niihin osallistumisen mahdollistaminen avoimissa tietoverkoissa.

Meille teollisuusmaiden kansalaisille tietokoneet, tietoverkot, internet ja muut uuden teknologian tuotteet ovat arkipäiväisiä itsestäänselvyyksiä. Meidän tulee kuitenkin muistaa, että valtaosalla maailman asukkaista ei ole puhelinta kävelyetäisyydellä kodistaan.

Meidän tulee estää nykyisen teknologiakuilun muodostuminen pysyväksi lisäjakajaksi rikkaan pohjoisen ja köyhän etelän välille. Meidän tuleekin auttaa kehitysmaita pääsemään osalliseksi uuden teknologian hyödyistä.

Vaikka kehityksen vauhdittaminen ei ole ongelmatonta, niin uuden teknologian suhteellinen halpeneminen ja fyysisen koon pienentyminen antavat tähän entistä paremmat mahdollisuudet. Esimerkkinä olkoon telekommunikaatiosektori, jonka kehitysmaat voivat perustaa, ainakin osittain, entistä tehokkaampien ja edullisempien matkapuhelinverkkojen varaan. Äärimmäisen kalliiden kaapeliverkkojen rakentaminen joka paikkaan ei siten ole enää välttämätöntä, vaan kehitysmailla on mahdollisuus "loikata" useiden teknologiasukupolvien yli uuteen tekniikkaan.

Voidaksemme puhua rajattomasta maailmanlaajuisesta sähköisestä kaupankäynnistä, myös kehitysmaiden yritysten ja kansalaisten tulee voida osallistua siihen, niin myyjinä kuin ostajina. Tämän toteuttaminen on valtava haaste meille kaikille.

Multilateraalinen kauppajärjestelmä täyttää ensi vuonna 50 vuotta. Kuluneina vuosikymmeninä on saavutettu valtavia tuloksia kaupan esteiden poistamisessa. Sähköinen kaupankäynti on uusi askel kaupan vapauttamisen tiellä. Meidän tulee, tämän konferenssin otsikon mukaisesti, pyrkiä poistamaan esteet maailmanlaajuisen sähköisen kaupankäynnin tieltä ja sopia siitä ettei niitä luoda tulevaisuudessakaan.

Toivotan omalta osaltani onnea ja menestystä työllenne tässä konferenssissa ja muilla foorumeilla.