TASAVALLAN PRESIDENTTI MARTTI AHTISAAREN PUHE

20.11.1997 LAATUPALKINTOJEN JAKOTILAISUUDESSA

Laatu, laadun johtaminen ja kansallinen laatukilpailukyky kilpailijamaihimme verrattuna ovat olleet näkyvästi esillä lehdistössä kuluneen vuoden aikana. Keskustelua ovat siivittäneet keskimääräistä paremmin menestyneiden organisaatioiden todistukset laatujohtamisen tuloksellisuudesta sekä kansainvälisten asiakasyritystemme johtajien lausunnot laadun puutteesta.

Oman värinsä ja runsaasti näkyvyyttä keskusteluun on tuonut alan tutkijoiden käymä keskustelu siitä, kuinka laadukkaita suomalaiset tuotteet ovat tai miten kilpailukykyisiä yrityksemme kansainvälisesti ovat. Kauppatieteen tohtori Taina Savolainen Jyväskylästä on ansiokkaassa väitöskirjassaan todennut tutkimuksen osoittavan, että laatujohtamisella voidaan luoda ainutlaatuista kilpailuetua, mutta se vaatii sitkeää, ihmisten ajattelua ja asenteita uudistavaa pohjatyötä. Savolaisen mukaan parhaat edellytykset hyödyntää laatua kilpailutekijänä on niissä yrityksissä, joissa laatuajattelu on muodostunut kiinteäksi osaksi yrityksen omaa toimintamallia.

Laatujohtaminen vaatii arvioimaan uudelleen perinteisiä johtamismalleja. Meillä on yhä laatuun ja laatujohtamiseen liittyviä haasteita, joihin voidaan vastata vain yhteisin ponnistuksin, koko yhteiskunnan hankkeena. Voimavarat on suunnattava kohottamaan koko kansakunnan laatukilpailukykyä ja vahvistamaan asemamme yhtenä maailman johtavista hyvinvointivaltioista. Kansallisella tasolla on selkeä tilaus uudelle mittarille, joka tekisi mahdolliseksi objektiivisesti vertailla laatukilpailukykyämme kansainvälisesti ja seurata laatutyön tuloksellisuutta.

Tuotteiden korkea laatu ja hyvin järjestetty toiminta, mutta erityisesti johtamisen laatu ovat avaintekijöitä yritysten ja sitä kautta koko kansakunnan menestykselle. Kaikkien päättäjien ja yritysjohtajien tulisi tiedostaa konkreettisesti laadun merkitys. Niin kauan kuin kilpailua ei ole, pärjää vähemmälläkin.

Mutta markkinoiden ja toimialojen avautuessa kilpailulle, laadun puutteen vaikutukset paljastuvat armottomasti: vain se menestyy, joka voi tarjota asiakkaalle todellista lisäarvoa kilpailukykyisella hinnalla. Yhteisenä velvollisuutenamme on saada kaikki ajoissa mukaan määrätietoisen kehittämisen tielle. Kansallinen kilpailukyky muodostuu yksittäisten organisaatioiden osaamisesta ja kilpailukyvystä sekä yhteiskunnan kyvystä luoda menestykselle puitteet.

Isotkaan organisaatiot eivät menesty yksin vaan tarvitsevat ympärilleen kyvykkäiden yhteistyökumppaneiden verkon. Kiihtyvä talouden muutostila ja siitä seuraava paine toiminnan uudelleenjärjestelyihin tulisi yhteistyöverkostossa nähdä mahdollisuutena uudistaa teollisia rakenteita ja tätä kautta synnyttää uusia työpaikkoja. Joustavaan toimintaan kykenevät ja riskinottokykyiset PK-yritykset yhdessä kokeneiden ja vakavaraisten kumppaneiden kanssa ovat tehokkaita yhdistelmiä.

Laatutietoisuuden lisääminen on pitkä prosessi: ammattiylpeys ja tahto saattaa pieninkin yksityiskohta kunnialla loppuun on oltava osa kansallista identiteettiämme. Savolaisen tutkimus osoittaa, että Suomen kilpailukyvyn kehittäminen edellyttää jokaisen organisaation ja sen koko henkilöstön aktiivisuutta toiminnan parantamiseksi - odottamatta ympäröivän yhteiskunnan kehitystä. Kannustan laatujohtamisessa jo pidemmälle ehtineitä jakamaan kokemuksiaan ja innostamaan mukaan myös julkisen sektorin organisaatioita.

Paras menestymisen voimavara ovat osaavat tietotyöntekijät, joiden saatavuus ratkaisee, minne yritykset ja työpaikat sijoittuvat. Kansainväliset esimerkit osoittavat, että määrätietoisella työllä voidaan saavuttaa nopeastikin hyviä tuloksia.

Kansakuntamme kilpailukyky on kansalaisten luomiskyvyn varassa. Pysyvän kilpailuedun tarjoaa vain kyky kehittyä ja oppia nopeammin kuin muut. Elinikäistä oppimista tulee tukea ja kaikin tavoin pyrkiä kannustamaan henkilökohtaiseen itsensä kehittämiseen. Luomalla oppimisen perinteen joka jatkuu läpi koko työuran, luomme samalla edellytykset ikääntyvän työvoiman pysymiselle kiinni työelämässä ja käännämme inhimillisten voimavarojen monimuotoisuuden eduksemme. Nyt tuhlaamme kestämättömän paljon alle 60-vuotiasta työvoimaa erilaisin eläke- ja työvoimapoliittisin järjestelyin. Työntekijäin ja työnantajain yhteistyöllä pääsemme hyviin tuloksiin.

Sitran yliasiamies Aatto Prihti esitti Eva-päivillä mielenkiintoisen ajatuksen, joka ei ole saanut ansaitsemaansa huomiota. Hän esitti, että muiden alojen maistereita koulutetaan erityistoimin tietotekniikan insinööri- ja ekonomipulaa helpottamaan. Samalla voitaisiin pienentää julkisen sektorin ylimiehitystä ja akateemista työttömyyttä.

Johtamiseen ja erityisesti johtajien henkilökohtaisiin ominaisuuksiin kohdistuu tänä päivänä kasvavia vaatimuksia. Dynaamisessa, muuttuvassa ympäristössä johdon esimerkillinen käyttäytyminen - omalla esimerkillä johtaminen - on avainasemassa.

Nykyisellään johtamisessa keskitytään liiankin kanssa rakenteiden ja kilpailuasetelmien pohdintaan. Painopiste tulisi siirtää ihmisten johtamiseen, onhan menestys kiinni koulutetuista tietotyöläisistä, jotka haluavat tehdä parhaansa itse valitsemansa organisaation hyväksi. Yrityksen tulee enenevässä määrin toimia kuten mikä tahansa demokraattinen yhteisö, jonka jäsenet omasta tahdostaan ja vakaumuksestaan haluavat kuulua kyseiseen yhteisöön.

Tietotyön tekijät hakeutuvat organisaatioihin, joiden päämäärä, toimintatavat ja arvot ovat yhteneväisiä heidän oman arvomaailmansa kanssa. Mitä selkeämmin yritys kykenee kertomaan arvoistaan, kulttuuristaan ja toiminnastaan, sitä helpompaa sen on houkutella sopivia ihmisiä. Tunne yhteenkuuluvuudesta, sekä oikeudenmukaisesta kohtelusta tuo turvallisuudentunnetta organisaatiorakenteiden ja fyysisen toimintaympäristön muuttuessa kiihtyvässä tahdissa.

Huippusuorituksiin tähtäävissä yhteisöissä haasteellista on myös kannustejärjestelmän kehittäminen. Halua ja erityisesti kykyä kehittyä ja kehittää pitäisi kannustaa ja siitä tulisi myös palkita. Maltillinen tuloerojen lisäys on perusteltua, jos tätä kautta voidaan saavuttaa laajaa vireyttä ja yritteliäisyyttä, joka edelleen luo vaurautta ympäröivään yhteiskuntaan. Kannustinjärjestelmien luojina ylimmälle johdolle lankeaa erityisen suuri vastuu siitä, että järjestelmät käsittelevät kaikkia työntekijöitä oikeudenmukaisesti ja heijastavat organisaatiossa vaalittuja arvoja.

Onnittelen lämpimästi vuoden 1997 Suomen Laatupalkinnon voittajayrityksiä. Terapixel Oy ja Valmet Oy:n Järvenpään yksikkö ovat erinomaisia esimerkkejä yrityksistä, joissa kovaan teknologiaosaamiseen on menestyksellisesti yhdistetty myös pehmeät johtamiselementit.

Kokoerostaan huolimatta voittajayrityksillä on useita yhteisiä piirteitä. Molemmat ovat tiukasti kilpailluilla kansainvälisillä markkinoilla toimivia huipputeknologian yrityksiä, jotka edustavat alansa parasta osaamista ei pelkästään Suomessa vaan koko maailmassa. Menestyminen perustuu henkilöstön huippuosaamiseen, verkottumiseen, asiakaslähtöiseen tuotekehitykseen ja systemaattiseen toiminnan kehittämiseen. Terapixelin halu ja kyky laajentua ja työllistää ilahdutti minua erityisesti ja osoittaa voittajan elinvoimaisuutta.

Arvoisat Terapixel Oy:n ja Valmet Oy Järvenpään yksiköiden edustajat, toivotan teille onnea ja menestystä mittelöissänne kansainvälisillä kentillä. Viekää terveiseni ja onnentoivotukseni myös yrityksenne kaikille työntekijöille.

Samalla julistan Suomen laatupalkintokilpailun vuodelle 1998 avatuksi.