TASAVALLAN PRESIDENTTI MARTTI AHTISAAREN PUHE

JUHLAILLALLISELLA MOSKOVAN KREMLISSÄ, 27.11.1997

"EUROOPPA TARVITSEE VENÄJÄÄ JA VENÄJÄ EUROOPPAA"

Haluan puolisoni ja omasta puolestani ilmaista iloni siitä, että olemme jälleen Venäjällä. Olemme tänä vuonna tavanneet jo kolme kertaa. Helsingin maaliskuussa pidetyn menestyksellisen venäläis-amerikkalaisen huippukokouksen jälkeen Te, Herra Presidentti ja Naína Josifóvna olitte työvierailulla maassamme. Kesällä me tapasimme Venäjän Karjalassa, jossa vaimoni ja minä vietimme unohtumattomia kesäpäiviä perheenne kanssa. Tällainen mutkaton vuorovaikutus valtioidemme johtajien välillä on myös esimerkki siitä, että maidemme suhteet ovat terveellä pohjalla.

Myös Suomen ja Venäjän kauppa kasvaa ennen näkemätöntä vauhtia. Kun kauppaa aiemmin käytiin muutamien kymmenien suurten yritysten ja ulkomaankauppayhtymien välillä, valtaosa kaupasta tapahtuu tänä päivänä tuhansien pienten ja keskisuurten yrittäjien tasolla. Tämän vierailun aikana allekirjoitettu investointisopimus tasoittaa tien myös suurten yritysten paluulle Venäjän markkinoille. Myös matkustaminen on muuttunut. Kaikki tämä on lisännyt suomalaisten kiinnostusta opiskella taas venäjän kieltä. Olen iloinen ja tyytyväinen maidemme välisten suhteiden kehityksestä mutkattomiksi, niiden eurooppalaistumisesta.

Laskiessanne seppeleen Helsingin sankariristille vuonna 1992 Te, Herra Presidentti, luonnehditte sitä presidentinlinnassa pitämässänne historiallisessa puheessa sovinnon eleeksi. Sellaisena myös Suomen kansa sen ymmärsi ja sellaisena me sitä edelleen arvostamme.

Me elämme muutoksen keskellä. Paluuta vanhaan ei ole. Kylmän sodan vastakkainasettelun on korvannut monitahoinen keskinäinen riippuvuus. Ihmiset ovat vapaita liikkumaan. Edessämme on uusia ja tuntemattomia haasteita. Sotilaallisten uhkien sijasta yhteiskuntiamme ennemminkin uhkaavat rajat ylittävä rikollisuus ja ympäristöongelmat.

Suomen asema on vakaa. Se oli sitä jo kylmän sodan Euroopassa. Tämän vuoksi olemme voineet rauhallisesti harkita, millaisilla ratkaisuilla me voimme parhaiten edistää omaa ja samalla maanosamme yhteistä turvallisuutta. Suomen kansan päätös liittyä Euroopan unioniin vuonna 1995 lisäsi mahdollisuuksiamme edistää yhteistyötä koko Euroopassa.

Suomen ja Ruotsin jäsenyys muutti olennaisesti Euroopan unionia: sille syntyi pohjoinen ulottuvuus. Samalla EU:sta tuli Venäjän rajanaapuri. Suomi on korostanut unionin pohjoista ulottuvuutta. Tällä on painotettu tarvetta luoda EU:n kokonaisvaltainen toimintaohjelma yhteistyön kehittämiseksi Venäjän ja muiden Itämeren alueen maiden kanssa. Euroopan unionin laajentuminen kasvattaa entisestäänkin EU:n ja Venäjän välistä kosketuspintaa. Eurooppa tarvitsee Venäjää ja Venäjä tarvitsee Eurooppaa.

EU on Venäjän selvästi suurin kauppakumppani ja yli puolet Venäjän ulkomaankaupasta tapahtuu Itämeren yli. Suurelta osin yhteistyö Itämerellä ja Barentsin euro-arktisella alueella on EU:n ja Venäjän välistä kanssakäymistä. Sama koskee myös Suomen ja Venäjän lähialueyhteistyötä.

Eurooppa on muuttunut ja muutoksen tahti on kiihtyvä. Osaltaan tämä on vastaus globalisaation haasteisiin. Euroopan unioni jatkaa integroitumisen ja yhteistyön tiellä. Rinnan EU:n laajentumisen kanssa unionin jäsenmaiden enemmistö liittyy vuonna 1999 myös Euroopan talous- ja rahaliittoon (EMU). Tämän myötä myös Venäjän ulkomaankaupan tärkeimmäksi laskutusvaluutaksi tulee euro. Syntyy uusi maailmanvaluutta.

Euroopan unioni on myös uudistuvan Venäjän tärkein kumppani ja teknologian lähde. Euroopan ja Venäjän taloudet täydentävät toisiaan. Ensi vuosituhannen alun energiayhteistyö kiteyttää paremmin kuin mikään muu EU:n pohjoisen ulottuvuuden. Eurooppa tarvitsee energiaa, ja Venäjä markkinoita energiaviennilleen. Euroopan ja Venäjän keskinäinen riippuvuus on tosiasia ja uuden yhteistyön tärkeä lähtökohta. Unohtamatta kansallisen turvallisuuden pysyvää merkitystä olen vakuuttunut siitä, että tämän maailmanajan suuret kysymykset liittyvät nimenomaan talouteen ja ympäristöturvallisuuteen.

Pian alkava 21. vuosisata saa suurimpana haasteenaan vastatakseen yhteisen ympäristömme tervehdyttämisestä. Ydinjätteet ja heikkokuntoiset ydinvoimalat ovat uhka meille kaikille. Tarvitsemme tämän ongelman ratkaisemiseen laajaa kansainvälistä yhteistyötä, jossa keskeisiä toimijoita ovat Venäjä, EU ja Yhdysvallat.

EU:n ja Venäjän välisen Kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen (PCA) voimaanastuminen 1. joulukuuta 1997 avaa tien kohti Venäjän integroitumista kansainväliseen kauppa- ja talousjärjestelmään. Venäjän jäsenyys Maailman kauppajärjestössä (WTO) luo edellytykset EU:n ja Venäjän väliselle vapaakauppasuhteelle.

Muutos lähiympäristössämme on ollut valtava. Puhuessani tänään Moskovan Kremlissä olen erittäin tyytyväinen voidessani todeta, että Suomen ja Venäjän suhteet ovat kestävällä pohjalla.

Baltian maiden ja erityisesti sukulaiskansamme Viron menestys on suomalaisille keskeisen tärkeä kansallinen kysymys. Haluan kuitenkin vakuuttaa Teille, Herra Presidentti, että myös Viron venäjänkielisen väestön hyvinvointi ja tulevaisuus on Suomelle tärkeä asia. Me tuemme Viron hallituksen pyrkimyksiä tämän väestönosan integroimisesta virolaiseen yhteiskuntaan. Sama koskee Latviaa. Suomi on yhdessä Ruotsin ja muiden EU-maiden kanssa valmis tukemaan Venäjän ja Viron sekä Venäjän ja Latvian raja-alueiden välistä yhteistyötä. Muutenkin Suomi on lisäämässä apuaan Latvialle ja Liettualle. Olen vakuuttunut siitä, että kaikkien Baltian maiden meneillään oleva yhdentyminen Euroopan unioniin on tärkein tae venäjänkielisen väestön ongelmien ratkaisemisesta.

Euroopan unionin ja sen jäsenmaiden vaikutus on ollut myönteinen ja tasapainoa lisäävä tekijä niin Baltiassa kuin muuallakin Itä- ja Keski-Euroopassa. Sama koskee Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestöä (ETYJ) ja sen edustamien periaatteiden ja eurooppalaisten normien merkitystä. Näin minä näen myös Suomen toiminnan Venäjän ja Viron välisten neuvotteluiden edistäjänä.

Tervehdimme tyydytyksellä Venäjän uutta Baltian-politiikkaa ja erityisesti rajasopimuksen allekirjoittamista Liettuan kanssa. Toivomme Venäjän tekevän pian rajasopimuksen myös Latvian ja Viron kanssa.

Me suomalaiset muistamme elävästi miten Te, Herra Presidentti, lensitte Tallinnaan tammikuussa 1991 osoittaaksenne Venäjän kansan tuen Baltian kansoille Vilnan ja Riian vakavien välikohtausten jatkuessa. Maailma ei unohda sitä, että demokraattinen Venäjä teki Baltian kansojen vapauttamisen mahdolliseksi.

Suurpolitiikan vaihtelut ovat aina vaikuttaneet Suomen asemaan. Kykymme vastata maailmanpolitiikan haasteisiin perustuu Suomen kansan voimakkaaseen vapaudentahtoon. Suomen itsenäistymisestä tulee joulukuussa kuluneeksi 80 vuotta. Suomesta kehittyi Venäjän keisarikuntaan kuuluvana autonomisena suuriruhtinaskuntana kansakunta, joka säilytti pohjoismaisen yhteiskuntajärjestelmänsä ja Ruotsin lain. Vuonna 1906 keisari ja suuriruhtinas myöntyi kutsumaan koolle yleisellä, myös naisia koskevalla äänioikeudella valittavan Suomen yksikamarisen eduskunnan. Tällä uudistuksella Suomi, Venäjän keisarikunnan kehittynein osa, astui eurooppalaisen demokratian kärkeen.

Ihmiset, tavarat ja pääomat liikkuivat vapaasti Suomen suuriruhtinaanmaan ja keisarikunnan tullirajan yli aina vuoteen 1917 saakka. Bolshevikkien voitto Venäjällä ja Suomen itsenäistyminen katkaisi lähes kolmeksikymmeneksi vuodeksi kaiken kanssakäymisen rajamme yli. Toisen maailmansodan jälkeen raja aukeni aluksi tavaraliikenteelle ja myöhemmin myös yksipuolisesti ihmisille. Vasta nyt, yli 70 vuoden tauon jälkeen, maittemme välinen raja on jälleen auki suomalaisten ja venäläisten vuorovaikutukselle.

Tie Suomen ja Venäjän välisiin luonnollisiin suhteisiin on ollut pitkä. Mutta olen vakuuttunut siitä, että suhteiden pohja on kestävä. Turvallisuus ei ole aidan panemista vaan oven avaamista, kuten presidentti Urho Kekkonen aikanaan sanoi suomalaista kirjailijaa lainaten. Suomea ja Venäjää yhdistää tänä päivänä yhteinen eurooppalainen arvopohja, demokratia ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Valtioiden väliset ongelmat ratkaistaan ETYJ:in periaatteiden pohjalta. Olemme ylpeitä siitä, että nimenomaan Suomi on yksi niistä ovista, joiden kautta Venäjä Teidän johdollanne avautuu Eurooppaan.

Herra Presidentti, pyydän saada kohottaa maljani Suomen ja Venäjän hyville suhteille, Venäjän kansan onneksi sekä Teidän ja puolisonne terveydeksi ja menestykseksi.