Haluan kiittää osaksemme tänään tulleesta suurenmoisesta vastaanotosta. Puolisoni ja minä olemme aina kokeneet Intian läheiseksi ja meillä on tänne lukuisia ystävyyssuhteita. Olen vakuuttunut, että nyt alkanut valtiovierailu lujittaa Suomen ja Intian perinteisesti hyvää poliittista ja taloudellista yhteistyötä. Me odotamme suurella kiinnostuksella mahdollisuutta tutustua Intian kulttuurin rikkauksiin.

Vaikka Suomi ja Intia kokonsa ja luonnonolosuhteittensa puolesta ovat kovin erilaiset, niiden välillä on monia kiinnostavia yhtäläisyyksiä. Kylmän sodan aikana molempien maiden suhtautuminen kansainväliseen yhteistyöhön ja erityisesti sotilaallisiin liittokuntiin oli paljolti samankaltaista. Viimeksi kuluneen vuosikymmenen historialliset mullistukset ovat saaneet meidät kummatkin monien muiden maiden tavoin arvioimaan poliittisia ja taloudellisia pyrkimyksiämme uusista lähtökohdista. Suomi toimi jo kylmän sodan aikana turvallisuuden ja yhteistyön lisäämiseksi erityisesti Euroopassa. Sotilaallisen vastakkainasettelun väistyttyä pyrkimyksemme on ollut edistää sellaista kehitystä, joka ei johda uusien jakolinjojen syntymiseen maanosassamme, vaan syventää yhteistyötä demokraattisten perusarvojemme pohjalta.

Puolitoista vuotta sitten Suomi liittyi Euroopan unioniin, johon se oli jo aikaisemmin pitkälle integroitunut. Intia on samanaikaisesti uudistanut talouttaan ja on nopeasti uudella tavalla integroitumassa maailmantalouteen. Vaikka näiden integraatioprosessien sisältö ja mittakaava ovatkin hyvin erilaiset, niissä on yllättäviä samankaltaisuuksia. Tämä johtuu paljolti siitä, että molemmissa maissa on pitkä demokraattinen perinne, jonka varaan muutokset on rakennettava, jotta ne olisivat kestävät. Perus- edellytyksenä menestykselle on ollut ennakkoluuloton ja innovatiivinen asennoituminen edessä oleviin muutoksiin. Se vaatii paljon sekä tavallisilta kansalaisilta että poliittisilta ja taloudellisilta päättäjiltä.

Turvallisuusrakenteiden muuttaminen on hidasta sekä maailmanlaajuisesti että alueellisesti. Neuvostoliiton hajoaminen vuonna 1991 merkitsi syvällistä muutosta niin Euroopan kuin Aasiankin poliittiseen karttaan. Euroopassa uusi turvallisuusarkkitehtuuri on vasta muotoutumassa monivaiheisen prosessin kautta. Aasiassa turvallisuustilanne on monin verroin mutkikkaampi ja taloudellisten ongelmien mittasuhteet ovat valtavat. "Aasian turvallisuusarkkitehtuurista" voi tuskin vielä puhua, mutta sellainen saattaa olla hitaasti syntymässä. Suurena alueen valtiona Intia on luonnollisesti sitä rakentamassa ja osallistuu sitä koskeviin ratkaisuihin. Viime kädessä kestävä turvallisuus voi perustua vain demokratian periaatteisiin, jotka ovat Suomelle ja Intialle yhteiset.

Suomen ja Intian itsenäistyessä keskinäinen riippuvuus maittemme välillä oli enemmänkin poliittista juhlapuhetta kuin arkipäivän todellisuutta. Teknologian kehitys on kuitenkin viime vuosikymmeninä johtanut siihen, että taloudelliset muutokset säteilevät tänään kaikkialle maailmaan. Mikään kansa ei voi enää eristäytyä.

Tämän keskinäisen riippuvuuden taustalla on monia tekijöitä, joista keskeisimpiä ovat maailmantalouden kasvu ja sen lisääntynyt avoimuus. Kauppa ja ulkoiset investoinnit ovat uudessa maailmantilanteessa meille molemmille entistä tärkeämmät. On ilmeistä, että Aasia säilyy tulevina vuosikymmeninä maailmantalouden dynaamisimpana alueena. Se ei koske vain kansantalouksien tai kansainvälisen kaupan määrällistä kasvua. Se koskee myös ja nimenomaan yrittäjyyttä, sitä riskinoton ja uskalluksen henkeä, joka päättyneen vuosisadan mittaan loi vaurautta ja hyvinvointia Suomessa ja koko läntisessä maailmassa. Matkoillani Itä- ja Kaakkois-Aasiassa sekä nyt Intiassa olen voinut henkilökohtaisesti todeta, että puhe seuraavasta sadasta vuodesta Aasian ja Tyynenmeren vuosisatana ei ole pelkkä kaunis fraasi, vaan hyvinkin mahdollinen kehityskulku.

Minä ja johtamani valtuuskunta, johon kuuluu Suomen tärkeimpien kansainvälistyneiden yritysten korkeimpia johtajia, olemme vakuuttuneet siitä, että Intia on nopeaan taloudelliseen kasvuun johtavalla tiellä. Me kunnioitamme Intian pyrkimystä omaehtoiseen kehitykseen ja olemme valmiit yhteistyöhön sen kanssa.

Euroopan unionin jäsenenä Suomi pyrkii sisällöltään ja merkitykseltään laajenevaan dialogiin Intian kanssa, mikä puolestaan lisää osapuolten valittavina olevia vaihtoehtoja. Meidän tietotaitomme ja kansainvälinen kokemuksemme vastaavat hyvin Intian tarpeita. Suomen teollisuus on erityisen vahva metsäteollisuuden, tietotekniikan, energiantuotannon sekä ympäristönsuojelun ja kuljetusten teknologian sektoreilla. Näillä aloilla olemmekin päässeet jo hyvään alkuun. Me olemme valmiit menemään pidemmälle ja laajentamaan yhteistyötä uusille alueille.

Intiasta katsoen Suomi ehkä näyttää kaukaiselta, mutta välimatkoilla ei nykyisin ole samaa merkitystä kuin ennen. Suomella on tarjottavana korkeatasoista teknologiaa. Meidät tunnetaan luotettavana yhteistyökumppanina, jolla ei ole teknologian siirron suhteen ennakkoluuloja tai taka-ajatuksia.

Suomen ja Intian suhteet eivät kuitenkaan voi eivätkä saa rajoittua vain taloudelliseen kanssakäymiseen. Suomi ja Intia voivat keskinäisen riippuvuuden hengessä yhdessä pyrkiä myötävaikuttamaan aikamme suurten ongelmien ratkaisemiseen: kuinka taata ihmisarvoinen elämä kaikille ikään, rotuun tai sukupuoleen katsomatta ja kuinka siirtää ihmiskunnan yhteinen perintö tuleville polville kestävän kehityksen ja oikeudenmukaisen rauhan vallitessa.

Herra Presidentti,

Rouva Sharma

Haluan kohottaa maljan Teidän terveydeksenne, Intian kansan menestykseksi sekä Suomen ja Intian syvenevälle yhteistyölle.