Rouva Eeva Ahtisaaren avauspuhe Martti Rautasen juhlavuoden erikoisnäyttelyssä "Mies ja Työ" ; lähetysmuseossa 5.10.1995

Arvoisat läsnäolijat

Tänä vuonna vietetään Martti Rautasen, suomalaisen lähetys- ja kehitysyhteistyön uranuurtajan ja "Ambomaan apostolin" syntymän 150-vuotisjuhlaa. Vuoden aikana Rautasen elämäntyötä muistellaan Suomessa, Inkerinmaalla ja Namibiassa.

Martti Rautanen syntyi maaorjan poikana Inkerinmaan Nova Solkassa 10. päivänä marraskuuta 1845. Ollessaan vasta 16-vuotias hän huomasi Lähetyssanomissa ilmoituksen, jossa haettiin opiskelijoita Helsinkiin perustettuun lähetyskouluun. Rautanen hyväksyttiin koulun oppilaaksi ja viisi vuotta myöhemmin hän matkasi ensimmäisten suomalaisten joukossa Ambomaalle. Ambomaalla hän työskentelin vuodesta 1870 aina vuonna 1926 tapahtuneeseen kuolemaansa saakka. Näistä 56 vuodesta muodostui uskomattoman rikas elämäntyö.

Rautanen oli harvinaisen monipuolinen ihminen, jonka kiinnostus ulottui kirkollisen työn ohella mitä erilaisimmille elämänalueille, erityisesti kieleen, kulttuuriin ja luontoon. Nyt avattava Martti Rautasen juhlavuoden erikoisnäyttely keskittyy hänen mittavan elämäntyönsä esittelyyn.

Rautanen oli ennenkaikkea lähetyssaarnaaja, joka halusi tuoda ambomaalaisille sanomaa Jumalan rakkaudesta. Hän koki työn raskaan alkuvaiheen, mutta saattoi myöhemmin iloita seurakuntien kasvusta. Hän loi hyvät suhteet paikalliseen väestöön ja saavutti toiminnallaan ambomaalaisten luottamuksen. Hänen sovitteleva roolinsa siirtomaavallan ja paikallisten heimokuninkaiden välillä oli myös merkittävä. Yli 35-vuoden ajan Rautanen toimi Ambomaan työalueen esimiehenä.

Rautanen kasvoi monikielisessä ympäristössä. Ehkä tästä syystä hänelle muodostui selkeä käsitys kielestä paitsi inhimillisen kanssakäymisen välineenä, myös kansallisen identiteetin luojana. Rakkaus kieleen hallitsi hänen elämäntyötään, hän kiinnitti aina erityistä huomiota kielen kauneuteen ja ilmaisun täsmällisyyteen. Tärkeimpänä tehtävänään hän piti kansankielisen kirjallisuuden toimittamista ambomaalaisille. Hänellä oli selkeä käsitys lukutaidon merkityksestä kestävän kehityksen perustana.

Rautasen ponnistusten ansiosta ndongankielinen aapinen saatiin valmiiksi seitsemässä vuodessa, mutta Raamatun kääntäminen kesti kauemmin. Uusi testamentti valmistui vuosisadan alussa ja koko Raamattu vuonna 1924. Lisäksi Rautanen kirjoitti mm. useita virsiä ja erilaisia kristinopin selitysteoksia. Hänen kirjallinen tuotantonsa on kokonaisuudessaan esillä tässä näyttelyssä.

Kirjoittamisen ohella Rautasta kiinnosti etenkin Ambomaan kulttuuri ja luonto. Hän keräsi järjestelmällisesti kansantieteellistä esineistöä ja kasveja sekä kirjasi säännöllisesti säähavaintojaan. Näin kokoamaansa aineistoa hän toimitti Berliinin, Zûrichin ja Helsingin yliopistoille. Hänen kansantieteellinen Ambomaan kokoelmansa esitellään myöhemmin tänä syksynä Kansallismuseossa. Tähän näyttelyyn on saatu 10 Rautasen lähettämää ja hänen mukaansa nimettyä kasvia Helsingin kasvitieteellisestä museosta. Näyttelyssä on esillä myös Rautasen Ambomaalta löytämä meteoriitti.

Tunnustuksena työstään Afrikassa Martti Rautanen sai vuonna 1919 Suomen Valkoisen Ruusun I luokan ritarimerkin ja 1925 teologian kunniatohtorin arvon. Hänen kärsivällisyytensä, uskollisuutensa ja ahkeruutensa ovat esikuvana myös nykypäivän suomalaisille. Syvimmin Rautasen elämäntyötä arvostavat kuitenkin ambomaalaiset, joille Rautanen oli rakastettu isähahmo, "Nakambale".

Kiitän Suomen Lähetysseuraa ja lähetysmuseota Martti Rautasen juhlavuoden erikoisnäyttelyn järjestämisestä sekä julistan juhlanäyttelyn avatuksi.