Rouva Eeva Ahtisaaren puhe Säätytalolla 3.11.1997
Ryijy, kansallishenki ja kansanvalistus, omintakeisen kulttuurin luominen ja taideteollisuus kietoutuvat haastavalla tavalla yhteen Suomessa. Suomen Käsityön Ystävät perustettiin aikana, jolloin maassamme luotiin kansallisen identiteetin perustaa. Samaan ajankohtaan sijoittui suomalainen rakennemurros. Teollinen tuotanto kasvoi, kaupungistuminen voimistui ja moderni kansalaisyhteiskunta alkoi murtautua esiin.
Kiinnostus kansankulttuuriin, sekä Suomen suvun menneisyyteen kasvoi kaikkialla maassamme viime vuosisadan jälkipuolella. Folkloristisella suuntauksella oli eurooppalaiset esikuvat. Haettiin kansallisen tyylin tunnuksia samalla kun haluttiin luoda uutta ja nykyaikaista suomalaista koti- ja esinekulttuuria koulutetulle sivistyneistölle ja kaupunki-porvaristolle. Syntysanat suomalaisen tyylin ja hyvän maun puolesta lausui Fanny Churberg, paljon Euroopassa matkustanut taidemaalari, jota on luonnehdittu maamme ensimmäiseksi maisemaekspertiksi.
"Käden taidoilla kestäviä arvoja" on Suomen Käsityön Ystävien tunnus tänään. Sanomalla on historiansa, Churbergin toiminta tähtäsi taideteollisuuden uudistamiseen kotimaisen kansantaiteen pohjalta. Haluttiin luoda kansallisesti painottunut oma "suomalainen tyyli" vastapainoksi ajan raskaille kansainvälisille esteettisille virtauksille. Kansalliseksi koettu innostus veti Käsityön Ystävien piirin laajasti suomenkielistä sivistyneistöä, tiedemiehiä ja poliitikkoja suomalaisen puolueen piiristä.
Tekstiilitaiteen perustana käytettiin kansantekstiilejä, joita ylioppilaat olivat keränneet tulevaa kansallismuseota varten. Fanny Churberg piti tärkeänä, että Käsityön Ystävien tekstiilit olivat aina nimenomaan käyttöesineitä. Länsi- suomalaisista kudonnaisista ryijyt ja raanut nousivat osaksi "suomalaista sisustustyyliä". Ryijyjä ei vielä tuolloin käytetty koristeina seinällä vaan vanhan tavan mukaan vuode- ja rekipeittoina tai mattoina ja penkkiryijyinä.
Suomalaisen tyylin sisustustekstiilit saavuttivat suurta vastakaikua sekä kotimaisissa että ulkomaisissa näyttelyissä aina vuoden 1889 Pariisin maailmannäyttelyä myöten. Pariisin vuoden 1900 maailmannäyttelyn Iris-huoneeseen suunniteltu penkkiryijy "Liekki" on Axel Gallénin tunnetuin taideteollinen teos. Se on myös suomalaisen kansallisen sisustustyylin symboli ja edelleenkin rakastetuin ryijymallimme. Liekki voitti yhdessä muiden Suomen Käsityön Ystävien valmistamien tekstiilien kanssa kansainvälisen kultamitalin.
Suomalaisessa kulttuurissa ja taideteollisuudessa ryijyllä on vakiintunut asema. Ryijystä on tullut todiste suomalaisen tekstiilitaiteen korkeasta tasosta. Se on ollut tärkeä käyntikortti sekä kotimaassa että ulkomailla. Ryijy on ollut useiden korkean tason vierailuiden lahja-esine.
Suomen Käsityön Ystävät ovat vaikuttaneet siihen, että ryijytietous on levinnyt laajoihin piireihin. Monet suomalaiset taiteilijat ovat Gallén-Kallelan jalanjäljissä suunnitelleet ryijymalleja. Kansanomaisen ryijyn renessanssi koettiin 1920- ja 1930-luvulla, kun monet perinteiset mallit tulivat muotiin. Ryijyt ovat levinneet suomalaisiin koteihin ja muuttuneet sisustuksen olennaiseksi osaksi. Ryijy ei ole enää modernissa kodissa lämmittävä vuodepeite. Siitä on tullut itsenäinen taide-esine, joka asetetaan seinälle tai lattialle. Ryijy on kodin todellinen katseenvangitsija; arvostettu tekstiili, joka siirtyy perintönä äidiltä tyttärelle.
Suomen Käsityön ystävillä on ollut käytettävänä maamme eturivin taiteilijoiden asiantuntemus. Ryijyjä on suunnitelleet Eliel Saarisen, Eva Mannerheim Sparren ja Väinö Blomstedtin jälkeen monet lahjakkaat ja monipuoliset taiteilijat, kuten Impi Sotavalta, Eva Brummer, väriryijyn luoja Uhra Simberg-Ehrström, Ritva Puotila, Sirkka Könönen, Irma Kukkajärvi, Heli Tuori-Luutonen, muutamia nimiä mainitakseni. Käsityön Ystävien parhaat ryijynkutojat ovat osanneet saattaa taiteilijoiden ajatukset näkyvään muotoon.
Ryijy elää ja uudistuu ajassa ja paikassa. Sillä on vahva asema tämän päivän taideteollisuudessa. Modernissa ryijyssä voi olla vallitsevana pelkkä abstrakti väri tai abstraktit kuviot, joita ilmennetään eripituisilla nukilla, nukkien tiheydellä tai eri materiaaleilla. Kolmiulotteinen, reliefimäinen ryijy on ikivanhan tekniikan tätä päivää. Lahjakkaiden tekstiilitaiteilijoiden ja ammattitaitoisten kutojien avulla suomalaisella ryijyllä on kaikki mahdollisuudet jatkaa ja onnistua tässä tehtävässään myös ensi vuosituhannella, kansallista kulttuuriamme olennaisesti rikastuttaen. Tämä kilpailu, jonka Suomen Käsityön Ystävät on järjestänyt yhdessä Opetusministeriön kanssa, on osoitus siitä. Suomen itsenäisyyden 80-vuotisjuhlaryijyn palkitut tulevat olemaan aikamme luovan näkemyksen tulkkeja.