TASAVALLAN PRESIDENTTI MARTTI AHTISAAREN

UUDENVUODENPUHE 1.1.1998

Päättyneen vuoden aikana kokoonnuimme itsenäisyytemme juhlavuoden tapahtumiin. Ilahduttavaa oli nuorison runsas osallistuminen. Historiamme yhdistää sukupolvet. Tämä tarjoaa perustaa terveelle kansalliselle itsetunnolle. Sitä tarvitsemme.

Meidän ei tule unohtaa heikoimpia lähimmäisiämme. Lisääntyvä yksinäisyys ja syrjäytyminen kalvavat yhteiskuntaamme. Järkyttäviä muotoja saanut kotiväkivalta on usein oire myös syrjäytymisestä ja epätoivosta. Heiveröisimmät lapset uhkaavat jäädä pahiten heitteille.

Maassamme on kuitenkin lisääntynyt kansalaisten ja järjestöjen toimeliaisuus syrjäytyneiden, hätään joutuneiden lähimmäistemme auttamiseksi: omaishoitajat, lähimmäispalvelun vapaaehtoiset ja muut tukihenkilöt ovat aikamme rintamavastuun kantajia. Heidän luomissaan apuyhteisöissä ja lähimmäisverkostoissa puolustetaan ja tuetaan ihmisarvoa. Vapaaehtoisauttajien aloitteellisuus tulee korostumaan tulevina vuosina.

Lasten mielenterveyden hoitolaitoksiin on pitkät ja pidentyvät jonot. Toivon, että juuri vaikeimmassa asemassa olevat lapset saisivat meidän kaikkien täyden huomion.

Olemme entistä selvemmin huomanneet arjen turvallisuuden merkityksen. On panostettava katujen, kouluyhteisöjen ja kotien turvallisuuteen. Suomessa ei ole sijaa rasismille eikä oman käden oikeudelle.

Turvallinen yhteiskunta on avoin, kansalaisvapauksia kunnioittava ja demokraattinen. Se nojaa lain ja järjestyksen kunnioitukselle. Poliisikuntamme ja rajavartiolaitoksemme ammattitaito ja työmoraali ovat tunnetusti korkeat. Poliisin tehtävä on yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen. Tässä se tarvitsee kansalaisten tukea ja yhteistyöalttiutta. Saatoimme tämän elävästi kokea syksyn järkyttävien poliisimurhien yhteydessä. Poliisi pyrkii yhä enemmän myös kyläpoliisitoiminnan ja eri alueiden asukkaiden kanssa yhteistyössä ennalta ehkäisemään rikollisuutta ja järjestyshäiriöitä. On pidettävä huoli siitä, että poliisin tarvitsemat voimavarat turvataan.

Suomessa on vahva laillisuuden perinne. Kansalaisia tulee kohdella yhdenvertaisesti lain edessä.

Oikeus kehittyy kansakunnan oikeustajun ja moraalin varassa. Riippumaton oikeuslaitos on keskeinen osa demokratiaa. Tämänkin takia oikeudellisten instituutioiden täytyy kestää, ja ne kestävät, arvostelua. Tätä vahvuutta me emme saa kadottaa.

Oikeusajattelussa on etsittävä toimiva jännite yrittämisen ja yksilöllisyyden sekä toisaalta yhteisvastuun, oikeuksien ja velvollisuuksien, yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden välillä.

Harjoitetun talouspolitiikan keskeisenä tavoitteena on viime vuosina ollut luoda edellytykset kestävälle ja työllisyyttä tukevalle kasvulle. Toimintalinjan toteuttamista on helpottanut etujärjestöjen sille antama tuki. Erinomaisena esimerkkinä tästä on kolme viikkoa sitten allekirjoitettu kaksivuotinen tulosopimus. Sopimus varmistaa työllisyyttä tukevan talouskasvun. Vastaavissa vahvan kasvun oloissa maltti on aiemmin useimmiten pettänyt. Nyt ei niin käynyt.

Tulopolitiikan aikakausivertailussa tämä tulosopimus yltää ansioiltaan samalle tasolle kuin vuoden 1968 vakautussopimus, joka on jäänyt historiaan merkkipaaluna. Nyt aikaansaatu sopimus antaa perusteita oletukselle, että työmarkkinamme ovat sopeutumassa työllisyyttä vahvistavalla tavalla Euroopan yhteisen valuutta-alueen asettamiin kansallisiin velvoitteisiin.

Talouskasvu on johtanut työllisyyden tasaiseen paranemiseen. Yhä edelleen korkean työttömyyden alentamiseksi tulee nyt entistä ennakkoluulottomammin pyrkiä arvioimaan ja uudistamaan niitä rakenteita, jotka ovat esteenä joko työllistämiselle tai tarjolla olevan työn vastaanottamiselle.

Kohta kymmenen vuotta on kulunut kylmän sodan päättymisestä. Olemme viime aikoina voineet täysin käsittää sen muutoksen merkityksen, joka liittyy Berliinin muurin murtumiseen. Taloudellinen globalisaatio sai tuolloin aivan uuden voiman.

Suomen turvallisuuspoliittinen asema on hyvä. Maamme yhteistyömahdollisuudet ovat lisääntyneet kaikkialla. Olemme Ruotsin kanssa lähempänä toisiamme kuin koskaan itsenäisen historiamme aikana. Tästä on saatu yhä enemmän konkreettisia tuloksia. Sitä eivät voi himmentää vähäiset mielipide-erot asioissa, jotka eivät koske keskinäisten suhteidemme ydinaluetta.

Suomen puolustusvoimien kehittämistä jatketaan. Tavoitteena on katsoa eteenpäin, pitkälle seuraavalle vuosikymmenelle. Jalkaväkimiinat ovat yksi maanpuolustuksemme valmiuksia koskevan päätöksenteon kohde. On tärkeää, että juuri maanpuolustuksen suurista linjauksista voisimme tehdä päätökset kansallisen yhteisymmärryksen pohjalta.

Sotilaallinen kehitys pohjoisessa Euroopassa on ollut yhteistyön ja aseiden vähentämisen suuntaan. Presidentti Jeltsinin ilmoitus Venäjän asevoimien supistuksista lähiympäristössämme on hyvä uutinen. Rajaviranomaistemme yhteistyö Venäjän kanssa on kehittynyt hyvin. Pohjoisen Euroopan vakautta edistää se, että Baltian maat rakentavat kansallisen puolustuksen uskottavaa perustaa. Suomi on tarjonnut tässä apuaan.

Kansainvälisessä yhteisössä on meneillään vaativa diplomaattisen toimeliaisuuden vaihe. Suomella oli mahdollisuus toimia tärkeän amerikkalais-venäläisen huipputapaamisen isäntänä maaliskuussa. Tuossa tapaamisessa oli kysymys kylmän sodan päättymisen turvallisuuspoliittisesta jälkihoidosta. Helsingissä sovittiin siitä, että aseriisunta jatkuu, yhteistyötä syvennetään ja kaikille valtioille suodaan oikeus omiin turvallisuuspoliittisiin ratkaisuihinsa.

Kesällä Madridissa NATO:n huippukokouksen yhteydessä tehtiin tärkeä avaus yhteistyöhön nojautuvan sotilaallisen turvallisuuden kehittämiseksi, kun perustettiin Euroatlanttinen kumppanuusneuvosto (EAPC). Suomi ja Ruotsi ovat tämänkin foorumin kehittämisessä voineet tiivistää keskinäistä yhteistyötään.

Tapasin kaksi viikkoa sitten presidentti Lennart Merin Tallinnassa. Onnittelin presidenttiä veljeskansamme Viron pääsystä Euroopan unionin jäsenyysneuvotteluihin viiden muun maan kanssa.

Viron EU-jäsenyysneuvottelujen käynnistyminen kuvaa hyvin sitä myönteistä piirrettä, joka liittyy kylmän sodan päättymiseen sekä Euroopan unionin merkitykseen tässä valtaisassa muutoksessa.

Suomen ja Venäjän suhde on nyt yhä enemmän luontevan kanssakäymisen suhde. Suomen ja Venäjän raja, joka on nyt myös EU:n raja Venäjälle, on yhdistävä, ei erottava raja.

Suomi rakentaa EU:n ja Venäjän välistä vuorovaikutusta. Suomen EU-politiikkaa arvostetaan, jäsenyytemme myönteinen merkitys Venäjälle on pantu merkille.

Venäjä on kehittänyt aloitteitaan Baltian maiden suuntaan. Tämä antaa syyn odottaa, että myös Viron ja Venäjän sekä Latvian ja Venäjän väliset rajasopimukset saadaan allekirjoitettua ilman viiveitä.

Suomen hallituksen käynnistämä aloite Euroopan unionin pohjoisen ulottuvuuden kehittämiseksi on saanut varauksetonta tukea kaikkialta. Luxemburgin huippukokous vahvisti tämän.

Itä- ja Kaakkois-Aasian pörssi- ja valuuttakriisi on yllättänyt monet. Meidän on paneuduttava entistä huolellisemmin maailmantalouden kehitykseen. Sekä Suomen että muun Euroopan taloudellinen kehitys liittyy merkittävällä tavalla koko maailmantalouden kehitykseen.

Euroopan talous- ja rahaliiton yksi merkitys on siinä, että se parantaa globalisaation oloissa EU:n jäsenvaltioiden talouksien kilpailukykyä. Samalla euro uutena jäsenmaiden yhteisvaluuttana vakauttaa osaltaan maailmanlaajuisia rahamarkkinoita, koska siitä tulee dollarin rinnalla toinen johtava valuutta. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tuoreen selvityksen mukaan suomalaiset yritykset tulevat hyötymään eurosta enemmän kuin muiden EU:n jäsenmaiden yritykset. Siirtyminen euroon merkitsee nimenomaan säästöjä ja valuuttariskien poistumista. Tästä hyötyvät etenkin pienet yritykset, joilla on ulkomaanlainaa. Suomen kaltainen ulkomaankaupasta riippuvainen jäsenvaltio saa yhteisestä valuutasta taloudelleen uutta kasvun voimaa.

Suomen ensimmäiset kolme vuotta Euroopan unionin jäsenvaltiona ovat takanapäin. Paljon rohkaisevaa on koettu, mutta paljon on vielä kehitettävää. Suomen kannalta on tärkeää, että maamme pohjoiset luonnonolosuhteet ja laaja maa-alue otetaan oikein huomioon EU:n päätöksenteossa. Jäsenyysneuvotteluissa saimme unionin tuolloiset päättäjät käsittämään nämä perusasiat neuvottelijoidemme sitkeän työn tuloksena. Nyt on erityisen välttämätöntä huolehtia hyvin siitä, että EU:n rakennerahastojen tarjoamat rahoitusmahdollisuudet käytetään tehokkaasti hyväksi. Kyse on merkittävistä taloudellisista arvoista. Meidän on kehitettävä toimiva kansallinen strategia tähän tavoitteeseen pääsemiseksi. Oman hallintomme on osoitettava kykynsä.

Hallitus on tehnyt merkittäviä päätöksiä taloudellisista panostuksista tutkimukseen ja tuotekehitykseen eli osaamispääomamme kartuttamiseen. Olenkin voinut maakunta- ja yritysvierailujeni yhteydessä huomata, että maahamme on syntynyt paljon lupaavia teknologiayrityksiä, joilla olisi hyvät mahdollisuudet menestyä maailmanmarkkinoilla. Lisäksi on syntymässä kasvava määrä huippuosaamiseen perustuvia palveluyrityksiä, jotka auttavat entistä enemmän työttömyysongelman ratkaisemista.

Nyt on huolehdittava siitä, ettei niin sanottu innovaatioketju lupaavan alun jälkeen katkea, vaan että näille nuorille yrityksille järjestetään riittävästi pääomaa ja liikkeenjohtamisen tukea, joiden avulla yritysten kasvua, kansainvälistymistä ja pääsyä maailmanmarkkinoille voidaan merkittävästi nopeuttaa. Näin saadaan uusi osaaminen pysymään Suomessa.

Alkaneena vuonna tulee kuluneeksi 50 vuotta siitä, kun Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus hyväksyttiin Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksessa. Nyt on erityinen syy kiinnittää huomiota ihmisoikeuksiin ja niiden toteutumiseen.

Kylmän sodan ideologisen vastakkainolon aikana ihmisoikeuksia ei tulkittu universaalisti, mikä on Ihmisoikeusjulistuksen lähtökohtana. Kansainvälisen yhteisön, etenkin YK:n ja alueellisten järjestöjen, kuten Euroopan neuvoston, tehtävänä on edesauttaa ihmisoikeuksien ja vapauksien toteutumista ja kehittää oikeusvaltiota kaikkialla. Taloudellinen kasvu on parantanut näiden tavoitteiden toteutumisen edellytyksiä monissa kehitysmaissa, etenkin Aasiassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Afrikassa. Toisaalta kuluvan vuoden aikana, esimerkiksi Algeriassa ja Afrikan suurten järvien alueella, on tapahtunut paljon vakavia ihmisoikeusloukkauksia, joiden estäminen vaatii myös kansainvälisen yhteisön panostusta.

Olen viettänyt suuren osan elämästäni YK:n palveluksessa. Valtion itsenäisyys on ehkä keskeisin lähtökohta kunkin maan ihmisoikeuksien toimeenpanolle. Kehitystä ja myös parannusta ihmisoikeuksiin saadaan kärsivällisellä yhteistyöllä. Suomen ihmisoikeuslinja perustuu ennen muuta YK:n, sen järjestöjen ja alueellisten ihmisoikeusjärjestöjen työn tehostamiselle. Pyrimme myös mahdollisuuksiemme mukaan edesauttamaan oikeusvaltion rakentamista kaikkialla. Tämä linja on saanut arvostusta.

Kansainvälisesti arvostetuin arkkitehtimme Alvar Aalto avasi rakennuksensa aina valolle, houkutteli kirkkautta keskuuteemme. Toivon, että tänä alkaneena vuonna voisimme kansakuntana saada enemmän keskuuteemme elämän ja toivon valoa.

Toivotan kaikille kansalaisille hyvää ja menestyksellistä uutta vuotta sekä Jumalan siunausta.