TASAVALLAN PRESIDENTTI MARTTI AHTISAAREN PUHE VALTIOPÄIVIEN AVAJAISISSA 04.02.1998

Viime vuosi päättyi itsenäisyysjulistuksen 80-vuotisjuhlaan. Iloitsimme siitä, että 80 vuotta oli Suomea rakennettu ja että se, mikä on aikaansaatu, on osoittautunut kestäväksi. On kuitenkin syytä muistaa, että itsenäisyytemme alkuaikoihin liittyvät myös kansamme vaiheista traagisimmat. Tänä vuonna muistamme monin tavoin vuoden 1918 tapahtumia. Itsenäistynyt Suomi oli tuolloin hajoamistilassa. Kansalaissota on painunut pysyvästi sisimpään tietoisuuteemme. Talvi- ja jatkosotien raskaissa koettelemuksissa pelastettiin itsenäisyys ja taottiin henkisesti eheytyvää kansakuntaa. Sotien kokemukset ja jälleenrakennusvuosien tulevaisuususko ovat luoneet pohjan kansalliselle itsetunnolle ja luottamukselle selvitä ylivoimaisiltakin tuntuvista haasteista.

Eduskunnalla on edessään historiallisten päätösten valtiopäivät. Keväällä on tehtävä päätös, liittyykö Suomi mukaan Euroopan talous- ja rahaliittoon, euroalueeseen, sovitussa aikataulussa ja yhdessä kymmenen muun jäsenmaan kanssa. Kysymys ei ole yksin liittymisen vaikutuksista, vaan myös siitä, mitä ulkopuolelle jääminen meille merkitsisi.

Maailmantalous on vielä pitkään altis kriiseille ja käänteille. Euro on yksi keino, jolla ei ainoastaan vahvisteta eurooppalaista kilpailukykyä ja hyvinvointia, vaan pitemmällä aikavälillä myös vakautetaan maailmantaloutta.

Euroopan yhdentyminen on lopulta kaikkia maanosamme kansoja koskeva historiallinen mahdollisuus. Rauha ja vapaus ovat korvaamassa miehitykset ja mielipidevainot. Euroopan unioni tarvitsee toimintakykyisen taloudellisen perustan. Sitä rakentaa yhteinen valuutta.

Valtiopäivien merkittävin lainsäädäntöhanke on pitkään ja huolellisesti valmisteltu valtiosäännön kokonaisuudistus Perustuslaki 2000 -hanke. Eduskunta saa käsiteltäväkseen hallituksen esityksen uudeksi Suomen Hallitusmuodoksi heti valtiopäivien alussa.

Nykyinen hallitusmuotomme hyväksyttiin aivan toisenlaiseen maailmaan kuin missä tänään elämme. On merkittävää, että siitä huolimatta itsenäisen Suomen valtiojärjestyksen perustan ja toimivan kansanvallan luominen onnistui hyvin. Hallitusmuoto on osoittanut kestävyytensä ja käyttökelpoisuutensa monissa vaikeissa tilanteissa ja osaltaan turvannut kansakunnan selviytymisen. Tästä voimme kaikessa oleellisessa kiittää hallitusmuotomme joustavuutta.

Suomi on oikeusvaltio ja parlamentaarinen demokratia. Kansanvaltaa on kuitenkin aina huollettava. Olemme vahvasti mukana kansainvälisessä yhteistoiminnassa, erityisesti yhdentyvän Euroopan rakentamisessa. Euroopan unioni on Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tärkeä yhteistyö- ja vaikutuskanava. Sen kansainvälistä arvovaltaa tulee vahvistaa.

Valtiosääntöuudistus voidaan kaikessa olennaisessa rakentaa sille pohjalle, jota itsenäisyyden aikana on luotu. Uudistuksen tarkoituksena ei ole mullistaa Suomen valtiojärjestystä, vaan parantaa sen toimintaedellytyksiä uudella vuosituhannella ja ottaa asianmukaisesti huomioon EU-jäsenyyden vaatimukset. Ulkopolitiikan yhtenäisyys ja johdonmukaisuus on turvattu. Tasavallan presidentti johtaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa jo vakiintuneen käytännön ja menettelytapojen mukaisesti. Kansakunnan menestys riippuu olennaisesti valtioelinten hyvästä keskinäisestä yhteistoiminnasta.

Perusoikeuksien toteutumisen turvaaminen sekä oikeusvaltion ja hallinnon lainalaisuuden lujittaminen, edustuksellisen demokratian ja parlamentarismin toimivuuden vahvistaminen sekä valtiovallan jaon kunnioittaminen ovat suomalaisessa yhteiskunnassa yleisesti hyväksyttyjä periaatteita. Niille perustuu uusikin hallitusmuoto.

Perustuslaki ei voi eikä sen tulekaan tavoitella tulevaisuuden täydellistä ennakointia. Elämää ei voida kokonaan hallita oikeusnormein. Valtiosäännön ensisijaisena tehtävänä on luoda eräänlaiset tukipilarit valtioelinten toiminnalle ja määrittää yksilön oikeusaseman perusteet. Perustuslailta edellytetään jatkossakin samanlaista joustavuutta kuin Ståhlbergin hallitusmuoto on osoittanut.

Eduskunta on osallistunut Euroopan unionin asioiden kansalliseen valmisteluun. Parlamentaarinen tuki on antanut EU-politiikallemme lisää painoarvoa ja uskottavuutta. Tästä on tarkoitus pitää kiinni myös uudessa hallitusmuodossa.

Perustuslain hyväksyminen edellyttää laajaa kansallista yhteisymmärrystä. Tämän uudistuksen valmisteluun ovat osallistuneet kaikki eduskuntaryhmät. Omalta osaltani toivon, että eduskunta käsittelisi tämän historiallisen uudistuksen hyvän yhteistyön hengessä.

Suomen taloudellinen kehitys on ollut rohkaiseva. Työttömyys on selvässä laskussa, etenkin palveluelinkeinot ovat alkaneet saada kovaa maata alleen. Maan tasapainoisen kehittämisen kannalta tämä kehityssuunta on tärkeä. Erityisesti taloudellisen nousun aikana on pidettävä huoli siitä, että sydän ei kylmene tukea tarvitseville lähimmäisillemme. Paluuta eriarvoisuuden yhteiskuntaan ei pidä ruokkia.

Työllistämisen kynnystä on alennettava ja yrittäjyyden esteitä tulee purkaa. Näihin toimiin kuuluvat koulutuksen tehostaminen ja työhön kannustavan verotuksen aikaansaaminen. Tyydytyksellä olen pannut merkille, että yrittäjien ja muiden kansalaisten verotuksen oikeusturvan parantamista on laajasti selvitetty. On syytä uskoa, että verotuskäytäntöä voidaan tämän työn pohjalta edelleen kehittää, ja vahvistaa kansalaisten tasapuolista kohtelua ja oikeusturvaa verotuksessa.

Olemme voineet viime kuukausina havaita, että huoli ympäristömme tilasta on oikeutetusti nostattanut laajaa kansalaiskeskustelua. Itämeren tilan pitkään jatkunut ekologinen heikentyminen kävi poikkeuksellisen hyvin selville viimeistään viime kesänä helteistä nauttiessamme. Kioton ilmastokokous oli tärkeä askel globaalin ympäristötietoisuuden aikaansaamisessa. Ilmaston lämpeneminen on aikakautemme vakavin ympäristöongelma.

Myös nuoriso on ilmaissut vakavan huolestumisensa ympäristöhaittojen vaaroista. Ympäristöasiat ovat maailmanlaajuisia huolia. Kasvi- ja eläinlajien väheneminen on ongelma. Nuorison piirissä on viime vuosina lisääntynyt eräänlainen polarisaatio kovien ja pehmeiden arvojen kannattajiin. Erityisesti meidän on oltava huolissamme rasistisista asenteista ja ilmiöistä. Eläinaktivistien piirissä ovat eräät, ilmeisesti pieni vähemmistö, ryhtyneet käyttämään laittomia keinoja. Suomi on oikeusvaltio, jossa on kansanvaltaisia vaikutusväyliä. Niihin on tukeuduttava.

Kansainvälinen tilanne on aina moniulotteinen. Perinteisiä käsityksiämme koetellaan. Idän ja lännen vastakkainolo on etääntynyt Euroopasta. Toisaalta Afrikan pohjoisosissa ja Lähi-idässä jännitys on lisääntynyt.

Yhdistyneitä Kansakuntia täytyy tukea sen ponnisteluissa Irakin kriisin ratkaisemiseksi. Irakin hallitus kantaa nyt vastuun siitä, että tilanne on sen alueella tapahtuvan asetarkastustoiminnan keskeytyksen seurauksena ajautumassa äärimmäisen vakavaksi. YK:n turvallisuusneuvoston on huolehdittava siitä, että Irakin joukkotuhoaseet hävitetään neuvoston päätösten mukaisesti.

Itsenäisyytemme aikana Suomella ei ole ennen ollut hyviä suhteita samaan aikaan kaikkiin naapurimaihimme. Nyt on. Tämän tosiasian tunnustaminen on tärkeää. Se antaa uusia mahdollisuuksia, joista kaikki hyötyvät.

Yksi mahdollisuus liittyy Euroopan unionin toiminnan tehostamiseen Pohjois-Euroopassa. Suomen hallituksen käynnistämä EU:n pohjoisen ulottuvuuden hanke on saanut tukea sekä unionissa että ulkopuolella. Panostamme siihen määrätietoisesti.

Globaali aikakausi edellyttää Suomelta vientietujen hoitamiseksi kovaa ja aikaavievää ponnistelua kaikilla mantereilla. Näin edistämme sekä omaa työllisyystilannettamme että kansainvälistä taloudellista vuorovaikutusta. Taloussuhteiden tiivistäminen maailmanlaajuisesti luo perustaa hyvinvoinnille ja ihmisoikeuksien toteutumiselle. Kaakkoisen Aasian ja Japanin taloudelliset vaikeudet heijastuvat koko maailmantalouteen, ja myös meidän kasvuodotuksiimme. Alueen maiden tulee päättäväisesti tehdä myös yhteiskunnallisia uudistuksia myönteisen kehityksen edistämiseksi. Tässä tilanteessa Euroopan unionin, koko Euroopan, ja Yhdysvaltain edut ovat hyvin yhteneväiset. Tuemme kansainvälisiä ponnisteluja mahdollisuuksiemme mukaan Aasian alueen talouksien vakauttamiseksi.

NATO:n laajentumisen ja uudistumisen käynnistyttyä myös meillä on käyty asiasta mielipiteenvaihtoa, ajoittain jopa kiivaanpuoleista väittelyä. Olemme kuitenkin voineet tyydytykseksemme havaita, että turvallisuuspolitiikan perusratkaisu, liittoutumattomuus ja yhteistyö NATO:n uusissa rakenteissa, on vahvistanut ei vain omaa vaan laajemminkin maanosamme vakauden kehittämistä. Kansallinen yhteisymmärrys on turvallisuuspolitiikan perusteista näin voitu säilyttää.

Maanpuolustuksen oikein mitoitetusta toimintakyvystä huolehtiminen on tärkeää turvallisuuspolitiikkamme uskottavuuden kannalta. Tavoitteena on luoda puolustusvoimiin erityisiä valmiusyhtymiä, jolloin armeijamme miesvahvuutta ja materiaalimenoja voidaan jopa merkittävästi supistaa. Kun hankintoihin osoitettavat varat vähenevät turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa esitetyllä tavalla, on aihetta pyrkiä lisäämään materiaaliyhteistyötä Ruotsin kanssa. Esimerkiksi helikopterihankkeessa siihen näyttäisi olevan varteenotettavia mahdollisuuksia.

Vuosisata umpeutuu pian. Olemme kansakuntana jälleen kerran löytäneet tiemme suurten mullistusten keskellä. Emme eristy. Omaleimainen kulttuurimme on vahva. Usko tulevaisuuteen on luja.

Maailmantalouden ja -politiikan suuret muutokset esittävät meille mittavan haasteen, johon meidän on löydettävä vastaukset yksilöinä ja kansakuntana. Tähän haasteeseen vastaaminen edellyttää meiltä kaikilta luovaa ja aktiivista panostusta.

Toivotan eduskunnalle menestystä työssään ja julistan vuoden 1998 valtiopäivät avatuiksi.