TASAVALLAN PRESIDENTTI MARTTI AHTISAAREN PUHE

UKRAINAN PRESIDENTTI LEONID KUTSHMAN ISÄNNÖIMÄLLÄ

JUHLAILLALLISELLA KIOVASSA 31.3.1998

Haluan puolisoni ja omasta puolestani kiittää presidentti Kuchmaa kutsusta vierailla Ukrainassa. Olen varma, että tulemme takaisin, jolloin voimme tutustua Ukrainaan laajemmin.

Herra Presidentti, olemme tavanneet toisemme useaan otteeseen Teidän helmikuussa 1996 tapahtuneen Suomen-vierailunne jälkeen. Arvostan ystävyyttämme sekä rehtejä ja hyödyllisiä keskustelujamme. Eurooppalaisen huippukokous- ja konferenssidiplomatian kiivas tahti kuvaa muutoksen vauhtia maanosassamme.

Vierailuni osuu Ukrainan kehityksen saumakohtaan. Vierailun ajoittuminen välittömästi Verhovna Radan vaalien jälkeisille päiville on luottamuksen osoitus Ukrainan nuorelle demokratialle. Valta kuuluu kansalle, joka vaaleissa ilmaisee tahtonsa. Tätä meidän on kunnioittaminen. Haluan tässä yhteydessä myös ilmaista tukeni ja arvostukseni presidentti Kutshman johtajuudelle. Ei ole helppoa luotsata maata välttämättömien reformien kivisellä tiellä.

Ukrainan historia on osa Euroopan historiaa. Kiovan Rusj'in yhteydet Skandinaviaan sekä keskiaikaiseen Eurooppaan ovat osa yhteistä menneisyyttämme.

Ukrainan historia on taistelua vapauden puolesta ja taistelua maahantunkeutujia vastaan. Tuskin kukaan kärsi toisen maailmansodan aikana enemmän kuin Ukrainan kansa, jonka tuska alkoi jo verisen pakkokollektivisoinnin vuosina. Tänään Suomen ja Ukrainan historiat kohtaavat rauhan ja yhteistyön tiellä yhdentyvässä Euroopassa.

Ukraina on vakiinnuttanut asemansa Euroopassa. Viime vuonna tehtyjen sopimusten määrä ja ulottuvuus on vaikuttava. Perussopimus Venäjän kanssa, Mustanmeren laivastoa koskevat sopimukset, naapurisopimus Romanian ja rajasopimus Valkovenäjän kanssa todistavat poliittisesta tahdosta ratkaista ongelmat ja edetä yhteistyön tiellä. Lisäksi Ukrainalla on sopimukset Puolan ja Moldovan kanssa. Myös Ukrainan ja NATO:n välinen perussopimus [charter] on tärkeä historiallinen dokumentti.

Ukrainan ja Euroopan unionin välinen kumppanuus- ja yhteistyösopimus astui voimaan kuukausi sitten. Tämä sopimus on myös Suomen ja Ukrainan välisen taloudellisen kanssakäymisen perusta, vaikka kauppamme on vielä kovin vaatimatonta. Tällä sopimuksella Euroopan unioni ja sen viisitoista jäsenmaata sitoutuvat auttamaan ja tukemaan Ukrainaa sen uudistusten tiellä.

Euroopan unionin laajentuminen vaikuttaa myönteisesti myös Ukrainan kehitykseen. Ukrainasta tulee Puolan ja Unkarin jäsenyyden myötä Euroopan unionin rajanaapuri. Jo vajaan kahden vuoden kuluttua eurosta tulee myös Ukrainan ulkomaankaupan tärkeä laskutusvaluutta. Näin Ukraina tulee tavoitellun valuuttapoliittisen vakauden piiriin, johon euro myötävaikuttaa.

Euroopan unionin muuttuminen ja sen edessä oleva laajentuminen itään ovat suuri haaste myös Suomelle. Suomen hallitus on tehnyt aloitteen Euroopan unionin pohjoisesta ulottuvuudesta. Aloitteemme perustuu käsitykseen, että Euroopan unionin, sen jäsenehdokkaiden sekä yhteistyökumppaneiden välinen lähentyminen vahvistuu nopeasti. EU:n ja luoteisen Venäjän yhteydet paranevat.

Euroopan pohjoinen ulottuvuus sivuaa siten myös Ukrainaa. Erityisesti eurooppalaisten liikenne- ja energiaverkostojen kehittäminen on meitä voimakkaasti yhdistävä tekijä. Vanhat viikinkitiet veivät aikoinaan Konstantinopoliin. Tänä päivänä kaikki Suomen kautta Venäjälle ulottuvat eurooppalaiset liikennekäytävät jatkuvat Ukrainaan ja sitä kautta paitsi "Konstantinopoliin" myös Mustanmeren yli Kaukasiaan, Kaspianmerelle ja Keski-Aasian kautta aina Kiinaan saakka. Toisaalta ympäristöhuolet ovat yhteisiä eivätkä ne kunnioita rajoja. Tshernobylin alasajo on koko Eurooppaa koskeva kysymys, johon myös Suomi osallistuu.

Haluankin tässä yhteydessä ilmaista voimakkaan tukeni presidentti Kutshman aloitteelle edistää Itämeren ja Mustanmeren alueen välistä ikivanhaa yhteistyötä. Olen myös henkilökohtaisesti valmis osallistumaan Ukrainan järjestämään huippukokoukseen Mustanmeren rannalla syksyllä 1999, jolloin Suomi toimii EU:n puheenjohtajamaana.

Ukrainan koko ja sen historia varmistavat maanne aseman uudessa Euroopassa. Ukrainan vaikutusvalta perustuu viime kädessä talouden suorituskykyyn ja sisäiseen yhtenäisyyteen. Me ymmärrämme hyvin, ettei menneisyyden painolastista irtaantuminen käy käden käänteessä. Uudistusten tulee olla pitkäjänteisiä ja johdonmukaisia, ja niillä on oltava kansan tuki.

Eurooppalaiset ja yleismaailmalliset normit, Yhdistyneiden Kansakuntien (YK), Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (ETYJ) ja Euroopan neuvoston (EN) periaatteet velvoittavat sekä Suomea että Ukrainaa. Geopolitiikka ei tarjoa vastausta tämän päivän ongelmiin. Ratkaisevaa on talous ja poliittinen vakaus. Suomen historiallinen kokemus osoittaa, että osallistumalla kansainväliseen vaihdantaan voi maa taata väestönsä hyvinvoinnin.

Pyydän saada nostaa maljani Ukrainan kansalle ja sen menestykselle sekä henkilökohtaisesti Teille, herra presidentti ja rouva Kuchma, sekä vakuuttaa, että Suomi ja Euroopan unioni tukevat Ukrainaa ja haluavat auttaa Ukrainaa ottamaan sille kuuluvan paikan uudessa Euroopassa.