TASAVALLAN PRESIDENTTI MARTTI AHTISAAREN PUHE
DIPLOMAATTIPÄIVÄLLISILLÄ HELSINGISSÄ 23.04.1998
Eurooppa kehittyy kohti suurempaa yhtenäisyyttä. Se ei
tapahdu itsestään, vaan se vaatii valtioiden ja instituutioiden
välistä yhteistyötä sekä kansalaisten tukea.
Euroopan unionin jäsenvaltiot hyväksyivät viime kesäkuussa
Amsterdamissa unionin perussopimuksen uudistuksen, joka tekee
unionin laajentumisen mahdolliseksi. Suomen eduskunta saa
Amsterdamin sopimuksen ratifioinnin omalta osaltaan valmiiksi
kahden kuukauden sisällä.
Unionin vajaa kuukausi sitten käynnistämä uusin
laajentumisvaihe on vuosia kestävä, vaativa hanke. Unionin on
myös korjattava rakenteitaan. Nämä hankkeet aiheuttavat
keskustelua unionin sisällä ja ulkopuolella. On
selkiinnytettävä Euroopan integraation perimmäistä
päämäärää, vakauden ja turvallisuuden alueen laajentamista.
Jäsenyysneuvottelujen ja liittymisstrategian rinnalla unioni
tarjoaa myös muita yhteistyömahdollisuuksia ja vuoropuhelun
muotoja kumppaneilleen niin Euroopassa kuin sen ulkopuolella.
Tämä vastaa hyvin Suomen käsitystä muulle maailmalle
avoimesta unionista.
Viime aikojen tapahtumat eräissä Aasian maiden talouksissa
osoittavat, että meidän ei pidä uskoa lineaarisen kehityksen
itsestään selvään jatkumiseen. Häiriöitä ei voida
myöskään eristää alueellisesti. Tämä puhuu entistä
tiiviimmän kansainvälisen yhteistyön puolesta.
Suomen oma taloudellinen kehitys viime vuosina on hyvä,
vaikkakin monella tapaa tuskallinen esimerkki sopeutumisesta
kansainvälistyneen talouden olosuhteisiin. Vuosikymmenen
vaihteen laman ravistelun tuloksena kansantaloutemme on kokenut
monia rakenteellisia muutoksia. Pankkisektorimme kävi syvässä
kriisissä, rakennusteollisuus lähes katosi, konkurssiaalto
pyyhkäisi pois monia pieniä ja keskisuuria yrityksiä,
maataloudesta on kadonnut kymmeniä tuhansia työpaikkoja.
Mutta kriisissä on aina muutoksen siemen. Sen on Suomen talouden
kehitys osoittanut. Vienti säilyi taloutemme selkärankana,
mutta se kasvatti itselleen yhden uuden tukijalan. Aiempien
puujalan ja metallijalan rinnalle on kehittynyt korkeaan
teknologiaan nojaava jalka.
Tälle kehitykselle on ollut elintärkeää panostaminen
tutkimukseen ja kehitykseen. Tutkimusinvestoinnit ovat nousseet
Suomessa tasaisesti viime vuosina. Samalla osallistumisemme
kansainväliseen tutkimusyhteistyöhön on tiivistynyt.
Vaikka vientisektorin ohella taloutemme on muutenkin
monipuolistunut, palvelusektorilla on edelleen huomattavia
mahdollisuuksia kasvuun. Palveluihin voisi syntyä myös
runsaasti uusia työpaikkoja. Tällainen kehitys onkin viime
aikoina alkanut toteutua.
Huolimatta siitä, että meillä kuten muuallakin talouden
kasvuennusteita on viime viikkoina tarkennettu alaspäin,
ennusteet lupaavat Suomelle täksi vuodeksi hyvää kasvua.
Investoinnit, yksityinen kulutus ja kokonaistuotanto kasvavat,
viimeksi mainittu tosin aiempaa hitaammin. Inflaatio ja korot
pysyvät alhaalla. Työttömyyden odotetaan edelleen alenevan.
Näistä lähtökohdista Suomi voi lähteä luottavaisin mielin
ensi viikonlopun kokoussarjaan, jossa päätetään talous- ja
rahaliiton kolmannen vaiheen jäsenistä sekä yhteisvaluutasta.
Eduskuntamme hyväksyi viime viikolla Suomen liittymistä
koskevan hallituksen tiedonannon.
Vappuviikonlopun ratkaisujen myötä Euroopan integraatio ottaa
pitkän ja rohkean askeleen. Uskon, että askeleesta on hyötyä
maailmanlaajuisesti.
Toivon, että tulevien päivien aikana myös itseään pitkään
odotuttanut Suomen kevät ottaa pitkän ja rohkean askeleen.
Minusta tuntuu, että me kaikki, jotka olemme täällä eläneet
mennyttä puolitalvea, olisimme ansainneet sen.
Kiitän Helsinkiin akkreditoitua diplomaattikuntaa hyvästä
yhteistyöstä. Omasta ja puolisoni puolesta pyydän saada nostaa
maljan kunniaksenne.