Tasavallan presidentin puhe Maamme-laulun
150-vuotisjuhlassa Senaatintorilla 13.5.1998
Suomen ylioppilaat!
Tänään tulee kuluneeksi 150 vuotta siitä, kun Maamme-laulu
kajahti ensimmäisen kerran ilmoille ikimuistettavassa
ylioppilaiden Flooranpäivän juhlassa.
Runebergin runo Paciuksen sävelin on sen jälkeen, niin ilon
kuin murheenkin päivinä, rohkaissut lukemattomissa
tilaisuuksissa kansaamme ja saanut itsenäisessä Suomessa
kansallislaulun aseman.
Myös Topeliuksen runo ja Cygnaeuksen puhe isänmaalle ovat
säilyttäneet muiston kevätjuhlasta jälkipolville.
Finlands studenter!
Idag har 150 år förflutit sedan Vårt land sjöngs för första
gången vid studenternas oförglömliga Florafest.
Runebergs dikt och Pacius tonsättning har därefter, i såväl
glädjens som sorgens stunder, ingett vårt folk mod och
upphöjts till det självständiga Finlands nationalsång.
Även Topelius dikt och Cygnaeus tal till fosterlandet har
bevarat minnet av Florafesten till kommande släktled.
På bemärkelsedagen firas den nationella huvudfesten på
Gumtäkts äng, på den plats där Vårt land sjöngs för
första gången.
Jag har äran och glädjen att välkomna alla studenter och
medborgare att delta i vår nationalsångs, Vårt lands
150-årsfest.
Merkkipäivänä vietetään kansallista pääjuhlaa
Maamme-laulun syntysijoilla Kumtähden kentällä.
Minulla on ilo ja kunnia kutsua ylioppilaat ja kansalaiset
yhtymään Maamme-laulun 150-vuotisjuhlaan.