TASAVALLAN PRESIDENTTI MARTTI AHTISAAREN PUHE
PUOLAN TASAVALLAN PRESIDENTIN ALEKSANDER KWASNIEWSKIN JA
ROUVA JOLANTA KWASNIEWSKAN KUNNIAKSI JÄRJESTETYLLÄ JUHLAPÄIVÄLLISELLÄ HELSINGISSÄ 18.5.1998

Vaimollani ja minulla on erityinen ilo toivottaa Teidät, Herra Presidentti ja Rouva Kwasniewska tervetulleiksi Suomeen. Me muistamme hyvin sen suurenmoisen vieraanvaraisuuden, josta saimme runsas vuosi sitten nauttia valtiovierailullamme Puolaan. Arvostamme suuresti käymiämme kiinnostavia keskusteluja sekä Teidän lämmintä suhtautumistanne Suomeen ja suomalaisiin. Toivomme, että Teille jää Suomesta yhtä miellyttävät muistot. Kevät on täällä nyt yhtä pitkällä kuin Puolassa viime vuoden huhtikuussa, mutta päivät ovat pitemmät. Toivomme Teidän nauttivan Pohjolan valoisuudesta.

Itämeren rantamaina olemme naapureita. Monet historian vaiheet lähentävät maitamme, joskin niissä on ollut runsaasti myös eroavuuksia. Joskus olemme jakaneet samat kohtalot. Kylmän sodan päättyminen merkitsi ratkaisevaa käännekohtaa Euroopan kehityksessä. Baltian maiden itsenäisyys palautui. Uudistuva Venäjä perustettiin neuvostoimperiumin sorruttua. Vapaa ja seitsemän naapurin ympäröimä Puola on onnistunut vahvistamaan kansainvälistä asemaansa. Olemme iloinneet Puolan demokratian vahvistumisesta ja markkinatalouden periaatteiden vakiintumisesta. Kansalaisten vapaampi ja esteettömämpi liikkuminen on kaikkein voimakkaimmin muokkaamassa Eurooppaa. Nuorten Euroopassa ei ole rajoja.

Olemme Suomessa tyytyväisiä kahdenvälisten suhteittemme myönteiseen kehitykseen. Teidän vierailunne, Herra Presidentti, on tässä tärkeä virstanpylväs ja se antaa arvokkaita virikkeitä tulevalle yhteistyöllemme. Arvostamme Suomessa maidemme välillä vallitsevaa myönteistä ilmapiiriä ja poliittisen vuoropuhelun tiivistymistä. Puola on Viron jälkeen Suomen suurin kauppakumppani Keski-Euroopassa.

Vierailunne tapahtuu otolliseen ja kiinnostavaan aikaan. Puolan lähes 40 miljoonaa asukasta, vankka talouskasvu ja vahvat kulttuuriperinteet korostavat Puolan merkitystä Euroopassa. Eurooppalaiset arvot kuuluvat luontevalle paikalleen Mickiewiczin, Chopinin ja Kopernikuksen maassa, jolla on vuosisatojen siteet eurooppalaiseen sivistykseen.

Suomi antaa täyden tukensa Euroopan unionin laajentumiselle. Se edistää koko maanosan vakautta, turvallisuutta ja hyvinvointia. Prosessi tulee olemaan työläs ja vaatii kaikilta osapuolilta tarmokasta paneutumista. Poliittisesta tavoitteesta, yhdentymisen välttämättömyydestä, olemme yksimielisiä. Keskeisenä on nähtävä ne merkittävät edut, jotka laajentuminen tuo sekä hakijamaille että unionille niin poliittisen vakauden kuin taloudellisen elinvoimaisuuden kannalta.

Puola aloitti jäsenyysneuvottelut Euroopan unionin kanssa puolitoista kuukautta sitten yhtä aikaa neljän muun Keski-Euroopan maan ja Kyproksen kanssa. Toivomme, että neuvotteluihin erillisistä osa-alueista päästään mahdollisimman pian, jotta prosessi voi edetä tehokkaasti. On selvää, että laajeneminen asettaa mittavia haasteita sekä hakijamaiden että Euroopan unionin sopeutumiselle. Olemme kuitenkin vakuuttuneita siitä, että Puola tulee selviytymään hyvin maanne vuosia kestäneen johdonmukaisen uudistuspolitiikan ansiosta.

Suomi kävi omat jäsenyysneuvottelunsa viitisen vuotta sitten. Meillä on yhä tuoreessa muistissa kokemusperäistä tietoa, jota olemme jakaneet myös Puolalle. Mielellämme teemme näin jatkossakin.

Suomi on EU:n puheenjohtajamaa ensi vuoden jälkipuoliskon ajan. Tällöin lyödään lukkoon monia ratkaisuja, jotka olennaisesti vaikuttavat eurooppalaisen integraation suuntaan lähivuosikymmeninä. Myös liittymisneuvottelut ovat tuolloin arviomme mukaan intensiivisessä vaiheessa. Suomi toivoo, että voimme antaa perinnöksi seuraavalle vuosituhannelle nykyistä dynaamisemman ja tehokkaammin toimivan unionin.

Eurooppa on yhtenäinen — mutta ei suljettu —kulttuurien vuorovaikutusalue. Meidän onkin varottava sisäänpäin kääntymistä. Kansalaisten on tunnettava Euroopan unioni omakseen. Siinä tulevilla jäsenmailla on tärkeä tehtävä.

Suomen ja Puolan taloudelliset suhteet vahvistuvat. Taloudellinen keskinäisriippuvuus on ilmeistä Itämeren alueella. Se vahvistaa myös turvallisuutta. EU:n laajentumisen ja läsnäolon merkitys on keskeinen Itämeren alueen vakaalle kehitykselle. Euroopan unionin laajentuminen Baltiaan vakauttaa aluetta. Eurooppalainen normisto edellyttää vähemmistöjen oikeudenmukaista kohtelua. En voi myöskään kuvitella EU:n laajentumista parempaa tukea Kaliningradin vakaalle tulevaisuudelle eurooppalaisessa yhteistyössä.

Euroopan tulevan turvallisuusarkkitehtuurin rakentamisessa tärkeällä sijalla on ETY-järjestön vahvistaminen konfliktien ratkaisemisen ja niiden ennaltaehkäisyn välineenä. Suomelle ETYJ on jo historiallisesti tärkeä foorumi. Meitä ilahduttaa, että Puola ja sen ulkoministeri Geremek henkilökohtaisesti ovat osoittaneet tarmoa ja taitoa kohta puolessa välissä olevan puheenjohtajakautensa aikana. Annamme Puolalle täyden tukemme sen vaativassa tehtävässä, jota kuitenkin auttaa sen oma kokemus demokratian, ihmisoikeuksien ja markkinatalouden vakiinnuttamisessa.

Maamme ovat oppineet historian dramaattisissa käänteissä arvostamaan itsenäisyyttä vakaan kehityksen perustana. Puolan dynaaminen kehitys tällä vuosikymmenellä korostuu tätä taustaa vasten. Suomellakin on ollut omat raskaat vuotensa, mutta olemme kuitenkin usein olleet onnekkaampia. Viime vuoden lopulla Suomi vietti itsenäisyytensä 80-vuotispäivää. Puola juhlii tämän vuoden lopulla itsenäisyytensä palauttamisen 80-vuotispäivää. Ensi vuonna tulee kuluneeksi 80 vuotta maittemme välisten suhteiden solmimisesta. Meillä on rikas perintö vaalittavana. Se on pohja, jolta voimme yhdessä laatia uusia visioita yhteistyöllemme uuden vuosituhannen pian koittaessa.

xxx

Haluan nostaa maljan Teidän, Herra Presidentti, ja rouva Kwasniewskan terveydeksi, muiden puolalaisten vieraittemme menestykseksi sekä Suomen ja Puolan suhteitten edelleen kehittämiseksi.