TASAVALLAN PRESIDENTTI MARTTI AHTISAAREN TERVEHDYS

LIIVILÄISTEN LIITON KESÄJUHLASSA LIIVINRANNAN MAZIRBESSA 1.8.1998

Omasta ja puolisoni puolesta kiitän lämpimästi tästä tilaisuudesta osallistua Liiviläisten liiton perinteiseen kesäjuhlaan Liivinrannan Mazirbessa. Minulle henkilökohtaisesti on suuri kunnia, että voin osallistua tähän juhlaan ensimmäisenä Suomen tasavallan presidenttinä kautta aikojen.

Suomalaisten ja liiviläisten yhteydet syntyivät 1800-luvun puolivälissä, kun Suomessa kansallisen heräämisen myötä virisi kiinnostus itämerensuomalaisten sukulaiskansojen kieltä ja kulttuuria kohtaan. Ensimmäinen yhteys syntyi kun Pietarin Keisarillisen Tiedeakatemian suomalainen jäsen Anders Johan Sjögren vieraili liiviläisten luona vuosina 1846 ja 1852. Hän keräsi huomattavan kieli- ja kansantieteellisen aineiston. Sjögren kannusti myös liiviläisiä itse merkitsemään muistiin ja säilyttämään omaa kulttuuriperintöään. Myöhemmin yhteydenpitoa jatkoivat vuosisadan vaihteessa professori E N Setälä ja 1920-luvulla professori Lauri Kettunen.

Maailmansotien välisenä aikana yhteistyö lisääntyi ja laajeni uusille aloille. Heimoseurat Suomessa - samoin kuin Virossa ja Unkarissa - tukivat liiviläistä kulttuuria: liiviläisiä nuoria ryhdyttiin kouluttamaan opettajiksi ja papeiksi, aloitettiin liivinkielen opetus, liivinkielinen aikakauslehti alkoi ilmestyä ja julkaistiin liivinkielistä kirjallisuutta. Kaksi merkittävää ja yhtä näkyvää saavutusta olivat Liiviläisten Liiton perustaminen vuonna 1923 ja tämän kauniin Liiviläisten talon rakentaminen. Talo, jonka on piirtänyt suomalainen arkkitehti Erkki Huttunen, vihittiin käyttöönsä 6. päivänä elokuuta 1939 eli lähes tasan 59 vuotta sitten. Varat talon rakentamiseen kerättiin Latvian lisäksi Suomesta, Virosta ja Unkarista.

Toinen maailmansota katkaisi yhteydet suomalaisten ja liiviläisten väliltä puoleksi vuosisadaksi. Jopa tietoisuus liiviläisen sukulaiskansan olemassaolosta oli katoamassa suomalaisten mielistä. Vasta Latvian itsenäisyyden palauttamisen jälkeen on nämä yhteydet voitu luoda uudelleen. Ja vasta Latvian itsenäisyyden palauttamisen jälkeen on selvinnyt se ahdinko, johon liiviläinen kansa, liivinkieli ja liiviläinen kulttuuri neuvostoaikana oli joutunut.

Minulla ja puolisollani on nyt ollut mahdollisuus kuulla liiviläisten edustajilta tämän päivän tilanteesta. Liiviä puhuu äidinkielenään enää kourallinen ihmisiä, mutta liivinkielen harrastus nuorison keskuudessa on elpymässä. Ainakin liivin säilyminen puhuttuna, elävänä kielenä on nyt turvattu. Tämä juhla ja siihen liittyvät kulttuuritapahtumat ovat puolestaan vahva osoitus liiviläisen kulttuurin elinvoimasta. Minua ilahduttaa erityisesti suomalaisten ja liiviläisten järjestöjen sekä yksityisten henkilöiden välisen kanssakäymisen vilkkaus. Kiitän Teitä, presidentti Ulmanis, ja kauttanne Latvian hallitusta kaikesta siitä tuesta ja myötämielisyydestä, jota tälle pienelle kielelle ja kulttuurille on osoitettu.

***

Latvian ulkopolitiikan tärkein tavoite on integroituminen eurooppalaisiin rakenteisiin ja liittyminen Euroopan Unioniin. EU-jäsenyyden kautta Latvia voi hakea oikean paikkansa Euroopan kansojen joukossa ja määrittää asianmukaisesti suhteensa yhteisiin eurooppalaisiin arvoihin. Suomi tukee voimakkaasti EU:n laajentumista ja tekee osaltaan voitavansa, jotta EU:n jäsenyys toteutuisi heti kun Latvia täyttää liittymiselle asetetut edellytykset. EU:n laajentuminen vahvistaa Euroopan vanhan kahtiajaon lopullisen häviämisen. Laajentuminen antaa uusia mahdollisuuksia edistää ja vahvistaa myönteistä alueellista, taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä sekä vakautta koko Euroopan puitteissa.

Uuden itsenäisyyden vielä lyhyenä aikana Latvian yhteiskunnallinen kehitys on ollut huomattavan myönteistä. Keskeistä on, että Latvian demokraattiset instituutiot ja kansantalous ovat vahvistuneet. Latvian saavutuksia voidaan pitää sitäkin merkittävimpinä, kun otetaan huomioon millaisten vaikeuksien ja haasteiden keskellä latvialaiset tämän työn aloittivat.

Myönteisen kehityksen jatkuvuuden paras tae on toimiva ja yhtenäinen kansalaisyhteiskunta. Suomessa seurataankin mielenkiinnolla Latvian edistymistä yhteiskuntansa sisäiseksi eheyttämiseksi ja vanhojen haavojen lääkitsemiseksi. Latvian parlamentti on hyväksynyt uuden kansalaisuuslain, joka antaa mahdollisuuden muiden kuin latvialaisten väestönosien nopeampaan integroitumiseen. Toivottavasti laki tulee pian voimaan. Suomella tai EU:lla ei ole muita vaatimuksia kansalaisuuslain suhteen. Latvian hallitus on alkanut laatia kansallista ohjelmaa integraation nopeuttamiseksi. Toivomme tämän prosessin johtavan mahdollisimman hyvään tulokseen.

***

Latvialla on vielä edessään monia vaikeita poliittisia valintoja ja päätöksiä. Latvialle on onneksi, että maan johtohenkilöillä on sekä kykyä että halua eri näkökohtien kiihkottomaan arviointiin. Suomalaiset ovat aina arvostaneet vastuuntuntoa ja suoraselkäisyyttä.

Toivotan teille, Herra Presidentti, ja arvoisalle puolisollenne sekä koko Latvian väestölle onnea ja menestystä. Omasta ja puolisoni puolesta kiitän kaikkia siihen myötävaikuttaneita täällä Mazirbessa osaksemme tulleesta ystävyydestä ja vieraanvaraisuudesta.