TASAVALLAN PRESIDENTTI MARTTI AHTISAAREN
PUHE TANSANIAN PRESIDENTTI BENJAMIN
MKAPAN VALTIOVIERAILUN KUNNIAKSI JÄRJESTETTÄVILLÄ
JUHLAILLALLISILLA TURUSSA
17. PÄIVÄNÄ ELOKUUTA 1998
Minulla on suuri ilo ja kunnia toivottaa Teidät, Herra Presidentti
ja rouvanne sekä valtuuskuntanne sydämellisesti tervetulleiksi
Suomeen. Olemme vaimoni kanssa myös erityisen ilahtuneita
siitä, että meillä on ollut tilaisuus viettää yhdessä
teidän kanssanne viikonloppua Kultarannassa. Haluan myös vielä
kerran lausua lämpimät kiitokseni suurenmoisesta
vieraanvaraisuudesta, josta saimme nauttia vierailullani
Tansaniaan runsas vuosi sitten.
Suomen ja Tansanian väliset suhteet ovat olleet hyvät ja
lämpimät aina siitä lähtien kun Tanganyika itsenäistyi
vuonna 1961. Ne ovat perustuneet yhteisten etujen ja avoimuuden
hengessä käytyyn vuoropuheluun kahden toisiaan arvostavan ja
kunnioittavan valtion kesken. Voimmekin yhteisesti todeta
tyytyväisinä, että se kumppanuus, josta viime vuosina on
tullut suorastaan iskusana teollisuusmaiden ja kehitysmaiden
välisten suhteiden uutena perustana, on vallinnut maidemme
välillä jo yli 30 vuotta! Se on johtanut myös siihen, että
maittemme väliset suhteet ovat kehittyneet niin
luottamuksellisiksi kuin kahden suvereenin valtion välillä
suinkin on mahdollista. Voimme myös ilolla todeta, että
maidemme väliset suhteet ovat vuosien varrella laajentuneet ja
kattavat tänä päivänä myös laajenevat verkostot eri
yhteiskuntaelämän aloilla ja kansalaisyhteiskuntien välillä.
Suomen ja Tansanian väliset suhteet juontavat alkunsa toki jo
aikaan ennen maanne itsenäisyyttä. Tänä vuonna vietettiin
Suomessa Suomen lähetysjärjestöjen ja Tansanian kirkkojen
välisen yhteistyön 50-vuotisjuhlaa. Olemme kaikki tietoisia
siitä suuresta panoksesta, jonka tämä yhteistyö on antanut
sekä maidemme välisille suhteille että erilaisiin
kehityshankkeisiin Tansaniassa.
Toivon, että vierailunne yhteydessä voimme edelleen laajentaa
maittemme välisiä suhteita eri yhteiskuntaelämän aloilla.
Olen erityisen tyytyväinen siihen, että vierailun yhteyteen
sisältyvät Tansanian teollisuusliiton ja Suomen teollisuus- ja
työnantajaliiton väliset yhteistyökeskustelut, jotka
käynnistyivät viime vuonna. Tarkoitus on vaihtaa tietoja ja
kokemuksia yhteistyömahdollisuuksista sekä siitä, miten
teollisuuden edunvalvontajärjestöt voivat osallistua
yhteiskunnan kehittämiseen. Toivotan tälle uudelle avaukselle,
jonka perustana on monia yhteisiä etuja, parasta menestystä.
Se kansainvälinen toimintaympäristö, jossa edistämme maidemme
välisiä suhteita, on tänä päivänä kovin erilainen
verrattuna aikaan, jolloin yhteistyömme alkoi.
Maailmanlaajuinen, kaikkien maiden välinen keskinäinen
riippuvuus lisääntyy nopeasti. Siihen sisältyy monia uhkia,
kuten maailmanlaajuiset ympäristöongelmat ja luonnonvarojen
hupeneminen, laajamittaisesta köyhyydestä ja eriarvoisuudesta
aiheutuvat jännitteet eri maiden ja maanosien välillä,
hallitsemattomat siirtolais- ja pakolaisvirrat sekä
lisääntyvä kansainvälinen terrorismi ja rikollisuus. Ne ovat
kaikki uhkia, joita haluamme torjua yhteistyössä Tansanian ja
muiden maiden kanssa. Keskeiset keinot ovat poliittisten
suhteiden edelleen kehittäminen niin kahdenvälisesti kuin
monenvälisilläkin forumeilla kuten YK:ssa, taloudellinen ja
kaupallinen yhteistyö, joka edistää vakaata taloudellista ja
sosiaalista kehitystä, sekä kehitysyhteistyö, joka auttaa
luomaan kaikelle edellämainitulle suotuisan
toimintaympäristön.
Dar es Salaamissa runsas viikko sitten tapahtunut pommi-isku on
valitettava osoitus näistä kasvavista uhista. Esitän omasta ja
koko Suomen puolesta surunvalitteluni pommi-iskussa henkensä
menettäneiden omaisille ja loukkaantuneille.
Haluan kuitenkin korostaa keskinäisen riippuvuuden myönteisiä
puolia ja sen tarjoamia mahdollisuuksia. Nopeasti kiihtyvä
maailmantalouden globalisoituminen on ennen kaikkea suuri haaste
ja mahdollisuus kaikille kansallisvaltioille. Näen Suomen ja
Tansanian välisen kehitysyhteistyön tärkeimpänä tavoitteena
tukea Tansanian omia ponnisteluja kohti sellaista poliittista,
taloudellista ja sosiaalista ympäristöä, joka mahdollistaa
sen, että Tansania pääsee hyödyntämään niitä valtaisia
resursseja, jotka liikkuvat kansainvälisessä taloudessa.
Kehitysyhteistyö ei voi korvata muita rahavirtoja tai olla
niiden vaihtoehto. Parhaimmillaan se voi auttaa luomaan
edellytyksiä sille, että muut rahavirrat, koti- ja ulkomaiset
investoinnit pääsevät suorittamaan sitä tehtävää, joka
niille luontevasti kuuluu.
Suomi on osaltansa valmis jatkamaan ja lisäämään
yhteistyötä Tansanian käynnistämien talousuudistusten
edistämiseksi. Vakaan valtiontalouden aikaansaaminen,
verohallinnon kehittäminen ja velkaongelman lieventäminen
Monenvälisen velkarahaston kautta ovat esimerkkejä
yhteistyökohteistamme, joiden tavoite on investoinnille ja
kasvulle suotuisan talouden edistäminen.
Demokratiakehityksen ja hyvän hallinnon tukeminen, mm.
paikallishallinto-ohjelman kautta, on toinen keskeinen
yhteistyöalue, joka tähtää kehityksen perusedellytysten
kohentamiseen. Kansanvalta, ihmisoikeuksien kunnioittaminen,
oikeusvaltio ja niihin nojautuva moniarvoinen
kansalaisyhteiskunta luovat edellytykset turvallisuudelle,
vakaalle ja ennakoitavalle kehitykselle.
Haluan myös erityisesti korostaa kansalaisyhteiskunnan ja
ylipäänsä yksityisen sektorin merkitystä maidemme välisessä
yhteistyössä. Kansalaisjärjestöjen kautta tapahtuva
yhteistyö luo juuri sellaista yhteiskunnallista pääomaa, jota
tarvitaan ratkomaan niitä eturistiriitoja ja jännitteitä,
jotka sinänsä ovat osa kansanvallan ja markkinatalouden
elinvoimaisuutta.
Vuonna 2000 järjestetään EU:n ja Afrikan välinen
huippukokous. Sen valmistelujen tärkein vaihe ajoittuu Suomen
EU-puheenjohtajakauteen ensi vuoden jälkipuoliskolla.
Tavoitteemme on, että kokous asettaa konkreettiset tavoitteet
osapuolten väliselle yhteistyölle poliittisissa,
taloudellisissa ja kehityskysymyksissä sellaisen kumppanuuden
hengessä, missä eri osapuolten oma vastuu omasta
kehityksestään luo edellytykset kasvavalle yhteistyölle.
Samoilla periaatteilla olemme valmistautuneet neuvotteluihin
uuden, EY:n ja ACP-maiden välisen, Lome-sopimuksen jatkosta,
mitä koskevat neuvottelut huipentuvat niinikään Suomen
puheenjohtajuuskaudelle.
Olen tyytyväisenä seurannut sitä kehitystä, joka on
tapahtunut Tansanian ja sen naapureiden kesken East African
Co-operationin kautta sekä laajemminkin eteläisen Afrikan
osalta Southern African Development Communityn kautta.
Alueellinen yhteistyö luo perustan menestykselliselle
liittymiselle maailmantalouteen. Se on myös keskeinen keino
vähentää poliittista jännitettä ja konflikteja siihen
kytkeytyvien maiden välillä. Suomi on halukas olemaan
jatkossakin mukana erilaisten alueellisten
yhteistyöjärjestelmien tukemisessa niillä voimavaroilla ja
sillä osaamisella, joka meillä on tarjottavanamme.
Tansanialla on tärkeä asema alueellisen turvallisuuden
edistämisessä ja konfliktien ratkaisupyrkimyksissä. Suomi
arvostaa suuresti sitä keskeistä työtä, jota presidentti
Nyerere on tehnyt Burundin rauhanneuvotteluissa ja pyrkimyksissä
saada aikaan pysyvä ratkaisu suurten järvien kriisissä
laajemminkin. Suomi on valmis edelleen jatkossakin tukemaan
hänen työtään.
Olemme Suomessa seuranneet tyytyväisinä Sansibarin tilanteen
näkyvissä olevan ratkaisun kehittymistä. Teillä on tämän
vierailun aikana mahdollisuus tutustua Ahvenanmaan
itsehallintoalueeseen. Toivon, että käynti tuottaa sellaista
tietoa ja kokemusta, josta on hyötyä Tansanian ponnisteluissa
saada aikaan pysyvä ratkaisu Sansibarin tilanteeseen, tietenkin
Tansanian omista lähtökohdista käsin.
Toivotan Teille, Herra Presidentti, ja Teidän kauttanne koko
Tansanialle menestystä tulevien haasteiden voittamisessa. Suomi
haluaa olla mukana siinä tehtävässä sen vuoropuhelun ja
kumppanuuden hengessä, joka on aina ollut tunnusomaista Suomen
ja Tansanian välisille suhteille.