TASAVALLAN PRESIDENTTI MARTTI AHTISAAREN PUHE TALOUSSEMINAARIN
LOUNAALLA ATEENASSA 15.9.1998
Arvostan minulle tarjottua mahdollisuutta puhua Suomen ja
Kreikan talouden ja teollisuuden arvovaltaisille edustajille.
Toivon tämän yhteisen seminaarin edistävän maidemme yritysten
yhteistyötä ja kanssakäymistä.
Kun Euroopan yhteisöjä lähdettiin kehittämään toisen
maailmansodan jälkeen, ajatuksena oli varmistaa rauhan
säilyttäminen mantereellamme nivomalla eurooppalaisten maiden
taloudet läheisesti yhteen. Taloudellisen yhteistyön esteitä
lähdettiin purkamaan tavoitteena talouskasvun ja hyvinvoinnin
kehittäminen sekä poliittisen vakauden edistäminen.
Yhdentyminen on palvellut hyvin molempia päämääriä. Viime
vuosikymmenet ovat Euroopan unionin alueella ainutkertaisen
myönteisen taloudellisen ja poliittisen kehityksen aikaa.
Integraatio on tuonut aiemmin maantieteellisesti toisilleen
etäisempiä maita, kuten Suomen ja Kreikan, yhtenäisten
taloudellisten toimintapuitteiden piiriin. Taloussuhteitten
kehittäminen EU:n jäsenmaiden kesken on nyt entistä enemmän
kiinni yritysten aktiivisuudesta ja luovuudesta, olemassaolevien
mahdollisuuksien löytämisestä.
Suomen ja Kreikan väliset kauppa- ja muut taloudelliset suhteet
ovat kehittyneet myönteisesti. Kauppavaihdolle on ollut
luonteenomaista kauppataseen ylijäämäisyys Suomen hyväksi.
Viime vuonna Suomen viennin arvo Kreikkaan nousi yli 1,2
miljardiin Suomen markkaan eli 67,8 miljardiin drakmaan ja
vastaavasti tuontimme Kreikasta 400 miljoonaan Suomen markkaan
eli 22,6 miljardiin drakmaan.
Kauppataseen ylijäämää merkittävästi kompensoivana
tekijänä on kuitenkin Kreikan suuri suosio suomalaisten
lomamatkailun kohteena. Nykypäivän suomalaiselle Kreikka ja
erityisesti sen ainutlaatuinen saaristo onkin tullut tutuksi ja
monelle hyvinkin läheiseksi. Kreikka on pitkään ollut
suomalaisten suosituin lomamaa kesäaikana Välimeren alueella
viime vuonna yli 130 000 suomalaista vieraili täällä
Kreikassa. Kokovuotisen matkailun huomioon ottaen vain Espanja
yhdessä Kanarian saarten kanssa vie voiton Kreikasta
suomalaisten tärkeimpänä matkailumaana Etelä-Euroopassa.
Toisaalta on ollut mieluisaa nähdä, että myös tuhannet
kreikkalaiset ovat alkaneet löytää Suomen matkailumaana.
Varsinkin joulun ja uuden vuoden ajan matkat eksoottiseen,
lumiseen Pohjois-Suomeen, Lappiin, ovat olleet suosittuja. Toivon
kreikkalaisten löytävän myös kesäisen kulttuuri-Suomen. Olen
varma, että voimme tarjota ainutlaatuisia taide- ja
musiikkielämyksiä vaativillekin matkailijoille. Uskon, että
matkailusuhteitten kehittyminen maittemme välillä on omiaan
tehokkaalla tavalla kasvattamaan eurooppalaista yhtenäisyyttä
kansalaisten parissa.
Suomen vienti Kreikkaan on aivan viime vuosiin koostunut
valtaosaltaan metsäteollisuuden tuotteista. Vientimme rakenne on
kuitenkin monipuolistumassa erityisesti korkean teknologian
tuotteiden vallatessa markkinaosuuksia. Tämä kehitys vastaa
ulkomaankauppamme kokonaiskuvaa, sillä korkean teknologian
tuotteiden osuus on kasvanut jo noin viidennekseen Suomen
kokonaisviennistä maailmalle. Kasvu on seurausta voimakkaasta
panostuksestamme tutkimukseen ja tuotekehitykseen, jotka ovat 2,6
prosenttia bruttokansantuotteestamme. Osuus lisääntyy edelleen.
Ensi vuonna uskon maamme yltävän jo noin kolmeen prosenttiin,
mikä on panostuksena maailman kärkiluokkaa.
Suomalaiset puolestaan ostavat Kreikasta monia teollisuutemme ja
kuluttajiemme tarvitsemia tuotteita, kuten mineraaleja, vaatteita
ja maataloustuotteita. Kaiken kaikkiaan Suomen ja Kreikan
talouden ja teollisuuden rakenteet ovat luonteeltaan laajalti
toisiaan täydentäviä, mikä nähdäkseni luo kiinnostavat
näköalat taloudelliselle yhteistyöllemme. Uskon, että
tänään kokoontunut talousseminaari omalta osaltaan laajentaa
tietämystä uusista mahdollisuuksista talous- ja
kauppasuhteidemme edelleen kehittämiseksi. Haluan rohkaista
kreikkalaisia ja suomalaisia yrityksiä hyödyntämään tätä
käyttämätöntä potentiaalia.
Yksitoista Euroopan unionin jäsenmaata, Suomi mukaanlukien,
siirtyy talous- ja rahaliiton EMUn kolmanteen vaiheeseen ensi
vuoden alusta. Tällöin Euroopan keskuspankki ryhtyy
harjoittamaan yhteistä rahapolitiikkaa ja euroalueen
muodostavien maiden valuuttojen kurssit kiinnitetään
pysyvästi. Taloudelliselta kannalta tähän mennessä suurin
Euroopan intregaation saavutus on epäilemättä ollut
sisämarkkinoiden luominen. Euroalue on nähtävä luonnollisena
jatkona sisämarkkinoiden kehitykselle. Euroalue ja sen vakauden
ylläpitäminen on nyt yhtä tärkeä perusarvo kuin
sisämarkkinat.
Olemme Suomessa panneet merkille suurella kiinnostuksella sen
määrätietoisuuden, jolla Kreikka pyrkii toteuttamaan Euroopan
talous- ja rahaliiton jäsenyyden edellytykset. Kreikan talous on
kehittynyt suotuisasti, ja me toivomme näkevämme Kreikan
mahdollisimman pian kumppaninamme euroalueen maiden joukossa.
Maidemme taloudet kehittyvät myönteisesti. Sekä Suomen että
Kreikan talouksien kasvu ylittää EU-maiden keskimääräisen
kasvun. Suomen talouskasvu on jatkunut vahvana.
Kokonaistuotantomme arvioidaan lisääntyvän tänä vuonna 5,5
prosenttia ja ensi vuonna 4 prosenttia. Myös talouttamme
varjostaneen työttömyysasteen arvioidaan laskevan tänä vuonna
10,5 prosenttiin ja ensi vuonna 9 prosenttiin. Suomen talouden
lähtökohdat ensi vuodelle ovat hyvät. Viennin kilpailukyky on
erinomainen, kotitalouksien ja yritysten rahoitustilanne on
hyvä, korot ovat alhaalla ja inflaatio pysyy alhaisena. On
selvää, että suotuisa taloudellinen kehitys sekä Suomessa
että Kreikassa parantaa myös yritystemme toimintaedellytyksiä
niin kahdenvälisillä kuin kolmansillakin markkinoilla.
Suomi sijaitsee keskellä virikkeellistä taloudellista
ympäristöä, jota me kutsumme uudeksi pohjoiseurooppalaiseksi
liiketoiminta-alueeksi. Tällä alueella sijaitsevat paitsi
perinteiset pohjoismaiset kauppakumppanimme myös Venäjän ja
Baltian uudet, kehittyvät markkinat.
Venäjän taloudelliset vaikeudet luovat epävarmuutta. Myös
koko maailmantalous on nyt kohdannut kasvuhäiriöitä. Venäjän
kriisi ei silti tullut yllätyksenä. Siirtyminen toimivaan
markkinatalouteen on vaikeampaa kuin useimmissa muissa entisen
Neuvostoliiton valtioissa. Venäjän on oltava kiinteämpi osa
maailmantaloutta. Sen eristäytymisestä ei kukaan hyödy.
Kokonaisuudessaan kauppamme Venäjän ja Baltian kanssa on
kehittynyt viime vuosina voimakkaasti. Venäjä on tätä nykyä
maamme neljänneksi suurin kauppakumppani. Venäjän-kauppa on
ollut erityisen merkityksellistä pienille ja keskisuurille
yrityksillemme. Yli 2 000 suomalaisen yrityksen arvioidaan
osallistuvan kauppaan itänaapurimme kanssa. Baltian maiden
kaupassa Viro on aivan keskeisellä sijalla ja Suomi onkin Viron
tärkein ulkomainen taloudellisen yhteistyön kumppani.
Suomen talouselämällä ja teollisuudella on laaja kokemus
kaupankäynnistä ja taloudellisesta yhteistyöstä Venäjän
kanssa, millä on merkitystä nykyisessä tilanteessa. Euroopan
unioni on Venäjän tärkein kauppakumppani ja toisaalta Venäjä
on jatkossakin Euroopalle tärkeä talouspartneri suunnattomien
energia- ja muiden luonnonvarojensa takia. Suomi tarjoaa tässä
haasteellisessa ympäristössä kreikkalaisille yrityksille
kiinnostavat toimintamahdollisuudet, kun ne harkitsevat toimiaan
ja sijoittumistaan tälle alueelle ei vain Suomeen vaan
yleensäkin Pohjois-Eurooppaan.
***
Haluan omalta osaltani toivottaa mitä parhainta menestystä
seminaarin osanottajille tärkeässä työssä
suomalais-kreikkalaisten talous- ja kauppasuhteiden vaalimisen ja
edelleen kehittämisen hyväksi. Ehdotan, että kohotamme maljan
Kreikan tasavallan onneksi ja menestykseksi, Suomen ja Kreikan
erinomaisten suhteiden kunniaksi ja teidän terveydeksenne.