TASAVALLAN PRESIDENTTI MARTTI AHTISAAREN PUHE
HAMPURIN SENAATIN TARJOAMALLA ILLALLISELLA 25.09.1998
Suomalainen tuntee olonsa Hampurissa hyvin kotoisaksi.
Ensimmäiset henkilökohtaiset Hampurin-muistoni ovat vuodelta
1960, jolloin kävin kaupungissanne.
Suomella ja Hampurilla on jo vuosisataiset siteet kulttuurin ja
tieteen ja etenkin talouden alalla. Jo keskiajalla Hampurista
tuli mahtavan Hansan portti Pohjanmerelle ja maailmalle. Ruotsin
kuningas Kustaa Vaasa perusti vuonna 1550 nykyisen
pääkaupunkimme Helsingin kauppapolitiikkansa välineeksi Hansaa
vastaan. Kustaa Vaasa halusi rakentaa Suomenlahden
pohjoisrannalle sataman, joka ottaisi osansa siitä tuottoisasta
kaupankäynnistä, jota Hampuri ja Lyypekki harjoittivat
Venäjän kanssa Tallinnan kautta.
Hansa on jo kauan kuulunut historiaan, mutta Hampurin ja sen
sataman merkitys meille suomalaisille ei ole vähentynyt,
päinvastoin; tänään Suomi on Hampurin - Euroopan toiseksi
suurimman sataman - kolmanneksi suurin asiakas. Satamakaupunkeina
Helsinki ja Hampuri ovat luonnostaan kilpailijoita, mutta
pohjimmaltaan kuitenkin enemmän yhteistyökumppaneita. Kuningas
Kustaa olisi tyytyväinen, jos hän tietäisi, kuinka hänen
näkemyksensä Helsingistä kauttakulkusatamana
itä-länsi-liikenteessä on toteutunut. Nykyisin suuri osa
Venäjän ulkomaankaupasta kulkee suomalaisten satamien kautta.
Hampurin aivan erityistä merkitystä Suomelle korostaa myös se,
että maamme avasi jo vuonna 1918, aivan itsenäistymisemme
alussa, tänne virallisen edustuston. Suomen
pääkonsulinviraston läsnäolo on nykyisin hyvin kaikkien
hampurilaisten nähtävissä. Esplanadi-kadun varrella
sijaitsevan Suomi-talon katonrajassa olevat kultaiset leijonat
pitävät siitä huolen.
Pääkonsulinvirastomme Hampurissa on myös Suomen
suurlähetystön Berliiniin muuton jälkeen tärkeä osa
edustustojemme verkostoa.
Euroopan jaon päättyminen tarjoaa erityisesti Itämeren
alueelle valtavia mahdollisuuksia, joista puhuin esitelmässäni
Übersee-klubilla. Haluan kuitenkin lyhyesti mainita pohjoista
ulottuvuutta koskevan aloitteemme, jonka olemme esittäneet
EU:ssa. Tämän aloitteen tavoitteena on luoda EU:lle
johdonmukainen Euroopan pohjoisten alueiden politiikka. Tällä
politiikalla pyrittäisiin tukemaan Venäjän kytkemistä
maailmantalouteen. Tavoite on viimeaikaisten tapahtumien vuoksi
käynyt entistäkin tärkeämmäksi. Pohjoisen ulottuvuuden
politiikka tähtää EU:n itälaajentumisen edistämiseen sekä
EU:n strategisten energiapoliittisten tavoitteiden
varmistamiseen. Mielihyvällä olen lukenut, että
koalitiokumppaneiden hallitussopimuksen mukaan Hampuri pitää
itseään "EU:n määrittelemän Itämeren alueen
osana". Senaatin Itämeripolitiikan suuntaviivoissa Hampuria
luonnehditaan Pohjanmeren itäisimmäksi ja samalla Itämeren
läntisimmäksi satamaksi. Te, Herra Pormestari, olette
esittänyt myös muita mielenkiintoisia näkökohtia. Niinikään
olen tyytyväisyydellä pannut merkille elävän kiinnostuksenne
hoitaa suhteita Itämeren valtioiden kanssa. Tervehdin ilolla
Hampurin päättäväisyyttä olla aktiivisesti mukana Itämeren
alueen uudistamisessa. Yhteiset tavoitteemme ovat Euroopan
tulevaisuudelle ensiarvoisen tärkeitä.
Suomea ja Saksaa yhdistää luonnollinen kumppanuus, joka on
Suomen EU-jäsenyyden myötä saanut uutta syvyyttä.
Yhteistyömme Euroopan unionissa on tehokasta ja tiivistä. Ensi
vuonna Suomi ja Saksa toimivat EU:n puheenjohtajamaina ja siten
yhdessä saattavat Euroopan uudelle vuosituhannelle. Suomi tulee
ainoana pohjoismaana ottamaan ensi vuoden alussa käyttöön
euron. Ei ole sattuma, että Euroopan keskuspankin johtokunnan
ainoa naisjäsen on suomalainen. Naiset saivat Suomessa vuonna
1906 ensimmäisinä maailmassa täydet poliittiset oikeudet.
Naisten osuus johtavilla paikoilla yhteiskunnassamme on
merkittävä.
Saksa on jo vuosia ollut Suomen tärkein kauppakumppani. Hampurin
ja Pohjois-Saksan osuus tästä kaupasta on keskimääräistä
suurempi. Lähivuosina Hampurin osuus saa vielä kasvupiikin, kun
Finnairin tilaamat Airbus-lentokoneet valmistuvat
Finkenwerderissä.
Hampurin kansatieteellisessä museossa on parhaillaan esillä
suomalainen näyttely "Karhuja ja hirsimökkejä".
Tämä näyttely havainnollistaa, mitä metsä meille
suomalaisille merkitsee. 0n luonnollista, että noin 40
prosenttia viennistämme Saksaan on metsäteollisuuden tuotteita.
Mutta metsä merkitsee meille myös lepoa ja virkistystä.
Kymmenesosa metsistämme on luonnonsuojelualuetta. Suomeen tulee
Hampurista vuosittain lukuisa joukko matkailijoita nauttimaan
luonnosta ja puhtaasta ympäristöstä. Ympäristönsuojelun ja
kestävän metsätalouden taso on meillä korkea. Tämän
toteamme erityisen mielellämme Hampurissa, missä
ympäristötietoisuudella on aivan erityinen asema.
Suomi ei kuitenkaan ole ainoastaan metsää. Maamme on myös
maailman johtava matkapuhelinten valmistaja. Myös
matkapuhelinten käyttäjinä meillä on hallussamme
maailmanennätys: 50 matkapuhelinta sataa asukasta kohti. Maamme
on informaatiotekniikan käytössä toisella sijalla maailmassa
heti Yhdysvaltojen jälkeen.
Hampurilainen säveltäjä Friedrich Pacius, Johanneumin
kasvatti, on säveltänyt kansallishymnimme. Itämeren alueen
yhteenkasvamista kuvaavaa on, että sama sävelmä on
uudelleensyntyneen Viron tasavallan kansallishymni. Pacius, joka
toimi eräänlaisena "valtionsäveltäjänä"
1800-luvun Suomessa, avasi sen monipuolisen kulttuurivaihdon,
joka Suomen ja Hampurin välillä nykyisin vallitsee. Onneksemme
olemme voineet vastavuoroisesti korvata Paciuksen panosta
laulajin, muusikoin ja orkesterein, jotka usein vierailevat
Hampurin valtionoopperassa ja kaupungin musiikkitalossa. Nimet
kuten Matti Salminen, Karita Mattila ja Esa-Pekka Salonen ovat
varmasti monille tuttuja.
Herra pormestari, edeltäjänne pormestari Voscheraun
vieraillessa puolitoista vuotta sitten Helsingissä kävimme
mielenkiintoisen keskustelun maailman tapahtumista sekä
Itämeren valtioiden roolista tämän päivän Euroopassa. Tuon
keskustelun jälkeen haasteet, mutta samalla myös
mahdollisuutemme ovat ehkä vielä entisestään kasvaneet.
Herra pormestari, kiitän Teitä vieraanvaraisuudestanne ja
antoisasta vierailusta kaupungissanne. Kohotan maljan
terveydeksenne samoin kuin kauniin ja elinvoimaisen hansakaupunki
Hampurin kunniaksi sekä suomalais-saksalaisen yhteistyön ja
yhteisen Eurooppamme menestykseksi.