TASAVALLAN PRESIDENTTI MARTTI AHTISAAREN TERVEHDYSPUHE
SAKSALAIS-SUOMALAISEN KAUPPAKAMARIN 20-VUOTISJUHLASSA ESSENISSÄ
26.09.1998
Osallistuminen Saksalais-suomalaisen kauppakamarin
20-vuotisjuhlaan Essenissä on miellyttävä tehtävä. Saksa on
suomalaisille tärkeä maa: se on yksi sivistysperintömme
lähteistä ja merkittävin kauppakumppanimme. Euroopan unionin
jäsenyyden myötä Saksan ja Suomen suhteet ovat nousseet
uudelle tasolle. Tämä on luonnollisesti vaikuttanut myös
kauppaamme, mikä on tullut hyvin esille myös edellä
pidetyistä puheenvuoroista.
Suomi on rakentanut hyvinvointinsa kansainvälisen työnjaon,
ulkomaankaupan varaan. Saksa on Suomen pääkohdemaa viennissä
ja myös suurin tuontimaa. Vientimme Saksaan on enemmän kuin
kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa ja on tänään yli 11
prosenttia kaikesta viennistämme. Suomi on perinteisesti vienyt
paperia ja muita metsäteollisuuden tuotteita. Nyt
metalliteollisuuden ja uuden teknologian tuotteet ovat tulleet
niiden rinnalle. Saksallekaan Suomi ei ole merkityksetön
kauppakumppani, vaan olemme Saksan kauppatilastoissa
vientikohteena heti Kiinan jälkeen ja suurempi kuin esimerkiksi
Kanada tai Australia.
Kun kauppakamari perustettiin 20 vuotta sitten, elimme kylmän
sodan aikaa. Etäisyys Suomesta Saksaan oli tuolloin monessa
mielessä pidempi. Myös kauppakamarilla oli silloin oma
erityisroolinsa maittemme lähentäjänä ja kontaktien luojana.
Kylmän sodan päättyminen vaikutti maittemme
lähiympäristöön ja erityisesti Itämeren alueeseen: se
mahdollisti Suomen liittymisen Euroopan unioniin ja vahvisti koko
Itämeren alueen merkitystä.
Suomen liittyminen Euroopan unionin jäseneksi tiivisti
entisestään jo perinteisesti vahvoja taloussuhteita Suomen ja
Saksan välillä. Nyt Talous- ja rahaliitto EMU merkitsee uutta
vaihetta suhteissamme. Pian meitä yhdistää myös yhteinen
raha. On molempien maiden - ja koko Euroopan - edun mukaista,
että uusi talous- ja rahaliitto on vakaa ja yhteinen valuutta
vahva. Suomi liittyy euroalueeseen 11 ensimmäisen maan joukossa.
Suomi on omalta osaltaan täyttänyt euroalueeseen liittyvät
vakauskriteerit. Talous- ja rahaliitto voimistaa yritysten
hintakilpailua. Tärkeintä on kuitenkin, että EMU tarjoaa
yrityksille ennustettavia pelisääntöjä ja vakaata
toimintaympäristöä.
Suomen talouden tilaa on tänään ilo esitellä. Talouden
mittarit osoittavat, että tasapainoinen kasvu jatkuu.
Bruttokansantuotteen oletetaan kasvavan ensi vuonna 4 prosenttia.
Vaikka kasvu hiipuu jonkin verran, on nyt myös kotimainen
kysyntä saanut vauhtia. Vienti on kasvanut yhä voimakkaasti ja
ylijäämä ulkomaankaupassamme on suurempi kuin aikoihin. Siten
pystymme lyhentämään nopeasti kansantaloutemme ulkomaanvelkaa.
Myös julkinen talous on jo ylijäämäinen. Inflaatio ei ole
aikoihin ollut näin alhainen. Suuri ongelmamme, työttömyys, on
laskenut jo 10 prosenttiin ja kehitys näyttää myönteiseltä.
Äskettäiset talousvaikeudet Venäjällä ovat luonnollisesti
luoneet epävarmuutta alueella. Vientimme Venäjälle on
kehittynyt viime vuosina suotuisasti ja on noin 7 prosenttia
kokonaisviennistä. Viennin rakenteen monipuolistuminen auttaa
yrityksiämme siirtämään tarvittaessa vientiä muualle.
Venäjän tilanne ei ole vaikuttanut valuuttaamme. Tämä on
ensimmäisiä seurauksia Suomen liittymisestä euroalueeseen.
Euroalueen jäsenenä Suomi jatkaa talouden vakauttamista ja
taloutensa perustan vahvistamista. Taloutemme rakenne on
monipuolistunut. Korkean teknologian osuus kansantulostamme
kasvaa jatkuvasti. Suomessa on tänään väestömäärään
suhteutettuna eniten maailmassa internet-liittymiä ja
matkapuhelimia. Koulutus ja tutkimus vahvistavat edelleen
asemaamme kehityksen etulinjassa. Perinteisen metsä- ja
metalliteollisuuden rinnalle Suomi on saanut korkean teknologian
teollisuudesta kolmannen tukijalan. Sen osuus viennistämme on jo
viidennes.
Globalisoituminen on meille suomalaisillekin tosiasia.
Perinteisen tavarakaupan rinnalle ovat tulleet investointivirrat
ja kansalliset rajat ylittävät yrityskaupat. Moni yritys on
Suomessakin saanut uudet kansainväliset omistajat. Euroopan
integraatio vaikuttaa samansuuntaisesti. Suomalaiset yritykset
ovat tehneet suuria investointeja ulkomaille viime vuosien
aikana, mikä on näkynyt myös Saksassa. Myös Suomeen on
investoitu. Silti tällä alalla on kuitenkin vielä paljon
tehtävää. On mahdollista, että molemmissa maissa
investointikohteita on liian helposti katseltu valtamerten takaa.
Saksalais-suomalaisella kauppakamarilla on varmasti oma
merkityksensä silloin, kun pohditaan Saksan tai Suomen etuja
myös investointikohteena.
Vuonna 1999 Saksalle ja Suomelle lankeaa vastuu EU:n
puheenjohtajuudesta. Tämä puheenjohtajamaan vetovastuu osuu
ajankohtaan, jolloin merkittävien päätösten EU:n
uudistuksista pitäisi valmistua. Samalla valmistaudutaan
maailmanlaajuisiin kauppaneuvotteluihin. EU on maailmankaupan ja
investointien vapauttamista koskevien neuvottelujen tärkein
edistäjä ja toivon, että kykenemme parantamaan Euroopan
unionin toimintakykyä laajemminkin globaaleissa kysymyksissä.
Se on kaikkien jäsenmaiden etu.
Euroopan pohjoiset alueet voivat olla potentiaalisesti yksi
merkittävimpiä kasvualueita. Venäjän viimeaikaiset
talousvaikeudet eivät muuta sitä tosiasiaa, että kauppa
Itämeren alueella on voimakkaassa nousussa. Esteiden purkaminen
voi moninkertaistaa kaupan tulevaisuudessa. Energiahuollon,
ympäristön ja liikenteen alueilla tässä on kysymys suuren
luokan asioista unionille. Eurooppa on 2000-luvulla yhä enemmän
riippuvainen pohjoisista energiavaroista. Yhteiset edut ja
keskinäinen riippuvuus luovat vakautta alueelle. Venäjän
integroitumista eurooppalaisiin rakenteisiin tuetaan parantamalla
sen keskeisimpiä kauppaväyliä eurooppalaisiin naapureihinsa.
Kaikkia pohjoisten alueiden tarjoamia mahdollisuuksia - mutta
myös uhkia - varten tarvitaan Suomen esille nostama pohjoisen
ulottuvuuden politiikka Euroopan unionissa. Kyse on koko Euroopan
unionin etujen määrittelystä. Suomen aloite on saanut laajaa
tukea paitsi unionin jäsenmaissa, myös muissa alueen valtioissa
- Venäjällä, Baltian maissa, Puolassa, Norjassa ja Islannissa.
Globalisoitumisprosessi vaatii suurempia ja kilpailukykyisempiä
yrityksiä. Euroopan kilpailukyky ei ole paras mahdollinen. EMU
on yksi tapa parantaa maanosamme kilpailukykyä. Tämä asettaa
haasteita pienille ja keskisuurille yrityksille. Olen iloinen,
että Saksalais-suomalainen kauppakamari auttaa omalta osaltaan
juuri näitä yrityksiä kansainvälistymisessä. Suomalaisille
yrityksille Saksa on luonteva kohde aloittaa
kansainvälistyminen.
Toivotan Saksalais-suomalaiselle kauppakamarille ja sen
jäsenille parhainta menestystä.