TASAVALLAN PRESIDENTTI MARTTI AHTISAAREN TERVEHDYSPUHE
SAKSALAIS-SUOMALAISEN KAUPPAKAMARIN 20-VUOTISJUHLASSA ESSENISSÄ 26.09.1998

Osallistuminen Saksalais-suomalaisen kauppakamarin 20-vuotisjuhlaan Essenissä on miellyttävä tehtävä. Saksa on suomalaisille tärkeä maa: se on yksi sivistysperintömme lähteistä ja merkittävin kauppakumppanimme. Euroopan unionin jäsenyyden myötä Saksan ja Suomen suhteet ovat nousseet uudelle tasolle. Tämä on luonnollisesti vaikuttanut myös kauppaamme, mikä on tullut hyvin esille myös edellä pidetyistä puheenvuoroista.

Suomi on rakentanut hyvinvointinsa kansainvälisen työnjaon, ulkomaankaupan varaan. Saksa on Suomen pääkohdemaa viennissä ja myös suurin tuontimaa. Vientimme Saksaan on enemmän kuin kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa ja on tänään yli 11 prosenttia kaikesta viennistämme. Suomi on perinteisesti vienyt paperia ja muita metsäteollisuuden tuotteita. Nyt metalliteollisuuden ja uuden teknologian tuotteet ovat tulleet niiden rinnalle. Saksallekaan Suomi ei ole merkityksetön kauppakumppani, vaan olemme Saksan kauppatilastoissa vientikohteena heti Kiinan jälkeen ja suurempi kuin esimerkiksi Kanada tai Australia.

Kun kauppakamari perustettiin 20 vuotta sitten, elimme kylmän sodan aikaa. Etäisyys Suomesta Saksaan oli tuolloin monessa mielessä pidempi. Myös kauppakamarilla oli silloin oma erityisroolinsa maittemme lähentäjänä ja kontaktien luojana. Kylmän sodan päättyminen vaikutti maittemme lähiympäristöön ja erityisesti Itämeren alueeseen: se mahdollisti Suomen liittymisen Euroopan unioniin ja vahvisti koko Itämeren alueen merkitystä.

Suomen liittyminen Euroopan unionin jäseneksi tiivisti entisestään jo perinteisesti vahvoja taloussuhteita Suomen ja Saksan välillä. Nyt Talous- ja rahaliitto EMU merkitsee uutta vaihetta suhteissamme. Pian meitä yhdistää myös yhteinen raha. On molempien maiden - ja koko Euroopan - edun mukaista, että uusi talous- ja rahaliitto on vakaa ja yhteinen valuutta vahva. Suomi liittyy euroalueeseen 11 ensimmäisen maan joukossa. Suomi on omalta osaltaan täyttänyt euroalueeseen liittyvät vakauskriteerit. Talous- ja rahaliitto voimistaa yritysten hintakilpailua. Tärkeintä on kuitenkin, että EMU tarjoaa yrityksille ennustettavia pelisääntöjä ja vakaata toimintaympäristöä.

Suomen talouden tilaa on tänään ilo esitellä. Talouden mittarit osoittavat, että tasapainoinen kasvu jatkuu. Bruttokansantuotteen oletetaan kasvavan ensi vuonna 4 prosenttia. Vaikka kasvu hiipuu jonkin verran, on nyt myös kotimainen kysyntä saanut vauhtia. Vienti on kasvanut yhä voimakkaasti ja ylijäämä ulkomaankaupassamme on suurempi kuin aikoihin. Siten pystymme lyhentämään nopeasti kansantaloutemme ulkomaanvelkaa. Myös julkinen talous on jo ylijäämäinen. Inflaatio ei ole aikoihin ollut näin alhainen. Suuri ongelmamme, työttömyys, on laskenut jo 10 prosenttiin ja kehitys näyttää myönteiseltä.

Äskettäiset talousvaikeudet Venäjällä ovat luonnollisesti luoneet epävarmuutta alueella. Vientimme Venäjälle on kehittynyt viime vuosina suotuisasti ja on noin 7 prosenttia kokonaisviennistä. Viennin rakenteen monipuolistuminen auttaa yrityksiämme siirtämään tarvittaessa vientiä muualle. Venäjän tilanne ei ole vaikuttanut valuuttaamme. Tämä on ensimmäisiä seurauksia Suomen liittymisestä euroalueeseen.

Euroalueen jäsenenä Suomi jatkaa talouden vakauttamista ja taloutensa perustan vahvistamista. Taloutemme rakenne on monipuolistunut. Korkean teknologian osuus kansantulostamme kasvaa jatkuvasti. Suomessa on tänään väestömäärään suhteutettuna eniten maailmassa internet-liittymiä ja matkapuhelimia. Koulutus ja tutkimus vahvistavat edelleen asemaamme kehityksen etulinjassa. Perinteisen metsä- ja metalliteollisuuden rinnalle Suomi on saanut korkean teknologian teollisuudesta kolmannen tukijalan. Sen osuus viennistämme on jo viidennes.

Globalisoituminen on meille suomalaisillekin tosiasia. Perinteisen tavarakaupan rinnalle ovat tulleet investointivirrat ja kansalliset rajat ylittävät yrityskaupat. Moni yritys on Suomessakin saanut uudet kansainväliset omistajat. Euroopan integraatio vaikuttaa samansuuntaisesti. Suomalaiset yritykset ovat tehneet suuria investointeja ulkomaille viime vuosien aikana, mikä on näkynyt myös Saksassa. Myös Suomeen on investoitu. Silti tällä alalla on kuitenkin vielä paljon tehtävää. On mahdollista, että molemmissa maissa investointikohteita on liian helposti katseltu valtamerten takaa. Saksalais-suomalaisella kauppakamarilla on varmasti oma merkityksensä silloin, kun pohditaan Saksan tai Suomen etuja myös investointikohteena.

Vuonna 1999 Saksalle ja Suomelle lankeaa vastuu EU:n puheenjohtajuudesta. Tämä puheenjohtajamaan vetovastuu osuu ajankohtaan, jolloin merkittävien päätösten EU:n uudistuksista pitäisi valmistua. Samalla valmistaudutaan maailmanlaajuisiin kauppaneuvotteluihin. EU on maailmankaupan ja investointien vapauttamista koskevien neuvottelujen tärkein edistäjä ja toivon, että kykenemme parantamaan Euroopan unionin toimintakykyä laajemminkin globaaleissa kysymyksissä. Se on kaikkien jäsenmaiden etu.

Euroopan pohjoiset alueet voivat olla potentiaalisesti yksi merkittävimpiä kasvualueita. Venäjän viimeaikaiset talousvaikeudet eivät muuta sitä tosiasiaa, että kauppa Itämeren alueella on voimakkaassa nousussa. Esteiden purkaminen voi moninkertaistaa kaupan tulevaisuudessa. Energiahuollon, ympäristön ja liikenteen alueilla tässä on kysymys suuren luokan asioista unionille. Eurooppa on 2000-luvulla yhä enemmän riippuvainen pohjoisista energiavaroista. Yhteiset edut ja keskinäinen riippuvuus luovat vakautta alueelle. Venäjän integroitumista eurooppalaisiin rakenteisiin tuetaan parantamalla sen keskeisimpiä kauppaväyliä eurooppalaisiin naapureihinsa. Kaikkia pohjoisten alueiden tarjoamia mahdollisuuksia - mutta myös uhkia - varten tarvitaan Suomen esille nostama pohjoisen ulottuvuuden politiikka Euroopan unionissa. Kyse on koko Euroopan unionin etujen määrittelystä. Suomen aloite on saanut laajaa tukea paitsi unionin jäsenmaissa, myös muissa alueen valtioissa - Venäjällä, Baltian maissa, Puolassa, Norjassa ja Islannissa.

Globalisoitumisprosessi vaatii suurempia ja kilpailukykyisempiä yrityksiä. Euroopan kilpailukyky ei ole paras mahdollinen. EMU on yksi tapa parantaa maanosamme kilpailukykyä. Tämä asettaa haasteita pienille ja keskisuurille yrityksille. Olen iloinen, että Saksalais-suomalainen kauppakamari auttaa omalta osaltaan juuri näitä yrityksiä kansainvälistymisessä. Suomalaisille yrityksille Saksa on luonteva kohde aloittaa kansainvälistyminen.

Toivotan Saksalais-suomalaiselle kauppakamarille ja sen jäsenille parhainta menestystä.