TASAVALLAN PRESIDENTTI MARTTI AHTISAAREN
PUHE
TALOUSELÄMÄN EDUSTAJILLE PÉCSISSÄ UNKARISSA 28.9.1998
Minulla on ilo tämänkertaisen Unkarin vierailuni aikana
saada tutustua Pécsin kaupunkiin ja sen elinkeinoelämään.
Pécs tunnetaan Suomessa nykyisin jo hyvin. Pitkäaikaisten
ystävyyskaupunkisuhteiden ja aktiivisten kansalaisyhteyksien
lisäksi useat suomalaiset suuryritykset ovat löytäneet tiensä
tänne. Pécsin kaupunki antaa myös arvokkaan panoksensa
kansainväliseen yhteistyöhön majoittamalla
pohjoismais-puolalaisen rauhanturvaprikaatin huoltojoukot.
Pécsin asukkailla on kaikki syy olla ylpeitä perinteikkäästä
kaupungistaan, joka kansainvälistyy kovaa vauhtia.
Unkarissa tapahtunut myönteinen kehitys tekee suuren
vaikutuksen. Suomessa olemme aina tienneet, että Unkari on ollut
edelläkävijä siirtymätalouksien joukossa . Uudistuksenne ovat
olleet onnistuneita ja mikä tärkeintä, ne ovat jatkuneet
poliittisista ja taloudellisesta vaikeuksista huolimatta.
Tuloksia arvostetaan ulkomailla. Tästä selkeä osoitus on se,
että Unkariin on tehty suoria ulkomaisia sijoituksia YK:n
tietojen mukaan yli 15 miljardia dollaria. Yksikään muu
Keski-Euroopan maa ei yllä tällaisiin lukuihin.
Taloutenne dynaamisuus ja sen korkeat kasvuluvut - yli 5 %
tänäkin vuonna - lupaavat nopeaa kehitystä tulevaisuudessakin.
Olemme hyvin tietoisia Unkarin merkityksestä tärkeänä
markkina-alueena. Keskeisen maantieteellisen sijaintinsa ansiosta
Unkari voi toimia myös merkittävänä keskuksena tänne
sijoittuville yrityksille maanosamme eri suuntiin.
Unkari haki ensimmäisenä Keski-Euroopan maista Euroopan unionin
jäsenyyttä. Muun muassa kestävien talousnäkymien
valossa Unkari pääsi ensimmäisten hakijamaiden joukossa avaamaan
neuvottelut viime keväänä yhdessä viiden muun maan kanssa.
Taloudellisen kasvun lisäksi ns. lainsäädännöllinen
lähentyminen eli EU-harmonisaatio on edennyt hyvin..
Yleisen talouspoliittisen kehityksen, rakenteellisten
toimenpiteiden ja unionin lainsäädännön omaksumisen kautta
Unkari täyttää aikanaan EU:n huippukokouksessa
Kööpenhaminassa vuonna 1993 asettamat jäsenyyskriteerit. Me
suomalaiset tervehdimme Unkarin edistymistä ja tulevaa
jäsenyyttä mitä lämpimimmin, tulemmehan toimimaan yhteisillä
sisämarkkinoilla, jotka antavat maidemme väliselle
kaupankäynnille uusia mahdollisuuksia ja haasteita.
Käynnissä oleva Euroopan Unionin laajentumisprosessi poikkeaa
monin tavoin aikaisemmista.
Laajentumisprosessin tekee erityisen haasteelliseksi
samanaikaisesti käynnissä oleva Euroopan Unionin sisäinen
uudistaminen. Lisäksi prosessissa olevien hakijamaiden määrä
on suurempi kuin koskaan aikaisemmin ja niiden lähtökohdat ovat
olleet kauempana EU:n keskiarvosta kuin aiemmin. Tämä kaikki
vie oman aikansa ja vaatii paljon sekä EU:hun pyrkiviltä että
nykyisiltä jäsenmailta. Mutta lopultakin on kaikkien edun
mukaista, että laajentunut Unioni on entistäkin
toimintakykyisempi. Pidämme Suomessa jo itse
laajentumisprosessia neuvotteluineen, kumppanuusohjelmineen ja
tukineen hyvin tärkeänä, ja pyrimme osaltamme siihen, että se
säilyy dynaamisena ja vahvistaa tavoitettamme rakentaa yhteinen
eurooppalainen koti, jossa ei enää synnytetä uusia
rajalinjoja.
Suomen ja Unkarin kahdenväliset suhteet talouden ja kaupan
alalla ovat olleet aina hyvät. Maantieteellisestä
etäisyydestä ja aikaisemmin vallinneista järjestelmien
välisistä eroista huolimatta maittemme yritykset ovat aina
löytäneet toisensa. Kauppavaihtomme Unkarin kanssa on ollut
puolen prosentin luokkaa koko Suomen ulkomaankaupasta, mikä
sinänsä ei ole huono saavutus. Silti olen vakuuttunut, että
molemmat osapuolet haluaisivat kaupan kehittyvän paljon
korkeammalle tasolle.
Suomalais-unkarilaisen kaupan rakenne on muuttumassa
monipuolisempaan suuntaan. Emme enää vaihda puuta ja paperia
viiniin. Monien muidenkin alojen tuotteille on löytymässä
markkinoita. Telekommunikaatioon, energiasektoriin ja
rakentamiseen liittyvät huipputekniikan tuotteet edustavat
Suomen teollisuuden uutta vientitarjontaa. Vastaavasti
unkarilaisille viejille Suomen avoimet, vaikkakin kovan
kansainvälisen kilpailun alaiset markkinat tarjoavat hyvän
mahdollisuuden viennin kehittämiseen ja tarjonnan
monipuolistamiseen.
Suomi on osallistunut monin tavoin Unkarin uudistuskehityksen
tukemiseen. Tämä tapahtui 1990-luvun alussa monenvälisesti mm.
IMF:n ja G-24 valmistelemien maksutasejärjestelyjen muodossa,
osallistumisena Budapestin ympäristökeskuksen ylläpitämiseen
ja nyttemmin EU:n jäsenenä PHARE-ohjelman puitteissa.
Kahdenvälisesti Suomi myönsi aikanaan ensimmäisenä
länsimaana Unkarille 100 miljoonan. dollarin
rakennesopeutusluoton , jonka avulla rahoitettiin suomalaisten
pääomatavaroiden ja palveluiden vientiä Unkariin. Teknisenä
yhteistyönä on toteutettu lukuisia koulutus-, konsultointi-
teknologiansiirto- ja tutkimushankkeita. Kaikkien näiden toimien
tarkoituksena on ollut rakentaa perustaa sekä yleisemmälle
talousyhteistyölle että konkreettisemmalle kaupankäynnille.
Suomalaisen yritysmaailman kiinnostus tulla Unkariin pysyvämmin
joko yhteisyrityksiä perustamalla tai muussa muodossa on
suuresti lisääntynyt. Yhteisyrityksiä on yli puolensataa ja ne
toimivat monilla eri aloilla vaihtelevan suuruisilla
pääomapanostuksilla. Saman verran on puhtaasti unkarilaisessa
omistuksessa olevia yrityksiä, jotka toimivat kaupallisessa
yhteistyössä suomalaisten osapuolten kanssa. Suomalaisten
yritysten Unkariin tekemien investointien määrä on noussut 150
miljoonaan dollariin. Tähän on vielä lisättävä tulossa
olevia uusia investointeja 60-100 miljoonan dollarin edestä.
Olen vakuuttunut tämän myönteisen kehityssuunnan jatkumisesta
- onhan Unkarista tullut Keski-Euroopan houkuttelevin maa
ulkomaisille investoinneille. Suomen omat kokemukset jo
1980-luvulta ovat osoittaneet, että pääomaliikkeiden ja
ulkomaisen omistuksen vapauttaminen on vaikuttanut oman
taloutemme monipuolistumiseen ja talouskasvun vauhdittumiseen.
Täällä Pécsissä olemme todistamassa suomalaisen
huipputekniikan alan yritysten merkittävää sijoittumista ja
jopa keskittymistä. Kansallinen ylpeytemme Nokia, joka
työllistää jo lähes 2000 ihmistä Unkarissa, aloitti muutama
vuosi sitten Pécsin kaupungin teollisuuspuistossa tietokoneiden
monitorien tuotannon . Mutta myös muut suomalaisyritykset kuten
Elcoteq ja Saloplast ovat löytäneet Pécsin ja rakentaneet
tuotantolaitoksiaan tänne. Budapestiin ovat tänä vuonna
toimipaikkojaan perustaneet mm. Nokia ja Tammerneon. Hyvät
kokemukset lisäävät yritystemme kiinnostusta sijoittua
Unkariin jatkossakin.
Valtioiden yksi tärkeä tehtävä on luoda toimintaedellytyksiä
talouden toimijoille eli yrityksille. Päätöksentekijöiden on
huolehdittava, että lainsäädäntö sekä sopimukset ja
järjestelyt, jotka säätelevät kansainvälistä yhteistyötä
ja kauppaa, tukevat yritysten tarpeita. Näin voimme odottaa
yrityksiltämme menestystä kansainvälisen kaupan lukuisissa
toiminnoissa.
Kansainvälistymiskehitys jatkuu yhä kiihtyvällä nopeudella.
Maat ja niiden taloudet tulevat yhä riippuvaisimmiksi
toisistaan. Organisaatiot ja yritykset verkostuvat. Tässä
kehityksessä meidän on lähennyttävä toisiamme, tunnettava
toistemme kulttuuria ja toistemme ajattelutapaa paremmin
voidaksemme vastata uusiin haasteisiin. Unkarin ja Suomen
välillä tämä ei ole vaikeaa. Olemme tunteneet toisemme hyvin
jo pitkään. Mahdollisuutemme yhteistyöhön yhdentyvässä
Euroopassa ovat entistä paremmat. Pecsin kaupunki on tästä
elävä esimerkki.
Tämänkin vierailun aikana käydyistä liikemiespiirien
keskusteluista, mielipiteiden vaihdosta ja mahdollisesti
sovituista uusista yhteydenpitomuodoista kehittyy aikanaan
lisää liiketoimintaa yritystemme kesken meidän kaikkien eduksi
ja hyödyksi.
Haluan esittää sydämelliset kiitokset Pécsin kaupungin
edustajille, täällä mukana oleville liike-elämän edustajille
ja kaikille tämän pöydän ääressä oleville siitä, että
minulle on annettu mahdollisuus tavata teitä ja käydä
hyödyllisiä keskusteluja kanssanne.