TASAVALLAN PRESIDENTTI MARTTI AHTISAAREN PUHE
ROMANIAN PRESIDENTIN EMIL CONSTANTINESCUN JA
ROUVA NADIA CONSTANTINESCUN KUNNIAKSI JÄRJESTELYLLÄ
JUHLAPÄIVÄLLISELLÄ
HELSINGISSÄ 27.10.1998
Minulla on ilo toivottaa Teidät, Herra Presidentti,
puolisonne ja seurueenne tervetulleiksi Suomeen. Minua ja
puolisoani ilahduttaa erityisesti se, että olemme saaneet
vieraiksemme todelliset Suomen ystävät. Tiedämme, että tämä
ei ole ensimmäinen vierailunne Suomeen ja että Te ja puolisonne
olette kiinnostuneita suomalaisesta kulttuurista.
Kansalliseepoksemme Kalevala, jonka 150-vuotispäivää
vietetään ensi vuonna myös Romaniassa, on teille hyvinkin
tuttu.
Teette vierailunne aikana, jolloin Euroopan integraatiokehitys on
hyvässä vauhdissa. Olemme tyytyväisiä siihen, että Romania
on täysipainoisesti mukana viime keväänä käynnistetyssä
Euroopan unionin laajentumisprosessissa. Maanne käy kuluvan
syksyn aikana läpi useita jäsenyysprosessin kannalta keskeisiä
kysymyksiä Euroopan unionin komission kanssa. Suomi puolestaan
on aloittanut valmistelut jäsenyyskautensa ensimmäistä
Euroopan unionin puheenjohtajuutta varten ensi vuoden toisella
puoliskolla.
Nämä aiheet ovat jatkuvasti asialistalla maidemme välisissä
keskusteluissa, joten tyydyn tässä toteamaan lyhyesti Suomen
kannattavan vahvasti EU:n laajenemista. Euroopalla on nyt
ainutlaatuinen mahdollisuus: voimme tiivistää ja laajentaa
yhteistyötä ja nopeuttaa samalla kehitystä EU:hun vielä
kuulumattomissa maissa. Laajentumisprosessin tekee erityisen
haasteelliseksi samanaikaisesti käynnissä oleva Euroopan
unionin sisäinen uudistaminen sekä se, että hakijamaiden
määrä on suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Prosessi on raskas
ja vaatii paljon sekä unionilta että kaikilta EU:hun
pyrkiviltä mailta. Olen kuitenkin vakuuttunut siitä, että
lopputulos on vaivan arvoinen.
Arvostamme Suomessa Romanian uudistuspolitiikkaa ja
määrätietoista etenemistä kohti jäsenyysneuvottelujen
aloittamista. Tuemme Romaniaa tässä pyrkimyksessä. Olen
aikaisemminkin todennut, että Suomi jakaa mielellään Romanian
kanssa omia kokemuksiaan jäsenyysneuvotteluista, jotka ovat
vielä tuoreena muistissamme.
Olemme Suomessa seuranneet tyytyväisinä Romaniassa viime
vuosina tapahtunutta myönteistä kehitystä monilla aloilla.
Erityisen vaikutuksen tekee maanne tietoinen panostus
vakauttavaan rooliin lähialueella. Tämä on alkanut
määrätietoisesta naapuruussuhteiden kehittämisestä -
mainitsen erityisesti Unkarin ja Ukrainan - ja niiden kanssa
solmitut perussopimukset naapuruussuhteista. Romaniassa asuvan
unkarilaisvähemmistön asema on parantunut huomattavasti ja
väestönosan edustus maan hallituksessa on vauhdittanut
kehitystä aivan uudella tavalla. Samalla Romania on kehittänyt
yhteistyömuotoja alueen maiden kanssa esimerkiksi
rauhanturvaamisen alueella. Perinteisenä rauhanturvaajamaana
Suomi arvostaa Romanian aktiivista osallistumista
kriisinhallintaan.
Romania osallistuu aktiivisesti Mustanmeren taloudellisen
yhteistyöjärjestön toimintaan ja pyrkii kehittämään
liikennekäytäviä sekä lähialueellaan että halki yhdentyvän
Euroopan. Molemmat hankkeet ovat tärkeä osa Euroopan liikenne-
ja energiaverkostojen kehittämistä. Myös Suomi on kiinnostunut
alueellisesta yhteistyöstä ja toimii aktiivisesti omalla
lähialueellaan mm. Itämeren maiden neuvostossa. Vaikka emme
olekaan aivan naapureita, uskon, että löydämme kaikille
osapuolille hyödyllisiä yhteistyön muotoja.
Erikseen haluan vielä kiinnittää huomiota maittemme
kahdenvälisten suhteitten kehitykseen.
Suomen ja Romanian kahdenväliset suhteet ovat aina olleet
ongelmattomat, mutta suhteiden aktivoitumista on tapahtunut
erityisesti Teidän presidenttikautenne aikana. Yksi tapa mitata
suhteiden vilkkautta on tarkastella korkean tason
vierailuvaihtoa. Se on lisääntynyt huomattavasti. Esimerkiksi
ulkoministeri Tarja Halonen ja Eurooppa-ministeri Ole Norrback
vierailivat maassanne viime vuonna. Tänä kesänä Romanian
senaatin puhemies Petre Roman kävi Suomessa. Teidän
vierailunne, Herra Presidentti, kruunaa viime vuosien
monipuolisen myönteisen kehityksen Suomen ja Romanian välillä.
Vaikka eräillä suomalaisilla yrityksillä on jopa
historiallisen pitkä kokemus yhteistyöstä Romanian kanssa, on
kuitenkin todettava, että tämän yhteistyön ja kaupan määrä
maittemme välillä on ollut varsin vaatimattomalla tasolla.
Myönteistä kehitystä on kuitenkin havaittavissa, erityisesti
tänä vuonna. Monet suomalaiset suuryritykset ovat löytäneet
tai löytämässä Romanian. Niinikään useat pienet ja
keskisuuret yritykset ovat saaneet siellä aikaan myönteisiä
tuloksia. Suomi puolestaan rohkaisee romanialaisia yrityksiä
aktiivisempaan toimintaan avoimilla markkinoillamme. Vierailunne
taloudellinen osuus on laaja ja monipuolinen. Toivon, että
huomenna järjestettävä suomalais-romanialainen yrityssymposium
saa runsaasti konkreettisia tuloksia aikaan.
Olemme Suomessa hyvin tietoisia Romanian ponnisteluista sen
kamppaillessa siirtymätalouden vaikeiden ongelmien parissa.
Tukemme ja sympatiamme ovat puolellanne. Olemme vastikään
muuttaneet maiden välistä kunniakonsulisuhteita koskevaa
sopimusta. Muutoksen jälkeen mahdollisuus kunniakonsuliverkoston
luomiseen varmasti osaltaan edistää maidemme välisiä suhteita
myös kaupallisella alalla.
Tahdon vielä ehdottomasti mainita maidemme väliset
kulttuurisuhteet. Kulttuurin alalla on viime aikoina tapahtunut
paljon. Romania on ottanut viime vuosina avosylin vastaan
suomalaisten nykytaiteilijoiden tuotantoa. Erityisen suosittu on
ollut elokuvaohjaaja Aki Kaurismäki. Romaniassa tunnettu on
myös siellä vieraillut kirjailija ja näyttelijä Anna-Leena
Härkönen, jonka kirjoittaman televisiosarjan ensimmäinen osa
esitettiin juuri eilen illalla Romanian valtion televisiossa.
Vastaavasti Helsingin Juhlaviikkojen yksi päätapahtumista oli
maailmankuulun romanialaisen kuvanveistäjän, Constantin
Brancusin, Romanian museoista lainaksi saatujen arvokkaiden
teosten näyttely.
Kahdenväliset suhteemme myös talouden ja kulttuurin aloilla
näyttävät olevan kehittymässä myönteisesti. Niiden myötä
myös suorat yhteydet kansalaistemme välillä vilkastuvat
entisestään.
Herra Presidentti,
Rouva Constantinescu,
Käsitykseni on, että Suomi ja Romania ovat aivan ilmeisesti nyt
löytämässä toisensa monipuolisen kansainvälisen, erityisesti
eurooppalaisen, yhteistyön parissa. Pyydän saada kohottaa
maljan Teidän terveydeksenne ja maidemme välisen yhteistyön
onneksi ja menestykseksi.