TASAVALLAN PRESIDENTTI MARTTI AHTISAAREN PUHE
ROMANIAN PRESIDENTIN EMIL CONSTANTINESCUN JA
ROUVA NADIA CONSTANTINESCUN KUNNIAKSI JÄRJESTELYLLÄ JUHLAPÄIVÄLLISELLÄ
HELSINGISSÄ 27.10.1998

Minulla on ilo toivottaa Teidät, Herra Presidentti, puolisonne ja seurueenne tervetulleiksi Suomeen. Minua ja puolisoani ilahduttaa erityisesti se, että olemme saaneet vieraiksemme todelliset Suomen ystävät. Tiedämme, että tämä ei ole ensimmäinen vierailunne Suomeen ja että Te ja puolisonne olette kiinnostuneita suomalaisesta kulttuurista. Kansalliseepoksemme Kalevala, jonka 150-vuotispäivää vietetään ensi vuonna myös Romaniassa, on teille hyvinkin tuttu.

Teette vierailunne aikana, jolloin Euroopan integraatiokehitys on hyvässä vauhdissa. Olemme tyytyväisiä siihen, että Romania on täysipainoisesti mukana viime keväänä käynnistetyssä Euroopan unionin laajentumisprosessissa. Maanne käy kuluvan syksyn aikana läpi useita jäsenyysprosessin kannalta keskeisiä kysymyksiä Euroopan unionin komission kanssa. Suomi puolestaan on aloittanut valmistelut jäsenyyskautensa ensimmäistä Euroopan unionin puheenjohtajuutta varten ensi vuoden toisella puoliskolla.

Nämä aiheet ovat jatkuvasti asialistalla maidemme välisissä keskusteluissa, joten tyydyn tässä toteamaan lyhyesti Suomen kannattavan vahvasti EU:n laajenemista. Euroopalla on nyt ainutlaatuinen mahdollisuus: voimme tiivistää ja laajentaa yhteistyötä ja nopeuttaa samalla kehitystä EU:hun vielä kuulumattomissa maissa. Laajentumisprosessin tekee erityisen haasteelliseksi samanaikaisesti käynnissä oleva Euroopan unionin sisäinen uudistaminen sekä se, että hakijamaiden määrä on suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Prosessi on raskas ja vaatii paljon sekä unionilta että kaikilta EU:hun pyrkiviltä mailta. Olen kuitenkin vakuuttunut siitä, että lopputulos on vaivan arvoinen.

Arvostamme Suomessa Romanian uudistuspolitiikkaa ja määrätietoista etenemistä kohti jäsenyysneuvottelujen aloittamista. Tuemme Romaniaa tässä pyrkimyksessä. Olen aikaisemminkin todennut, että Suomi jakaa mielellään Romanian kanssa omia kokemuksiaan jäsenyysneuvotteluista, jotka ovat vielä tuoreena muistissamme.

Olemme Suomessa seuranneet tyytyväisinä Romaniassa viime vuosina tapahtunutta myönteistä kehitystä monilla aloilla. Erityisen vaikutuksen tekee maanne tietoinen panostus vakauttavaan rooliin lähialueella. Tämä on alkanut määrätietoisesta naapuruussuhteiden kehittämisestä - mainitsen erityisesti Unkarin ja Ukrainan - ja niiden kanssa solmitut perussopimukset naapuruussuhteista. Romaniassa asuvan unkarilaisvähemmistön asema on parantunut huomattavasti ja väestönosan edustus maan hallituksessa on vauhdittanut kehitystä aivan uudella tavalla. Samalla Romania on kehittänyt yhteistyömuotoja alueen maiden kanssa esimerkiksi rauhanturvaamisen alueella. Perinteisenä rauhanturvaajamaana Suomi arvostaa Romanian aktiivista osallistumista kriisinhallintaan.

Romania osallistuu aktiivisesti Mustanmeren taloudellisen yhteistyöjärjestön toimintaan ja pyrkii kehittämään liikennekäytäviä sekä lähialueellaan että halki yhdentyvän Euroopan. Molemmat hankkeet ovat tärkeä osa Euroopan liikenne- ja energiaverkostojen kehittämistä. Myös Suomi on kiinnostunut alueellisesta yhteistyöstä ja toimii aktiivisesti omalla lähialueellaan mm. Itämeren maiden neuvostossa. Vaikka emme olekaan aivan naapureita, uskon, että löydämme kaikille osapuolille hyödyllisiä yhteistyön muotoja.

Erikseen haluan vielä kiinnittää huomiota maittemme kahdenvälisten suhteitten kehitykseen.

Suomen ja Romanian kahdenväliset suhteet ovat aina olleet ongelmattomat, mutta suhteiden aktivoitumista on tapahtunut erityisesti Teidän presidenttikautenne aikana. Yksi tapa mitata suhteiden vilkkautta on tarkastella korkean tason vierailuvaihtoa. Se on lisääntynyt huomattavasti. Esimerkiksi ulkoministeri Tarja Halonen ja Eurooppa-ministeri Ole Norrback vierailivat maassanne viime vuonna. Tänä kesänä Romanian senaatin puhemies Petre Roman kävi Suomessa. Teidän vierailunne, Herra Presidentti, kruunaa viime vuosien monipuolisen myönteisen kehityksen Suomen ja Romanian välillä.

Vaikka eräillä suomalaisilla yrityksillä on jopa historiallisen pitkä kokemus yhteistyöstä Romanian kanssa, on kuitenkin todettava, että tämän yhteistyön ja kaupan määrä maittemme välillä on ollut varsin vaatimattomalla tasolla. Myönteistä kehitystä on kuitenkin havaittavissa, erityisesti tänä vuonna. Monet suomalaiset suuryritykset ovat löytäneet tai löytämässä Romanian. Niinikään useat pienet ja keskisuuret yritykset ovat saaneet siellä aikaan myönteisiä tuloksia. Suomi puolestaan rohkaisee romanialaisia yrityksiä aktiivisempaan toimintaan avoimilla markkinoillamme. Vierailunne taloudellinen osuus on laaja ja monipuolinen. Toivon, että huomenna järjestettävä suomalais-romanialainen yrityssymposium saa runsaasti konkreettisia tuloksia aikaan.

Olemme Suomessa hyvin tietoisia Romanian ponnisteluista sen kamppaillessa siirtymätalouden vaikeiden ongelmien parissa. Tukemme ja sympatiamme ovat puolellanne. Olemme vastikään muuttaneet maiden välistä kunniakonsulisuhteita koskevaa sopimusta. Muutoksen jälkeen mahdollisuus kunniakonsuliverkoston luomiseen varmasti osaltaan edistää maidemme välisiä suhteita myös kaupallisella alalla.

Tahdon vielä ehdottomasti mainita maidemme väliset kulttuurisuhteet. Kulttuurin alalla on viime aikoina tapahtunut paljon. Romania on ottanut viime vuosina avosylin vastaan suomalaisten nykytaiteilijoiden tuotantoa. Erityisen suosittu on ollut elokuvaohjaaja Aki Kaurismäki. Romaniassa tunnettu on myös siellä vieraillut kirjailija ja näyttelijä Anna-Leena Härkönen, jonka kirjoittaman televisiosarjan ensimmäinen osa esitettiin juuri eilen illalla Romanian valtion televisiossa. Vastaavasti Helsingin Juhlaviikkojen yksi päätapahtumista oli maailmankuulun romanialaisen kuvanveistäjän, Constantin Brancusin, Romanian museoista lainaksi saatujen arvokkaiden teosten näyttely.

Kahdenväliset suhteemme myös talouden ja kulttuurin aloilla näyttävät olevan kehittymässä myönteisesti. Niiden myötä myös suorat yhteydet kansalaistemme välillä vilkastuvat entisestään.

Herra Presidentti,
Rouva Constantinescu,

Käsitykseni on, että Suomi ja Romania ovat aivan ilmeisesti nyt löytämässä toisensa monipuolisen kansainvälisen, erityisesti eurooppalaisen, yhteistyön parissa. Pyydän saada kohottaa maljan Teidän terveydeksenne ja maidemme välisen yhteistyön onneksi ja menestykseksi.