TASAVALLAN PRESIDENTTI MARTTI AHTISAAREN
PUHE
ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN 1. VARSINAISESSA ISTUNNOSSA
RITARIHUONEELLA HELSINGISSÄ 23.11.1998
On ilo puhua näin laajalle ja edustavalle kuulijakunnalle.
Moni Teistä on tehnyt pitkän matkan osallistuakseen
ulkosuomalaisparlamentin ensimmäiseen varsinaiseen istuntoon.
Olette samaan aikaan sekä kansainvälinen että erittäin
suomalainen kuulijakunta. Teitä kaikkia yhdistää voimakas
yhteenkuuluvuuden tunne Suomeen ja suomalaisuuteen sekä halu
vaikuttaa.
Saavutamme koko ajan uusia kansainvälistymisen merkkipaaluja.
Jäsenyytemme Euroopan unionissa alkoi pian neljä vuotta sitten.
Ensi vuodenvaihteessa siirrymme ensimmäisten maiden joukossa,
aikavyöhykkeestämme johtuen tarkkaan ottaen ensimmäisenä,
Euroopan talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen. Viennistä
riippuvainen taloutemme levittää jatkuvasti verkostojaan
ulkomaille. Tehokkaat liikennevälineet lyhentävät
etäisyyksiä. Telekommunikaatio poistaa monessa asiassa niiden
merkityksen kokonaan.
Ihmisten liikkuvuus lisääntyy. Yksittäistenkin suomalaisten
kontaktit ulkomaille ja uusiin kulttuureihin yleistyvät.
Liikettä on kahteen suuntaan: Suomesta lähdetään ja Suomeen
tullaan. Maastamme, josta vielä 1970-luvulla lähdettiin sankoin
joukoin työn ja leivän perässä lahden yli, on tullut
maahanmuuttomaa. Muiden läntisten teollisuusmaiden tavoin
maahamme asettuu ihmisiä, jotka haluavat rakentaa parempaa ja
turvallisempaa elämää uudessa kotimaassaan.
Te ulkosuomalaiset olette kansainvälistyvän Suomen luonnollinen
ja näkyvä osa. Suomalaisten muuttoliike on edelleen huomattava,
mutta se on viime vuosikymmeninä muuttanut muotoaan.
Perinteisten siirtolaisten määrä vähenee jatkuvasti. Samalla
kuitenkin Suomen rajojen ulkopuolella asuvien suomalaisten
määrä on jatkuvassa kasvussa. Nykyisin yhä useampi
suomalainen opiskelee tai ansaitsee elantonsa ulkomailla muutaman
vuoden ajan. Monen kohdalla maailmalla ollaan suunniteltua
kauemmin.
Suomen suhtautuminen maailmalle lähteneisiin on muuttunut. Ennen
sotia siirtolaisia saatettiin jopa pitää epäisänmaallisina.
Nyt - Suomen kansainvälistymisen ja ulkomailla oleskelun
lisääntymisen myötä - tunnustetaan ulkosuomalaisten merkitys
ja hyöty koti-Suomelle.
Te maailmalla olevat suomalaiset toimitte Suomen lähettiläinä
ja välitätte tärkeää nykyaikaista ja ajankohtaista
Suomi-kuvaa. Ulkosuomalaisyhteisönne muodostavat mittavan
järjestöverkon. Yhteisönne, joiden edustajina olette tänne
kokoontuneet, tekevät tärkeää työtä vahvistamalla
suomalaisia juuria ja tarjoamalla sosiaalisen verkoston
maailmalla oleville suomalaisille ja erityisesti uusille
suomalaismuuttajille. Vapaaehtoisuus, aktiivisuus ja yhteistyö
ovat kautta aikojen olleet ulkosuomalaistyön tunnusmerkkejä.
Haluan tässä yhteydessä lausua Teille kiitokseni arvokkaasta
työstänne suomalaisuuden ja maailmalla olevien suomalaisten
hyväksi.
Ulkosuomalaisparlamentti tarjoaa Teille mahdollisuuden
ylläpitää konkreettisen kosketuksen Suomeen. Samalla se on
suora vaikutuskanava kotimaahan Teitä koskevissa asioissa.
Suomi-Seuralla on yli 70-vuotinen kokemus ulkosuomalaisasioissa.
Seuran havainto oli, että ulkosuomalaisten oma edunvalvontaelin
on tarpeen. Siten ulkosuomalaisten ääni saadaan paremmin
kuuluville. Ulkosuomalaisparlamentin saama suosio osoittaa, että
tälle edunvalvontaelimelle on tarvetta.
Ulkosuomalaisparlamentti on edustava ja avoin elin, joka
järjestäytyneesti ja demokraattisesti välittää
ulkosuomalaisten toiveita ja näkemyksiä valtiohallinnolle sekä
suurelle yleisölle. Monilla Euroopan mailla kuten Italialla,
Ranskalla ja Sveitsillä on omat ulkokansalaistensa
edustuselimet. Näissä maissa ulkokansalaisten edustus on
sidottu valtionhallintoon. Suomessa olemme valinneet
pohjoismaisen yhteiskuntamallimme mukaisesti avoimen,
kansalaisjärjestöihin pohjatuvan rakenteen. Näin myös pienet
ulkosuomalaisseurat pääsevät vaikuttamaan. Lähtökohtamme on,
että ulkosuomalaiset ovat parhaimmat asiantuntijat heitä
itseään koskevissa asioissa.
Osallistuminen ulkosuomalaisparlamentin toimintaan ei edellytä
Suomen passia. Näin esimerkiksi 400 000 ruotsinsuomalaista voi
saada edustajansa ulkosuomalaisparlamenttiin. Tämä koskee myös
kolmannen tai neljännen sukupolven amerikanserkkuja sekä
inkerinsuomalaisia, jotka joutuivat suomalaisuutensa takia
Stalinin vainojen uhreiksi.
Ulkosuomalaisparlamentti on Suomen valtionhallinnolle
hyödyllinen ja hyvä yhteistyötaho ulkosuomalaiskysymyksissä.
Ulkosuomalaisparlamentin päätöslauselmat otetaankin huomioon
valtionhallinnossa edustavan ja asiantuntevan elimen
työstäminä päätöksinä.
Parlamentti ottaa varmaan kantaa mm. kansalaisuuskysymyksiin.
Olen usein tavannut henkilöitä, jotka kokevat Suomen
kansalaisuuslainsäädännön ongelmalliseksi. Tällöin on kyse
mahdollisuudesta saada tai säilyttää Suomen kansalaisuus
toisen maan kansalaisuuden ohella tai ulkomailla asuvien Suomen
kansalaisten puolisoiden mahdollisuudesta saada Suomen
kansalaisuus. Olen kiinnittänyt asianomaisten viranomaisten
huomiota näihin ongelmiin, jotta ne otettaisiin tarkasteltaviksi
kun Suomessa ensi vuonna ryhdytään yhteispohjoismaisella
aikataululla valmistelemaan kansalaisuuslainsäädännön
kokonaisuudistusta.
Suomalaisten maastamuutto sekä paluumuutto ovat edelleenkin
tärkeitä kysymyksiä. Ulkosuomalaisten määrä ja heidän
merkityksensä Suomen tunnetuksi tekemisessä maailmalla sekä
ammatillisen että kielellis-kulttuurisen osaamisen tuomisessa
kansainvälistyvään Suomeen on huomattava. Valtiohallinnon
suunnittelemaa ulkosuomalaispoliittista ohjelmaa onkin syytä
työstää pikaisesti. Tärkeää on, että laadittava ohjelma
virallistaa, selventää ja vahvistaa ulkosuomalaisasioiden
käsittelyn puitteet. Ulkosuomalaisten omat näkemykset on
tässä otettava huomioon. Ulkosuomalaispoliittisessa ohjelmassa
voisi myös kartoittaa ulkosuomalaisverkostojen tarjoamia
mahdollisuuksia ja hyötyä kansainvälistyvälle Suomelle.
Arvoisat ulkosuomalaisedustajat,
Marraskuinen Helsinki saattaa olla Suomeen saapuvalle valonsa ja
lämpönsä puolesta vähemmän viihtyisä paikka. Työnteolle ja
syvälliselle pohdinnallekin tämä ajankohta kuitenkin tarjoaa
hyvän ympäristön. - Toivotan Teille menestyksellistä
istuntoa.