TASAVALLAN PRESIDENTTI MARTTI AHTISAAREN
PUHE
SLOVENIAN KANSALLISKOKOUKSESSA LJUBLJANASSA 9.12.1998
Olen iloinen saadessani mahdollisuuden puhua Teille Slovenian
kansalliskokouksessa. Tämä on ensimmäinen Suomen
valtionpäämiehen virallinen vierailu maahanne. Jo aikaisemmat
käyntini Sloveniassa ennen maanne itsenäistymistä ovat tehneet
minuun vaikutuksen. Olen seurannut tarkasti saavutuksianne myös
itsenäistymisen jälkeen. Slovenian kehitysvauhti on
kunnioitettava.
Tarkoitukseni on puhua Euroopan yhdentymisestä. Olemmehan aivan
Wienin Eurooppa-neuvoston kokouksen kynnyksellä, jossa tämä
prosessi astuu jälleen askeleen eteenpäin. Lisäksi aion
käsitellä Euroopan turvallisuuskysymyksiä.
Euroopan unionin laajentumisen tukeminen on EU:n tämän hetken
keskeisin haaste. Laajentuminen edistää maanosamme vakautta ja
turvallisuutta sekä hyvinvointia ja sosiaalista kehitystä.
Suomi tukee laajentumista.
Laajentumisessa on kyse prosessista, joka jo itsessään
vahvistaa siihen osallistuvien maiden asemaa Euroopassa.
Unionin instituutioiden uudistaminen ja Agenda 2000 -asiakirjaan
liittyvien kysymysten ratkaiseminen ovat oleellinen osa unionin
kehittämistä. Näiden tehtävien lisäksi on huolehdittava
Amsterdamin sopimuksen ja talous- ja rahaliiton kolmannen vaiheen
täytäntöönpanosta.
Laajentuminen puolestaan ei ole haaste vain EU:n nykyisille
jäsenmaille vaan se on sitä myös hakijamaille. Lähtökohta on
selvä. Hakijat pyrkivät unioniin sellaisena kuin se nyt on.
Toisaalta hakijoilta on voitava edellyttää uusiutumisvalmiutta
myös syvenevän yhdentymisen oloissa.
EU:n komissio julkisti taannoin hakijamaiden edistymisestä
seurantaraportit. Nämä raportit on tarkoitettu kannustamaan
teitä, kun pyritte kohti jäsenyyden edellytysten
täyttämistä.
Suomessa tiedämme kokemuksesta, että Euroopan unioniin
liittyminen on kova haaste. Pieneltä maalta vaaditaan aivan
erityisen paljon. Parlamentin rooli on keskeinen jäsenyyteen
valmistauduttaessa. Käytyäni tänään keskusteluja maanne
poliittisen johdon kanssa ei minulla ole epäilystäkään
siitä, etteikö Slovenia suoriutuisi urakasta hyvin.
Suomessa liittymisneuvottelut ovat vielä tuoreessa muistissa.
Jaamme mielellämme kokemuksiamme niistä, mikäli Sloveniassa
katsotaan sen olevan hyödyllistä.
Kokemuksemme mukaan pitkällisimmät keskustelut käydään itse
asiassa kotimaassa neuvottelukantoja muokattaessa, koska
neuvottelujen pohjana on unionin lainsäädännön omaksuminen ja
täytäntöönpano. Omia päätavoitteita kannattaa olla vain
rajattu määrä, jotta päästään tuloksiin.
Suomessa kerroimme kansalaisille ja eduskunnalle avoimesti jo
aikaisessa vaiheessa myös maamme kannalta hankalista
kysymyksistä. Näin suomalaiset saattoivat osallistua
keskusteluun. Tämä oli tärkeää, koska Euroopan unioniin
liittymisestä järjestettiin Suomessa kansanäänestys. Olemme
ymmärtäneet, että myös Sloveniassa on tarkoitus menetellä
samoin. EU:n kannatus on edelleen pysynyt Suomessa hyvänä.
EU-jäsenyyden hyötyjen ja haittojen punnitseminen on aina
lopulta subjektiivista. Tiedän, että viljelijöiltämme on
vaadittu suurempaa sopeutumiskykyä kuin muilta suomalaisilta.
Mutta Suomi on kiistatta saanut myös ja nimenomaan paljon
hyötyä jäsenyydestä. Vaikuttaminen Euroopan kehitykseen on
tärkeää, ja EU:ssa olemme tasavertaisena muiden maiden kanssa
tekemässä ratkaisuja Euroopan tulevaisuudesta.
Olemme myös panneet tyytyväisinä merkille, että EU:n huomio
on kiinnittynyt entistä enemmän pohjoisiin alueisiin. Wienin
Eurooppa-neuvostossa käsiteltävänämme on raportti Euroopan
unionin pohjoisen ulottuvuuden kehittämisestä, ja toivomme
hankkeelle tukea. Yhdentyvässä Euroopassa on tärkeää, että
pohjoisessa ollaan kiinnostuneita maanosamme eteläisistä osista
ja etelässä puolestaan pohjoisesta.
Euroopan turvallisuus on yhteinen huoli. Eri järjestöt on
sopeutettava tämän mukaisesti. Euroopan turvallisuus- ja
yhteistyöjärjestö (ETYJ) tarjoaa transatlanttisen perustan
yhteisille arvoille ja periaatteille. Sitä on vahvistettava
etenkin kriisinesto ja -hallintatoimissa.
NATO on säilyttänyt merkityksensä vakauden yhtenä takaajana
Euroopan muuttuneessa turvallisuusjärjestyksessä. Liittokunnan
on kehityttävä joustavasti voidakseen vastata nykyisiin ja
tuleviin haasteisiin.
Kaikilla valtioilla on oikeus tehdä itse turvallisuuspoliittiset
ratkaisunsa. Suomi on NATOn kumppani. Kumppanuus lisää
turvallisuuspoliittisia vaikutusmahdollisuuksiamme ja edesauttaa
osallistumistamme eurooppalaisen kriisinhallintakyvyn
kehittämiseen. Euro-atlanttiselle kumppanuusneuvostolle on
kehittymässä oma asemansa järjestelmässä
Suomi on vuosikymmeniä ollut aktiivinen osanottaja YK:n
rauhanturvatoiminnassa. Tähän perinteeseen nojaa myös halumme
tehdä osamme rauhan säilymisen puolesta niin Euroopassa kuin
muuallakin. Suomi on avustanut sekä sotilaallisella että
siviilipanoksella mm. Daytonin rauhansopimuksen toimeenpanossa.
Slovenian naapurialueella Suomi osallistuu parhaillaankin
useisiin eri operaatioihin, mm. YK:n operaatioon (UNPREDEP)
Makedoniassa (FYROM) ja NATO-johtoiseen SFOR-operaatioon
Bosnia-Hertsegovinassa. Panoksenamme siviilikriisinhallintaan
olemme lähettäneet poliiseja Bosnia-Hertsegovinassa, Kroatiassa
ja Albaniassa toimiviin eri operaatioihin. Suomi lähettää
myös joukon asiantuntijoita ETYJin Kosovon todentamismissioon.
Siviilitehtävien osuus monipuolistuvassa rauhanturvatoiminnassa
kasvaa jatkuvasti. Kriisinhallinta on laajentunut käsittämään
laajan valikoiman välineitä, joita voidaan soveltaen käyttää
eri tilanteissa.
Keskustelu eurooppalaisen kriisinhallintakyvyn kehittämisestä
on entistä ajankohtaisempaa. Ensi vuonna voimaan astuvan
Amsterdamin sopimuksen antamia mahdollisuuksia tulee tässä
suhteessa hyödyntää. Yksi sopimuksen merkittävistä
saavutuksista on se, että se antaa Euroopan unionille
mahdollisuuden toimeenpanna ns. Petersbergin tehtäviä. Toisin
sanoen se antaa unionille kriisinhallintakykyä.
Yhteinen kriisinhallintakyky on oleellinen osa EU:n kehittyvää,
yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Tiedän näiden
kysymysten olevan tärkeitä myös Slovenialle, ja arvostan
suuresti tätä mahdollisuutta selvittää näkemyksiämme
Ljubljanassa.
Maantiede ja historia ovat tähän asti erottaneet Euroopan
kansoja. Kulttuuri ja talous ovat murtaneet erottavat esteet.
Euroopan unioni on tämän muutoksen keskeisin
suunnannäyttäjä. Tuemme Slovenian jäsenyyttä Euroopan
unionissa.
Tahdon toivottaa parhainta menestystä yhteiskuntanne
viimeistelemisessä jäsenyyskuntoon. Oma kokemuksemme on, että
Suomen sodanjälkeinen menestys on perustunut kansalliseen
yksituumaisuuteen. Perustuslakimme isä ja maamme ensimmäinen
presidentti K. J. Ståhlberg tiivisti tämän ajatuksen aivan
itsenäisyytemme alussa sanoessaan:
"Suomen valtiolaitos on turvattava etupäässä oman kansan mahdollisimman eheään ja pysyvään kannatukseen."