ROUVA EEVA AHTISAAREN PUHE 15.9.1998
PURSUIT OF EXCELLENCE - CLASSIC DESIGN FROM FINLAND -NÄYTTELYN
AVAJAISISSA ATEENASSA
Taideteollinen näyttelytoiminta
on merkittävä lähestymiskeino eri maiden ja usein
kaukaisienkin kulttuurien välillä. Esineet pystyvät
välittämään kansallista kulttuuria monesti tehokkaammin kuin
kirjallisuus tai kuvataide. Vuosisadan vaihteen näyttelyistä
lähtien taideteollisen suunnittelun esittely on ollut
tärkeätä suomalaisen identiteetin luomiselle ulkomailla ja
Suomen tunnetuksi tekemiselle. Käsite "suomalainen
muotoilu" syntyi lahjakkaiden ja monipuolisten
taiteilijoiden ja arkkitehtien pyrkimyksistä ja monien
kannustavien kansainvälisten palkintojen siivittämänä. Toisen
maailmansodan jälkeisten vuosien menestys vauhditti teollisuuden
kehitystä ja vientiä, ja muotoilusta tuli teollisuuden tärkeä
tukipylväs. Tänään hyvä muotoilu on keskeinen kilpailuvaltti
oli sitten kyseessä laivanrakennus, matkapuhelimet tai
käyttölasi. Suomalaisen osaamisen alueisiin kuuluvat myös
erilaiset työtä helpottavat ja työsuojeluun liittyvät
keksinnöt.
Suomalainen muotoilu ammentaa vankasta kansallisesta
perinteestä, jonka juuret ovat vanhassa talonpoikaiskulttuurissa
ja siihen oleellisesti kuuluvassa käsityötaidossa.
Tarve-esineiden käyttökelpoisuutta suunnittelun lähtökohtana
pitäneeseen ajattelutapaan kuuluu luonnostaan myös materiaalien
kunnioittaminen ja niiden ominaislaadun ilmentäminen.
Käyttötarkoitusta palvelevat muodot ovat selkeitä, mutta
saattavat yksinkertaisuudessaan vaikuttaa karuilta. Suomessa
luonto on tärkeä innoittaja. Sen ominaispiirteet ovat
synnyttäneet omaperäisiä kuvia, värejä ja muotoja.
Suomalaiset ovat aina olleet avoimia ulkopuolisille vaikutteille.
Hellas on koko Euroopan kulttuurin yhteinen kehto, jonka tiede,
taide ja kulttuuri ovat koko länsimaisen sivistyksen perusta ja
ehtymätön innoituksen lähde jälkipolville. Monet muinaisten
helleenien keksinnöt ovat meistä nyt itsestään selviä, mutta
aikalaisilleen ne olivat jumalten lahjoja. Jotain jumalaista
kaikessa luomisessa pitääkin olla, vaikka kehitys aina
tapahtuukin luovan ihmisen kokemuksen ja uutteruuden kautta.
Antiikin aikana työn korkea laatu oli tärkeämpää kuin
tuotteiden määrä eikä työtä helpottavia koneita käytetty.
Vaikka Suomessa työtä ei enää tehdä käsin, on pyrkimyksenä
korkeatasoinen laatu ja hyvä esteettinen kokonaisuus.
Tämä näyttely heijastaa suomalaista elämäntapaa ja
pyrkimystä arkielämän kauneuteen ja käytännöllisyyteen.
Toivon sen osaltaan edistävän maidemme välistä
kulttuurivaihtoa ja syventävän toistemme kulttuurien
ymmärrystä. Kiitän kaikkia niitä, jotka ovat olleet
vaikuttamassa näyttelyn toteuttamisessa. Julistan näyttelyn
avatuksi.