TASAVALLAN PRESIDENTTI MARTTI AHTISAAREN PUHE
HM KUNINGAS JUAN CARLOSIN JA KUNINGATAR SOFIAN TARJOAMALLA JUHLAILLALLISELLA
KUNINKAANLINNASSA MADRIDISSA 1.2.1999
Pyydän saada kiittää saamastamme sydämellisestä
vastaanotosta ja lämminhenkisestä puheestanne. Tunnemme
olevamme täällä hyvien ystävien luona.
Suomen ja Espanjan valtiollisilla suhteilla on lähes yhtä
pitkä historia kuin Suomen itsenäisyydellä. Espanja oli
ensimmäisiä maita, joka tunnusti Suomen itsenäisyyden.
Tunnustus saatiin tammikuussa vuonna 1918, runsas kuukausi
itsenäisyysjulistuksestamme. Siitä lähtien Suomen ja Espanjan
suhteet ovat kehittyneet hyvin.
Kansamme ovat läheisesti seuranneet toistensa kohtaloita tänä
aikana. Espanjan sisällissota oli järkytys myös suomalaisille.
Me arvostimme espanjalaisten meille osoittamaa myötätuntoa
sotiemme aikana vuosina 1939-1945.
Teidän Majesteettinne kruununprinssinä tekemä ensimmäinen
virallinen vierailu Suomeen kesällä 1975 oli tärkeä
virstanpylväs suhteidemme viimeaikaisessa historiassa. Se
tapahtui aikana, jolloin kylmän sodan jähmeät asetelmat
alkoivat Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin myötä
muuttua ja jolloin Euroopan valtiot, Suomi ja Espanja
mukaanluettuina, alkoivat etsiä uusia yhteistyömuotoja.
Tiedän, että arvostetut edeltäjäni presidentti Urho Kekkonen
ja presidentti Mauno Koivisto arvostivat vierailujaan Espanjaan
ja pyrkivät omalta osaltaan edistämään maidemme välistä
yhteistyötä. Teidän Majesteettinne tekivät valtiovierailun
Suomeen vuonna 1989. Käytän nyt tilaisuutta esittääkseni
Teidän Majesteeteillenne kutsun vierailla Suomessa.
Teidän Majesteettinne, Teidän kaudellanne demokratia on
vakiintunut Espanjassa. Tässä Teidän Majesteettinne
henkilökohtainen panos on ollut keskeinen. Samanaikaisesti
Espanja on omaksunut aktiivisen ja näkyvän roolin
kansainvälisissä rauhanpyrkimyksissä.
Madridissa 1980-luvun alussa ETY-kokouksessa Euroopan
turvallisuus yhdistettiin ihmisoikeuksien toteuttamiseen. Näin
Helsingissä vuonna 1975 alkanut prosessi sai ratkaisevan
täydennyksen. Tämän jälkeen Madrid on toistuvasti ollut
tärkeiden kansainvälisten neuvottelujen näyttämönä.
Suomen ja Espanjan suhteet ovat kehittyneet johdonmukaisesti ja
dynaamisesti, mitä yhteinen jäsenyys Euroopan unionissa on vain
korostanut. Suomen ensimmäisenä EU-jäsenyysvuonna Espanja
toimi unionin puheenjohtajamaana. Madridin huippukokous ja koko
Espanjan tuloksekas puheenjohtajakausi ovat meille erinomainen
esikuva, kun valmistaudumme itse EU:n puheenjohtajuuteen tänä
vuonna. Helsingin huippukokous ensi joulukuussa viitoittaa tietä
uuden vuosituhannen alun ratkaisuille.
Eurooppa luo nyt itselleen uutta muotoa. Vuosituhannen
vaihtuminen vaatii kaikilta Euroopan mailta erityistä panostusta
aitoon yhteistyöhön. Unionin sisäistä ja ulkoista toimintaa
on tehostettava. Tarvitaan poliittista tahtoa; meistä riippuu
millaisen unionin haluamme tuleville sukupolville jättää.
Jäsenyytemme Euroopan unionissa on entisestään vahvistanut
kansainvälistä asemaamme. Suomi jakaa muiden EU:n
jäsenvaltioiden kanssa yhteiset arvot, yhteiset edut ja yhteiset
velvollisuudet. Unionin jäsenten välinen solidaarisuus lisää
EU-maiden turvallisuutta. Suomi haluaa EU:lta
määrätietoisempaa toimintaa yhteisessä ulko- ja
turvallisuuspolitiikassa. Se edellyttää eurooppalaisen
kriisinhallintakyvyn vahvistamista.
Uudistuvalla NATOlla on tärkeä vakautta lisäävä rooli
Euroopassa. Suomi on aktiivisesti mukana
rauhankumppanuusohjelmassa. Osallistumme NATOn
50-vuotisjuhlakokouksen yhteydessä järjestettävään
euroatlanttiseen huipputapaamiseen Washingtonissa tämän vuoden
huhtikuussa.
Sosiaalisen, taloudellisen ja poliittisen vakauden lisääminen
Välimeren alueella vahvistaa koko unionia. Kaikki jäsenmaat
tukevat yhteistyötä Välimeren maiden kanssa. Yhtä
menestyksellistä yhteistyötä tarvitaan myös
Pohjois-Euroopassa. Unionin ulottuvuudet, niin eteläinen kuin
pohjoinenkin, ovat kaikille jäsenmaille yhteiset.
Kun nykyaikainen taloudellinen yhteistyö ei ole vain tavaroiden
ja palveluiden vaihtokauppaa, on tärkeää, että yritysten
investoinnit puolin ja toisin lisääntyisivät. Espanjan asema
EU:n siltana Latinalaiseen Amerikkaan ja Välimeren alueelle
sekä Suomen vastaava asema Itämeren alueella ja Venäjän
naapurissa rohkaisevat tekemään investointeja niin Suomeen kuin
Espanjaan.
Jäsenyys EU:ssa on lähentänyt olennaisesti Suomea ja Espanjaa
toisiinsa. Yhteistyö niin poliittisella, taloudellisella kuin
sivistyksellisellä alalla on lisääntynyt merkittävästi.
Kauppavaihtomme määrä on jatkuvasti kasvanut ja sen rakenne on
ilahduttavasti monipuolistunut. Kun maidemme välillä ei ole
enää varsinaisia kaupan esteitä, olisikin nyt tärkeää,
että yritykset lisäisivät suoria kontaktejaan ja pyrkisivät
omalta osaltaan etsimään uusia yhteistyösektoreita.
Espanja on voittanut suomalaisten matkailijoiden sydämet.
Vuodesta toiseen maanne kaunis luonto, aurinko ja erityisesti sen
ystävälliset ihmiset ovat houkutelleet maanmiehiämme.
Esimerkiksi viime vuonna yli 400 000 suomalaista kävi
Espanjassa; se on lähes kymmenesosa maamme koko väestöstä. On
mieluisaa todeta, että myös espanjalaisten kiinnostus Suomea
kohtaan on kasvanut ja espanjalaisten matkailijoiden määrä
maassamme on muutamassa vuodessa kaksinkertaistunut.
Kulttuuriyhteistyön alalla voimme niin ikään kirjata uusia
tuloksia. Suomessa kiinnostus espanjan kieleen on jatkuvasti
kasvanut erityisesti nuorten ikäluokkien piirissä. Suomi
perusti vuonna 1987 ensimmäisenä pohjoismaana oman
kulttuuri-instituutin Madridiin.
Viime vuonna tuli kuluneeksi 100 vuotta tunnetun espanjalaisen
kirjailijan, intellektuellin ja Espanjan ensimmäisen
Helsingin-konsulin Angel Ganivetin kuolemasta ja maailmankuulun
suomalaisen arkkitehdin Alvar Aallon syntymästä. Sekä
Espanjassa että Suomessa on järjestetty heidän muistokseen
lukuisia seminaareja, esitelmätilaisuuksia ja näyttelyitä.
Alvar Aallon kaupunkimaisemia esittävä näyttely avataan
huomenna täällä Madridissa. Ganivetin kirja "Kirjeitä
Suomesta - Cartas Finlandesas", on ensimmäinen laajempi
espanjalainen kirjallinen dokumentti Suomesta ja sen kansasta.
Vaikka sen perustana ovat tekijän kokemukset vuosien 1896-1897
Helsingistä, monet hänen oivalluksistaan ja havainnoistaan ovat
edelleen varsin osuvia. Ganivet totesi jo yli 100 vuotta sitten,
että "Puhelin on täällä melkein yhtä yleinen kuin
keittovälineet, se on lisähenkilö missä tahansa
keskustelussa". Tänään Suomi on matkapuhelimien käytön
ja yleisemmin tietoliikenteen kärkimaa maailmassa.
Espanja on noussut jälleen keskeiseksi toimijaksi
eurooppalaisessa yhteistyössä. Espanja on hyvä esimerkki
siitä, kuinka EU-yhteistyö on vaikuttanut myönteisesti maan
taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen.
Maidemme maantieteellinen etäisyys sekä erilainen kieli- ja
kulttuuriperinne eivät ole esteinä Suomen ja Espanjan
jatkuvalle lähentymiselle, sillä meillä on yhteinen
arvomaailma: perustamme valtio- ja yhteiskuntajärjestelmämme
länsimaiseen demokratiaan, oikeudenmukaisuuteen ja
ihmisoikeuksien kunnioittamiseen.
Tämä vierailu osoittaa, että Espanjassa arvostetaan maidemme
välistä ystävyyttä. Annan sille suuren arvon.
Kohotan maljan Teidän Majesteettienne Kuningas Juan Carlosin ja
Kuningatar Sofian kunniaksi ja Espanjan kansan menestykseksi
sekä maidemme väliselle ystävyydelle.