TASAVALLAN PRESIDENTTI MARTTI AHTISAARI
ESPANJAN SENAATISSA 2.2.1999
Kiitän Teitä, Herra Puhemies, ystävällisistä ja
arvostavista huomioistanne maatani kohtaan. Suomen ja Espanjan
parlamentaarikoilla on pitkät yhteistyöperinteet ja
puheenvuoronne osoitti vakuuttavasti, miten läheisiksi ja
monipuolisiksi suhteet Suomen ja Espanjan välillä ovat
kehittyneet.
Eurooppa on viime vuosikymmeninä muuttunut merkittävästi.
Kylmän sodan kausi on ohi ja yhteistyö ja integraatio ovat
voimistuneet. Muutokset eivät ole joka puolella tapahtuneet
kivuttomasti, mutta kehityksen suunta on kokonaisuutena
myönteinen.
Tämän päivän Euroopassa jokainen maa tekee ratkaisuja, joilla
se sopeutuu uusiin olosuhteisiin. Suomi liittyi Euroopan unioniin
neljä vuotta sitten, tammikuussa 1995. Osallistumme myös
määrätietoisesti NATO:n rauhankumppanuuteen, toimimme
aktiivisesti Euroopan neuvostossa ja Euroopan turvallisuus- ja
yhteistyöjärjestössä, valmistaudumme Schengen-järjestelyyn
liittymiseen ja olemme mukana niiden yhdentoista maan joukossa,
joka kuukausi sitten ryhtyi käyttämään rahayksikkönään
euroa.
Kaikki tämä lähentää maamme suhteita Espanjaan, jonka
Eurooppa-myönteisyyttä ja rakentavaa suhtautumista
yhteistyöhön olemme oppineet arvostamaan.
Espanjassa on vastikään juhlittu perustuslain
20-vuotispäivää. Sattumalta perustuslain päivä, 6.
joulukuuta, on myös Suomen itsenäisyyspäivä. Espanjan
poliittinen siirtyminen (la transición) perustuslailliseen
demokratiaan on toteutunut esimerkillisesti. Myös
taloudellisesti maanne on kukoistanut tänä aikana. Suomen ja
Espanjan välinen kauppavaihto on viime vuosina kasvanut
ennätysmäisesti, mutta vielä on käsitykseni mukaan tilaa sen
monipuolistumiselle ja lisäänty-miselle. Voin kertoa, että
osallistun huomenna suomalaisen korkean tason
yritysjohtajavaltuus-kunnan kanssa täällä Madridissa CEOE:n
isännöimään yritysjohtajakokoukseen, jonka on määrä
käsitellä juuri näitä kysymyksiä.
Suomen hallitusmuoto täyttää tänä vuonna 80 vuotta.
Valtiosääntöämme ollaan parhaillaan uudistamassa ja tässä
yhteydessä otetaan huomioon ne muutokset, joita jäsenyytemme
Euroopan unionissa ovat aiheuttaneet vakaana pysyneeseen
valtiolliseen järjestelmäämme.
Demokraattiset perinteemme ovat kuitenkin paljon vanhemmat. Jo
vuodesta 1362 Suomen edustajat osallistuivat Ruotsin
kuninkaanvaaliin, koska olimme silloisen Ruotsin kuningas-kunnan
itäinen osa. Suomalaiset olivat mukana Ruotsin valtiopäivillä.
Suomen ollessa 1809-1917 suuriruhtinaskunta Venäjän tsaarin
alaisuudessa, meillä oli poliittinen autonomia ja omat
valtiopäivämme. Vuonna 1906, yksitoista vuotta ennen
itsenäistymistämme, Suomessa toteutettiin radikaali
parlamenttiuudistus. Siirryimme säätyvaltiopäivistä suoraan
yleisellä äänioikeudella valittuun yksikamariseen eduskuntaan.
Tässä yhteydessä Suomen naiset saivat ensimmäisinä
maailmassa täydet poliittiset oikeudet. Sukupuolten välinen
tasa-arvo onkin oleellinen osa demokratiaamme. Eduskunnassamme on
tällä hetkellä 67 naiskansanedustajaa eli kolmannes kaikista.
Myös eduskunnan puhemies on nainen.
Selvä enemmistö suomalaisista äänesti kansanäänestyksessä
Euroopan unioniin liittymisen puolesta, ja jos sama äänestys
pidettäisiin tänään, tulos olisi mielipidetiedustelujen
mukaan suurin piirtein samanlainen. Liittymistä koskeva
kansanäänestys järjestettiin myös Ahvenan-maan maakunnassa,
jolla on vuodesta 1920 lähtien täsmällisesti määritelty
itsehallintoasema. Ahvenanmaalaiset päättivät liittyä
unioniin. Voimmekin todeta, että mantereen laajuinen integraatio
on mahdollinen myös itsehallintoperiaatteita säilyttäen.
Kuten tiedätte, Suomi kannattaa Euroopan unionin laajentumista.
Mielestämme on tärkeää, että hakijamaita tuetaan siten,
että ne pian ovat valmiit liittymiseen. Baltian maiden jäsenyys
on omiaan luomaan Itämeren alueesta entistä vahvemman ja
yhtenäisemmän. Jo tässä vaiheessa kaikki Pohjois-Euroopan
maat osallistuvat eri tasoilla ja kokoonpanoissa monitahoiseen
yhteistyöhön. Euroopan unioni kiinnittää huomiotaan sen
pohjoiseen ulottuvuuteen paljolti samoista syistä kuin se ajaa
tehokasta Välimeren-politiikkaa. Suomen mielestä molemmat
politiikan dimensiot ovat tärkeitä ja täydentävät toisiaan.
Myös tässä kohdin Suomella ja Espanjalla on yhteisiä etuja
ajettavanaan.
Luotan siihen, että maidemme välisiä erinomaisia suhteita,
joissa parlamentaarikoilla on oleellinen osa, voidaan ja halutaan
edelleen syventää.
Toivotan menestystä työllenne.