TASAVALLAN PRESIDENTTI MARTTI AHTISAARI
ESPANJAN SENAATISSA 2.2.1999

Kiitän Teitä, Herra Puhemies, ystävällisistä ja arvostavista huomioistanne maatani kohtaan. Suomen ja Espanjan parlamentaarikoilla on pitkät yhteistyöperinteet ja puheenvuoronne osoitti vakuuttavasti, miten läheisiksi ja monipuolisiksi suhteet Suomen ja Espanjan välillä ovat kehittyneet.

Eurooppa on viime vuosikymmeninä muuttunut merkittävästi. Kylmän sodan kausi on ohi ja yhteistyö ja integraatio ovat voimistuneet. Muutokset eivät ole joka puolella tapahtuneet kivuttomasti, mutta kehityksen suunta on kokonaisuutena myönteinen.

Tämän päivän Euroopassa jokainen maa tekee ratkaisuja, joilla se sopeutuu uusiin olosuhteisiin. Suomi liittyi Euroopan unioniin neljä vuotta sitten, tammikuussa 1995. Osallistumme myös määrätietoisesti NATO:n rauhankumppanuuteen, toimimme aktiivisesti Euroopan neuvostossa ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestössä, valmistaudumme Schengen-järjestelyyn liittymiseen ja olemme mukana niiden yhdentoista maan joukossa, joka kuukausi sitten ryhtyi käyttämään rahayksikkönään euroa.

Kaikki tämä lähentää maamme suhteita Espanjaan, jonka Eurooppa-myönteisyyttä ja rakentavaa suhtautumista yhteistyöhön olemme oppineet arvostamaan.

Espanjassa on vastikään juhlittu perustuslain 20-vuotispäivää. Sattumalta perustuslain päivä, 6. joulukuuta, on myös Suomen itsenäisyyspäivä. Espanjan poliittinen siirtyminen (la transición) perustuslailliseen demokratiaan on toteutunut esimerkillisesti. Myös taloudellisesti maanne on kukoistanut tänä aikana. Suomen ja Espanjan välinen kauppavaihto on viime vuosina kasvanut ennätysmäisesti, mutta vielä on käsitykseni mukaan tilaa sen monipuolistumiselle ja lisäänty-miselle. Voin kertoa, että osallistun huomenna suomalaisen korkean tason yritysjohtajavaltuus-kunnan kanssa täällä Madridissa CEOE:n isännöimään yritysjohtajakokoukseen, jonka on määrä käsitellä juuri näitä kysymyksiä.

Suomen hallitusmuoto täyttää tänä vuonna 80 vuotta. Valtiosääntöämme ollaan parhaillaan uudistamassa ja tässä yhteydessä otetaan huomioon ne muutokset, joita jäsenyytemme Euroopan unionissa ovat aiheuttaneet vakaana pysyneeseen valtiolliseen järjestelmäämme.

Demokraattiset perinteemme ovat kuitenkin paljon vanhemmat. Jo vuodesta 1362 Suomen edustajat osallistuivat Ruotsin kuninkaanvaaliin, koska olimme silloisen Ruotsin kuningas-kunnan itäinen osa. Suomalaiset olivat mukana Ruotsin valtiopäivillä. Suomen ollessa 1809-1917 suuriruhtinaskunta Venäjän tsaarin alaisuudessa, meillä oli poliittinen autonomia ja omat valtiopäivämme. Vuonna 1906, yksitoista vuotta ennen itsenäistymistämme, Suomessa toteutettiin radikaali parlamenttiuudistus. Siirryimme säätyvaltiopäivistä suoraan yleisellä äänioikeudella valittuun yksikamariseen eduskuntaan. Tässä yhteydessä Suomen naiset saivat ensimmäisinä maailmassa täydet poliittiset oikeudet. Sukupuolten välinen tasa-arvo onkin oleellinen osa demokratiaamme. Eduskunnassamme on tällä hetkellä 67 naiskansanedustajaa eli kolmannes kaikista. Myös eduskunnan puhemies on nainen.

Selvä enemmistö suomalaisista äänesti kansanäänestyksessä Euroopan unioniin liittymisen puolesta, ja jos sama äänestys pidettäisiin tänään, tulos olisi mielipidetiedustelujen mukaan suurin piirtein samanlainen. Liittymistä koskeva kansanäänestys järjestettiin myös Ahvenan-maan maakunnassa, jolla on vuodesta 1920 lähtien täsmällisesti määritelty itsehallintoasema. Ahvenanmaalaiset päättivät liittyä unioniin. Voimmekin todeta, että mantereen laajuinen integraatio on mahdollinen myös itsehallintoperiaatteita säilyttäen.

Kuten tiedätte, Suomi kannattaa Euroopan unionin laajentumista. Mielestämme on tärkeää, että hakijamaita tuetaan siten, että ne pian ovat valmiit liittymiseen. Baltian maiden jäsenyys on omiaan luomaan Itämeren alueesta entistä vahvemman ja yhtenäisemmän. Jo tässä vaiheessa kaikki Pohjois-Euroopan maat osallistuvat eri tasoilla ja kokoonpanoissa monitahoiseen yhteistyöhön. Euroopan unioni kiinnittää huomiotaan sen pohjoiseen ulottuvuuteen paljolti samoista syistä kuin se ajaa tehokasta Välimeren-politiikkaa. Suomen mielestä molemmat politiikan dimensiot ovat tärkeitä ja täydentävät toisiaan. Myös tässä kohdin Suomella ja Espanjalla on yhteisiä etuja ajettavanaan.

Luotan siihen, että maidemme välisiä erinomaisia suhteita, joissa parlamentaarikoilla on oleellinen osa, voidaan ja halutaan edelleen syventää.

Toivotan menestystä työllenne.