TASAVALLAN PRESIDENTTI MARTTI AHTISAAREN
PUHE
ESPANJAN TEOLLISUUDEN JA TYÖNANTAJAIN KESKUSLIITON (CEOE)
YRITYSJOHTAJAKOKOUKSESSA
MADRIDISSA 3.2.1999
Ensinnäkin haluan esittää parhaat kiitokseni Espanjan
Teollisuuden ja Työnantajien Keskusliitolle (CEOE) tämän
arvovaltaisen yritysjohtajakokouksen isännöimisestä. Tämä
tilaisuus ja sen korkean tason osanottajaluettelo on näkyvä
osoitus siitä hyvästä ja monipuolisesta yhteistyöstä, joka
on perinteisesti vallinnut CEOE:n ja Suomen Teollisuuden ja
Työnantajien Keskusliiton (TT) välillä.
Yhdyn täysin CEOE:n arvoisan puheenjohtajan José María
Cuevasin ja TT:n puheenjohtajan Jukka Härmälän esittämiin
näkemyksiin laajemman yhteistyön tarpeellisuudesta Suomen ja
Espanjan teollisuuden ja yritysten välillä. Uskon, että tämä
yritysjohtajakokous on tärkeä edistysaskel tässä suhteessa.
Suomen ja Espanjan välisen taloudellisen yhteistyön suurin este
on ehkä vieläkin - huolimatta kumppanuudestamme EU:ssa -
puutteellinen tietämys toistemme osaamisesta, teknologiasta ja
taloudellisesta potentiaalista. Yritysjohtajakokouksen
ensisijainen tehtävä onkin keskinäisen tiedonvaihdon
lisääminen sekä ylimmän johtotason henkilösuhteiden
solmiminen ja vahvistaminen. Ja tietenkin viime kädessä
tavoitteena olkoon molempien maiden talouselämää
hyödyttävien uusien yhteistyömuotojen ideoiminen, vanhojen
liikesuhteiden laajentaminen ja aktivoiminen.
Suomella ja Espanjalla on talouksiensa ja yhteiskuntiensa
kehittämisessä monia samankaltaisia lähtökohtia. Kummankin
maan päämarkkinat ovat Euroopassa, mutta molemmat maat
sijaitsevat päämarkkinoidensa reunamilla. Voitettavina ovat
yhteydenpidon ja kuljetusten aiheuttamat ongelmat ja
kustannukset, sillä kummankin valtion alue on laaja. Asutus on
harvaa, etäisyydet pitkiä ja yhteyksien on toimittava
saaristoissa, vesistöissä ja vuoristossa. Elintarviketuotantoa
harjoitetaan kummassakin maassa epäedullisissa olosuhteissa.
Välimeren ja Itämeren kestävän suojelun, virkistyskäytön,
kalantuotannon ja vapaan merenkulun turvaaminen ovat yhtä
elintärkeitä kummallekin. Osa kummankin maan rajasta on ns.
elintasokuilun ilmentämää, minkä vuoksi tehokas
lähialuepolitiikka sekä yhteistyö sisä- ja oikeusasioissa on
välttämätöntä.
Historiallisista syistä Espanja ja Suomi ovat päässeet
täysimääräisesti Euroopan integraatioon mukaan vasta
verrattain myöhään. Suomen jäsenyyttä EU:ssa - kiitos siitä
Espanjankin tuelle - on kestänyt vasta neljä täyttä vuotta.
Suomen talous on kuitenkin voinut sopeutua jo Euroopan
vapaakauppaliiton EFTA:n myötä ja Euroopan talousyhteisön
EEC:n kanssa olleen vapaakauppasopimuksen myötä kaikkein
keskeisimpiin integraatiovaatimuksiin. Lisäksi viidellä
Pohjoismaalla Tanskalla, Ruotsilla, Norjalla, Islannilla ja
Suomella on ollut yhteiset työmarkkinat, passiunioni ja
vastavuoroinen sosiaaliturva jo 1950-luvulta lähtien.
Suomalaisten enemmistö pitää unionijäsenyyttämme
myönteisenä tekijänä. Niin pitkään kuin tasavertaisen
osallistumisen, etujen tasapuolisen yhteensovittamisen ja
oikeudenmukaisen kustannusjaon periaatetta noudatetaan, Suomi voi
olla täysin voimin mukana unionin kehittämisessä. Haluamme
unionista tehokkaasti ja globaalisti toimivan yhteisön, joka
tuottaa jäsenilleen tarpeellista vakautta, rauhaa ja
kehittymisedellytyksiä sekä heijastaa tätä
ympäristössäänkin. Arvostamme suuresti turvallisuuden kaikkia
aspekteja mukaanlukien taloudellisen toiminnan turvallisuus.
Otettuamme kumpikin käyttöön euron yhteiseksi valuutaksi ja
arvon mitaksi astumme kunnon askeleen eteenpäin taloudellisen
integraation tiellä. On turvallista toimia yhtenäisillä
mittayksiköillä jo varsin pitkälle yhtenäistetyn
toimintasäännöstön pohjalta. Kansalaisen, työntekijän ja
pääoman sijoittumiselle unionikumppanin alueelle on luotu
uskottava pohja. Tämä etu on molemminpuolinen.
Vasta tällä vuosikymmenellä kahdenvälinen kauppamme on
vapautunut siirtymäkausista tullimaksujen suhteen. Ja vasta
viimeiset neljä täyttä vuotta on unionin säännöstö ollut
Suomen ja Espanjan keskinäisissä suhteissa voimassa.
Integraation oppimis- ja sopeutumisprosessin voidaan sanoa siis
olevan edelleen meneillään, vaikka säännöt ovatkin olleet
olemassa.
Suomen ja Espanjan välinen kauppa on kasvanut tasaisesti koko
1990-luvun ja viime vuonna 1998 kauppavaihtomme kohosi
ennätyslukemiin: vienti Suomesta Espanjaan oli noin 960
miljoonaa euroa (5,7 mrd fim) ja tuonti Espanjasta Suomeen noin
500 miljoonaa euroa (3 mrd fim).
Nämä luvut ovat kuitenkin niin Suomen kuin Espanjan
kokonaisulkomaankaupassa varsin marginaalisia. Suomenkin kohdalla
puhutaan noin kahdesta prosentista. Tilaa kahdenvälisen kaupan
kasvulle näyttää kummankin maan taloudellisen potentiaalin
valossa olevan. Kasvua täytyykin sopivin tavoin rohkaista.
Suomen ja Espanjan kaupan rakenne on varsin perinteinen, rohkenen
sanoa molempien maiden korkean kehitystason huomioon ottaen jopa
yksipuolinen. Suomen viennistä metsäteollisuuden tuotteiden
osuus on yli puolet. Tosin kone- ja laitevienti on ilahduttavasti
vallannut uusia markkinoita. Varsinkin Suomen high-tech
-tuotanto, kuten televiestintälaitteet ovat lisänneet viime
vuosina osuuttaan.
Suomen tuonti Espanjasta on perustunut perinteisesti
elintarvikkeisiin enkä malta olla kehumatta espanjalaisia
viinejä, joiden suosio on Suomessa valtavasti kasvanut. Viime
vuosina koneet ja laitteet ovat kuitenkin ohittaneet
elintarvikkeet ja erityisesti espanjalaisten ajoneuvojen tuonti
Suomeen on nopeasti lisääntynyt. Olemme Suomessa panneet
merkille, että Espanja on noussut Euroopan toiseksi suurimmaksi
autojen tuottajaksi Saksan jälkeen.
Toivon, että suomalaiset ja espanjalaiset yritykset pyrkisivät
etsimään ennakkoluulottomasti myös uusia yhteistyöaloja.
Erityisesti haluan rohkaista pieniä ja keskisuuria yrityksiä,
joiden ehkä suurin ongelma on edelleenkin liian vähäinen
maatuntemus. Pienen ja keskisuuren yrityssektorin merkitys
yhdentyvässä Euroopassa on olennainen myös työllistämisen
kannalta, joka on sekä Suomen että Espanjan talous- ja
yhteiskuntapolitiikan keskeinen tehtävä .
Investointien taso Suomen ja Espanjan välillä on vielä
luvattoman alhainen. Maidemme välinen kauppatase on Suomelle
positiivinen, minkä tosin Espanjalle ylivoimaisen plusmerkkinen
matkailutase kompensoi. Espanja on jäljessä investointien
osalta. Kymmeniä suuria suomalaisyrityksiä on jo sijoittunut
Espanjaan, mutta valitettavasti espanjalaisten yritysten
kiinnostus Suomea kohtaan on ollut toistaiseksi varsin
vähäistä. Uskon kuitenkin, että EU:n myötä tilanne
vähitellen korjaantuu, sillä myös espanjalaisyritysten etujen
mukaista on sijoittua Suomeen ja sitä kautta ulottaa
toimintaansa muuallekin Pohjois-Eurooppaan, Baltiaan ja
Venäjälle. Toivonkin, että te espanjalaiset ystävämme
ottaisitte huomioon nykyistä enemmän Suomen tehdessänne
maakohtaisia investointistrategioita.
Totesin jo puheessani viime maanantaina Hänen Majesteettinsa
tarjoamilla juhlaillallisilla Suomen ja Espanjan
yhteistyömahdollisuudet kolmansissa maissa. Edellä mainitsin jo
Suomen edullisen liikekeskusaseman suhteessa Pohjois-Eurooppaan,
Baltiaan ja Venäjälle. Kuten Suomen hallituksen aloitteesta
syntyvä EU:n pohjoinen ulottuvuus on muille EU-kumppaneillemme
osoittanut, tällä ilmansuunnalla on mittaamattomia resursseja.
On kaikkien EU-maiden etujen mukaista, että niitä
hyödynnetään. Suomen ja Espanjan välillä tästä vallitsee
yhteisymmärrys hallitustasolla. Mutta se ei riitä; myös
talouselämältä ja yrityksiltä tarvitaan ennakkoluulotonta
yhteistyöasennetta, uusia visioita ja ideoita.
Espanjalla on arvostettu rooli Välimeren porttina ja Euroopan
yhdyssiteenä Välimeren eteläpuolen maihin. Suomi on antanut
täyden tukensa unionin yhteistyölle Välimeren maiden kanssa.
Välimeren alueen ohella Espanjalla on varsin keskeinen asema
eräänlaisena siltana EU:n ja Latinalaisen Amerikan välillä.
Juuri tässä kaupungissa me EU:n ja MERCOSUR:in valtioiden ja
hallitusten päämiehet allekirjoitimme joulukuussa 1995
historiallisen puitesopimuksen EU:n ja MERCOSUR:in välillä.
Sopimuksen nopea valmistuminen oli pitkälti Espanjan
puheenjohtajuuden ansiota.
Olemme Suomessa kiinnittäneet huomiota siihen, että Espanjasta
on tullut EU:n suurin investoija Latinalaisessa Amerikassa.
Tiedämme Espanjalla olevan EU-maista ehkä pitkäaikaisin
kokemus kanssakäymisestä Latinalaisen Amerikan kanssa; yhteisen
kielen ja kulttuuriperinteen lisäksi juuri Espanjassa osataan
Latinalaisen Amerikan omaleimainen liiketoimintakulttuuri.
Vieraillessani ensimmäisenä suomalaisena valtionpäämiehenä
vuonna 1997 Brasiliassa, Argentiinassa ja Chilessä sain
omakohtaisen ja vaikuttavan käsityksen tuon maanosan tarjoamista
mahdollisuuksista, sen luonnonvaroista ja resursseista.
Latinalainen Amerikka on Suomenkin näkökulmasta nousemassa
entistä kiinnostavammaksi yhteistyöalueeksi. Sekä valtiovalta
että yrityksemme ovat pyrkineet aktivoimaan sinne suhteitaan.
Maailmantalouden tämänhetkiset näkymät ovat epävarmat ja
erityisesti finanssimarkkinat ovat epävakaat, mutta se ei
vähennä Latinalaisen Amerikan merkitystä pitemmällä
aikavälillä.
Ylläsanotun jälkeen herätänkin kysymyksen siitä, voisivatko
suomalaiset yritykset, niiden teknologia ja tietotaito tarjota
jotain Latinalaisessa Amerikassa operoiville
espanjalaisyrityksille. Ja päinvastoin: olisiko kokeneilla
espanjalaisyrityksillä ja pankeilla mielenkiintoa liittoutua
suomalaisten kanssa. Löytyisikö aloja ja kohteita, joilla
voimme olla yhteistyössä esimerkiksi projektien tai
joint-ventureiden muodossa?
Puhuttaessa Suomen ja Espanjan yhteistyöstä matkailua ei voida
sivuuttaa. Haluankin lausua tunnustuksen sille työlle, jota
Espanjan matkailuviranomaiset ja alan yritykset ovat tehneet
Suomessa. Jo vuosikymmeniä Espanja on ollut suomalaisturistien
suosituin kohde heti naapurimaidemme jälkeen. Suomen Matkailun
edistämiskeskus on puolestaan 1990-luvulla tehnyt arvokasta
työtä espanjalaisturismin lisäämiseksi Suomen suuntaan.
Vaikka emme koskaan tule kilpailemaan määrissä, on
myönteistä todeta, että espanjalaiset ovat yhä lukuisammin
löytämässä Suomen, sen luonnon ja ihmiset.
Rohkenen toivoa, että myös Te, arvoisat espanjalaiset
yritysjohtajat ja liikemiehet, tuntisitte entistä paremmin
Suomen lupaavana, kannattavana ja edullisena kauppakumppanina.
Suomen vahvuuksia taloudellisessa kumppanuudessa ovat
sopimuksissa pitäytyminen, kyky sitoutua tavoitteisiin, ottaa
vastuuta, ympäristöstä huolehtiminen, myönteinen
perusasennoituminen työhön ja säästämiseen, sukupuolten
välinen tasa-arvo työelämässä, lähimmäisestä
huolehtiminen sosiaaliturvan keinoin sekä hyvä kollektiivisiin
työehtosopimuksiin sitoutuminen. Työelämän
käytännönläheinen säännöstö syntyy paljolti
yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa. Suomalainen
talouselämä on pienuutensa takia joustava ja nopea sopeutumaan
tuotantoehtojen muuttumiseen.
Teollinen ja tuotannollinen innovointi on Suomessa jo pitkään
ymmärretty menestyksen avaintekijäksi. Siksi tuotantosektori
koko yhteiskunnan tukemana kannustaa tutkimus- ja kehitystyötä,
jonka laajuus on jo huomionarvoinen piirre kansantaloudessamme.
Tämän sopimusyhteiskuntaamme juurtuneen lisäpiirteen vuoksi on
oikeutettua puhua kehityksestä kohti suomalaista
tietoyhteiskuntaa. Unioni sisämarkkina-alueena on pienelle
Suomelle suuri suhteellinen etu innovaatioiden tuotannolliseksi
realisoimiseksi sopivassa mittakaavassa.
Espanja on suomalaisille paljon enemmän kuin markkina-alue
Etelä-Euroopassa. Unionissa edut ovat vastavuoroisia. Me
tarjoamme teille mahdollisuutta hakea Suomesta vahvuuksienne
mukaisia suhteellisia etuja, edistää puhumanne maailmankielen
levinneisyyttä ja tuoda kaipaamaamme espanjalaisen kulttuurin
rikkautta. Pohjoiset markkinatkin ovat varmasti houkuttelevat,
varsinkin kun otamme huomioon pohjoiseurooppalaisen
liikekeskusasemamme itään ja Baltiaan päin.
Lopuksi kiitän vielä kerran ystävällisestä kutsusta ja
tilaisuudesta käyttää puheenvuoro tässä
yritysjohtajakokouksessa.