TASAVALLAN PRESIDENTTI MARTTI AHTISAAREN
PUHE
VIENTIPALKINTOJEN JAKOTILAISUUDESSA LINNASSA 17.2.1999
Minulla on ilo palkita kolme menestynyttä suomalaista
yritystä Tasavallan Presidentin vientipalkinnolla.
Palkinnonsaajat ovat onnistuneet erinomaisesti tuotteidensa
viennissä. Se sinänsä on merkittävä saavutus, mutta ei ainoa
eikä edes olennaisin palkinnon myöntämisen peruste. Nämä
yritykset ovat ansainneet palkintonsa ennen muuta siksi, että ne
ovat esimerkillisesti tarttuneet kansainvälistymisen luomiin
mahdollisuuksiin.
Nyt palkittavien yritysten johto ja koko henkilöstö ovat
oikeaan aikaan havainneet kansainvälisen toimintaympäristönsä
muutoksen, tulkinneet oikein siitä johtuvat tarpeet ja kyenneet
luomaan menestyksekästä liiketoimintaa tältä pohjalta. Silti
ne ovat paitsi kansainvälisiä, myös suomalaisia. Niiden
alkuperä on suomalainen, niiden tuotteet perustuvat kotimaisiin
innovaatioihin ja mikä tärkeintä niiden menestys
hyödyttää koko suomalaista elinkeinoelämää. Vain
menestyvät ja kilpailukykyiset yritykset pystyvät kestävällä
tavalla työllistämään ja lisäämään suomalaisten
hyvinvointia.
Ei enää riitä, että tuotteet ovat hyviä ja hinnat
kilpailukykyisiä. On hallittava globaali
liiketoimintakokonaisuus, on kyettävä kehittämään ja
soveltamaan uudenlaisia toimintamalleja sekä hallitsemaan
kansainvälistymiseen ja kasvuun väistämättä liittyviä
riskejä.
Yritysten on mentävä aidosti mukaan asiakkaidensa toimintaan ja
yhdessä asiakkaan kanssa mietittävä ratkaisuja hänen
ongelmiinsa. Tuotteiden on tuotettava asiakkaille todellista
hyötyä. Yhä tärkeämmäksi tässä on nousemassa kyky
osallistua asiakkaan toimintaprosesseihin, tuotteiden ja
palvelujen sopeutus asiakkaan tarpeisiin sekä asiakassuhteen
kehittäminen ja syventäminen kumpaakin osapuolta
hyödyttäväksi kumppanuudeksi.
Suomi selvisi tämän vuosikymmenen alun kriisistä paljolti
juuri viennin kasvattamisen avulla. Se edellytti
määrätietoisuutta ja poikkeuksellisen laajaa yhteistyötä.
Myös tasavallan presidentti on pyrkinyt huolehtimaan omasta
osuudestaan näissä talkoissa. Yhdessä suomalaisyritysten
kanssa on tehty sarja vienninedistämismatkoja kasvaville
markkinoille ja maihin, joissa valtionjohdon avulla voidaan avata
yrityksille uusia ovia. Ensi viikolla tehdään laaja
vienninedistämismatka Meksikoon. Sen jälkeen on tehty Suomea ja
suomalaisyrityksiä tunnetuksi kaikilla keskeisillä
markkinoilla.
Tasavallan Presidentin vientipalkinto jaettiin ensimmäisen
kerran vuonna 1967. Yhteytemme kansainväliseen talouteen oli
tuolloin paljon nykyistä ohuempi, totuttuun tavarakauppaan
pohjautuva. Alkuvuosina palkinnon saivat perinteiset viejät,
jotka onnistuivat saamaan tuotteitaan hyvin kaupaksi ulkomaille.
Tällaisen työn kannustaminen on edelleen tärkeätä mutta ei
enää riittävää. Viime vuosina palkinnonsaajat ovat olleet
yrityksiä, joiden kansainvälistyminen ulottuu perinteistä
vientiä laajemmalle. Tämä kehitys on myönteistä ja
välttämätöntä. Sitä on syytä kaikin tavoin rohkaista.
Esitänkin pohdittavaksi, olisiko Tasavallan Presidentin
vientipalkinnon nimeä ja palkitsemisperusteita aihetta muuttaa
niin, että palkinto entistä paremmin kannustaisi yrityksiä
laaja-alaiseen kansainvälistymiseen, joka hyödyttäisi Suomea
ja suomalaisia sekä auttaisi luomaan tänne työpaikkoja.
Tarvittaisiinko siis alkavalla vuosituhannella pikemminkin
Tasavallan Presidentin kansainvälistymispalkintoa? Toivon
asiasta keskustelua.
Onnittelen lämpimästi palkinnonsaajia ja toivotan heille mitä
parhainta menestystä.