TASAVALLAN PRESIDENTTI MARTTI AHTISAAREN PUHE
VIENTIPALKINTOJEN JAKOTILAISUUDESSA LINNASSA 17.2.1999

Minulla on ilo palkita kolme menestynyttä suomalaista yritystä Tasavallan Presidentin vientipalkinnolla. Palkinnonsaajat ovat onnistuneet erinomaisesti tuotteidensa viennissä. Se sinänsä on merkittävä saavutus, mutta ei ainoa eikä edes olennaisin palkinnon myöntämisen peruste. Nämä yritykset ovat ansainneet palkintonsa ennen muuta siksi, että ne ovat esimerkillisesti tarttuneet kansainvälistymisen luomiin mahdollisuuksiin.

Nyt palkittavien yritysten johto ja koko henkilöstö ovat oikeaan aikaan havainneet kansainvälisen toimintaympäristönsä muutoksen, tulkinneet oikein siitä johtuvat tarpeet ja kyenneet luomaan menestyksekästä liiketoimintaa tältä pohjalta. Silti ne ovat paitsi kansainvälisiä, myös suomalaisia. Niiden alkuperä on suomalainen, niiden tuotteet perustuvat kotimaisiin innovaatioihin ja — mikä tärkeintä — niiden menestys hyödyttää koko suomalaista elinkeinoelämää. Vain menestyvät ja kilpailukykyiset yritykset pystyvät kestävällä tavalla työllistämään ja lisäämään suomalaisten hyvinvointia.

Ei enää riitä, että tuotteet ovat hyviä ja hinnat kilpailukykyisiä. On hallittava globaali liiketoimintakokonaisuus, on kyettävä kehittämään ja soveltamaan uudenlaisia toimintamalleja sekä hallitsemaan kansainvälistymiseen ja kasvuun väistämättä liittyviä riskejä.

Yritysten on mentävä aidosti mukaan asiakkaidensa toimintaan ja yhdessä asiakkaan kanssa mietittävä ratkaisuja hänen ongelmiinsa. Tuotteiden on tuotettava asiakkaille todellista hyötyä. Yhä tärkeämmäksi tässä on nousemassa kyky osallistua asiakkaan toimintaprosesseihin, tuotteiden ja palvelujen sopeutus asiakkaan tarpeisiin sekä asiakassuhteen kehittäminen ja syventäminen kumpaakin osapuolta hyödyttäväksi kumppanuudeksi.

Suomi selvisi tämän vuosikymmenen alun kriisistä paljolti juuri viennin kasvattamisen avulla. Se edellytti määrätietoisuutta ja poikkeuksellisen laajaa yhteistyötä. Myös tasavallan presidentti on pyrkinyt huolehtimaan omasta osuudestaan näissä talkoissa. Yhdessä suomalaisyritysten kanssa on tehty sarja vienninedistämismatkoja kasvaville markkinoille ja maihin, joissa valtionjohdon avulla voidaan avata yrityksille uusia ovia. Ensi viikolla tehdään laaja vienninedistämismatka Meksikoon. Sen jälkeen on tehty Suomea ja suomalaisyrityksiä tunnetuksi kaikilla keskeisillä markkinoilla.

Tasavallan Presidentin vientipalkinto jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 1967. Yhteytemme kansainväliseen talouteen oli tuolloin paljon nykyistä ohuempi, totuttuun tavarakauppaan pohjautuva. Alkuvuosina palkinnon saivat perinteiset viejät, jotka onnistuivat saamaan tuotteitaan hyvin kaupaksi ulkomaille. Tällaisen työn kannustaminen on edelleen tärkeätä mutta ei enää riittävää. Viime vuosina palkinnonsaajat ovat olleet yrityksiä, joiden kansainvälistyminen ulottuu perinteistä vientiä laajemmalle. Tämä kehitys on myönteistä ja välttämätöntä. Sitä on syytä kaikin tavoin rohkaista. Esitänkin pohdittavaksi, olisiko Tasavallan Presidentin vientipalkinnon nimeä ja palkitsemisperusteita aihetta muuttaa niin, että palkinto entistä paremmin kannustaisi yrityksiä laaja-alaiseen kansainvälistymiseen, joka hyödyttäisi Suomea ja suomalaisia sekä auttaisi luomaan tänne työpaikkoja. Tarvittaisiinko siis alkavalla vuosituhannella pikemminkin Tasavallan Presidentin kansainvälistymispalkintoa? Toivon asiasta keskustelua.

Onnittelen lämpimästi palkinnonsaajia ja toivotan heille mitä parhainta menestystä.