TASAVALLAN PRESIDENTTI MARTTI AHTISAAREN
PUHE
SUOMALAIS-MEKSIKOLAISESSA TALOUSKONFERENSSISSA
MEXICOSSA 23.2.1999
Aluksi haluan kiittää talousseminaarin järjestäjiä
mahdollisuudesta osallistua tähän tärkeään tilaisuuteen,
johon on kerääntynyt näin runsaslukuinen ja arvovaltainen
joukko Meksikon talouselämän ja teollisuuden edustajia.
Seminaari on konkreettinen osoitus Suomen teollisuuden ja
työnantajien keskusliiton TT:n ja Meksikon kansainvälisten
asiain yritysneuvoston CEMAI:n välisestä yhteistyöstä, jonka
puitteissa Helsingissä järjestettiin kesällä 1997
vastaavanlainen seminaari.
Suomen ja Meksikon suhteet ulottuvat kauas vuosikymmenten taakse.
Kuluvan vuoden marraskuussa tulee kuluneeksi 50 vuotta
diplomaattisuhteiden solmimisesta. Jo sitä ennen vuonna 1936
hallituksemme olivat allekirjoittaneet ystävyyssopimuksen
suhteiden perustaksi. Maantieteellinen etäisyys muodosti noina
aikoina tiiviimmälle kanssakäymiselle luonnollisen esteen, joka
lento- ja tietoliikenneyhteyksien räjähdysmäisen kehityksen
myötä on onneksi menettänyt merkityksensä. Maapallo on
supistunut yhdeksi kyläksi, jossa mikään kolkka ei enää ole
marginaalinen.
Meksiko on aina kiehtonut suomalaisia värikkään historiansa,
voimakkaan kulttuuriperintönsä ja luontonsa monimuotoisuuden
takia. Tänään Meksiko on taloudellisesti nopeasti kehittyvä
teollisuusmaa, joka on OECD:n, APEC:in ja NAFTA:n täysivaltainen
jäsen. Ulkomaankauppa on maanne talouskasvun moottori, ja tämä
kehitys on tulosta taloutenne kaukoviisaasta avaamisesta
ulkomaiselle kilpailulle.
Vierailuni Meksikoon on historiallinen, sillä se on Suomen
valtionpäämiehen ensimmäinen valtiovierailu tähän maahan.
Minulla oli eilen presidentti Zedillon kanssa mielenkiintoinen ja
tuloksellinen keskustelu kansainvälisistä, alueellisista ja
kahdenvälisistä aiheista. Johtopäätöksemme suhteiden
erinomaisesta ja aktiivisesta tilasta olivat yhteneväiset.
Sovimme yhteisistä ponnisteluista etenkin kauppavaihdon
lisäämiseksi ja monipuolistamiseksi. Hallitukset eivät
kuitenkaan tee kauppaa, se on teidän tehtävänne, arvoisat
yritysten edustajat.
Valtioiden velvollisuus on kuitenkin luoda kaupalle ja
taloudelliselle yhteistyölle mahdollisimman suotuisat puitteet.
Tässä tarkoituksessa hallituksemme allekirjoittivat eilen
investointien suojelua ja edistämistä koskevan sopimuksen, joka
yhdessä vuonna 1997 solmitun kaksinkertaisen verotuksen
estävän sopimuksen kanssa muodostavat vankan oikeudellisen
perustan yritysten sijoituksille ja etabloitumisille kumpaankin
maahan. Täällä toimivan Suomen suurlähetystön ja
vientikeskuksen pääasiallinen tehtävä onkin yritysten
markkinoillepääsyn tukeminen.
Meksikon talouden avautuminen 1990-luvulla, maassanne
toimeenpannut rakenteelliset uudistukset ja nopeasti etenevä
valtionsektorin yksityistäminen eivät ole jääneet suomalaisen
teollisuuden piirissä huomaamatta. Hyvä osoitus
lisääntyneestä kiinnostuksesta Meksikon kasvavia markkinoita
kohtaan on tälle vierailulle osallistuva korkeatasoinen
talousvaltuuskunta, joka edustaa maamme teollisuuden ja kaupan
vahvimpia aloja: elektroniikka- ja telekommunikaatioteollisuus,
paperiteollisuus, energiantuotanto ja jakelu, kaivosteknologia,
teolliset investoinnit ja tukkukauppa.
Aikaisemmat positiiviset kokemuksemme valtiovallan ja
yksityissektorin tiiviistä yhteistyöstä antavat aiheen uskoa,
että ponnistelumme tuottavat myös Meksikossa uusia
liikeyhteyksiä ja vahvistavat jo olemassaolevia kontakteja.
Rohkaisen kaikkia läsnäolevia käyttämään hyväkseen tämän
talouseminaarin tarjoamat mahdollisuudet.
Kahdenvälinen kauppavaihtomme kaksinkertaistui viime vuonna
molempiin suuntiin ollen arvoltaan noin 140 milj.USD.
Myönteisestä suuntauksesta huolimatta se on vielä
vaatimattomalla tasolla, kun ottaa huomioon molempien maiden
taloudellisen ja teknologisen potentiaalin. Toisaalta
kauppatilastot eivät enää nykypäivänä anna oikeaa kuvaa
kaupan ja investointien määrästä, koska tuotteet valmistetaan
usein kolmannessa maassa ja viedään sieltä edelleen. Arviomme
mukaan suomalaisia tuotteita viedäänkin Meksikoon
Pohjois-Amerikasta ja muista Euroopan maista ainakin
kaksinkertainen määrä suoraan vientiimme verrattuna.
Suomen neljä vuotta sitten toteutunut jäsenyytemme Euroopan
unionissa on tuonut uuden ulottuvuuden suhteisiimme Latinalaisen
Amerikan maiden kanssa. Tämä alue on EU:lle ja sen jäsenmaille
selvä prioriteetti, mistä on hyvänä osoituksena Rio de
Janeirossa ensi kesäkuussa pidettävä ensimmäinen huippukokous
EU:n ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden välillä. Suomi
ja Meksiko osallistuvat aktiivisesti tämän historiallisen
kokouksen agendan ja sisällön valmisteluihin. Siinä tullaan
korkeimmalla tasolla etsimään ratkaisuja alueellisiin ja
globaalisiin ongelmiin sekä vahvistamaan kansanvallan,
ihmisoikeuksien ja hyvän hallinnon periaatteiden toteutumista
maissamme.
Mielestäni meillä on nyt ainutlaatuinen mahdollisuus
tiivistää ja monipuolistaa Euroopan unionin ja Meksikon
välisiä suhteita. Presidentti Zedillo ja Meksikon hallitus ovat
ottanet tämän päämäärän poliittiseksi
painopistealueekseen. Vastaavasti unionin jäsenmaat haluavat
pysäyttää sen negatiivisen kehityksen, jonka tuloksena niiden
markkinaosuus Meksikossa on pudonnut viimeisten viiden vuoden
aikana lähes puoleen ollen tänä päivänä vain 6 prosenttia.
Joulukuussa 1997 allekirjoitettu sopimus taloudellisesta
kumppanuudesta, poliittisesta koordinaatiosta ja yhteistyöstä
loi vankan pohjan yhä tiivistyvälle vuoropuhelulle ja
yhteistoiminnalle osapuolten välillä. Olen ylpeä siitä, että
Suomi ratifioi tämän tärkeän sopimuksen ensimmäisenä maana.
Sen perusteella ollaan parhaillaan neuvottelemassa kaupan ja
palvelujen laajamittaista vapauttamista merkitsevästä
vapaakauppasopimuksesta.
Suomen hallitus kannattaa voimakkaasti kattavan ja tasapainoisen
sopimuksen nopeaa aikaansaamista. Neuvottelut tulevat ehkä
olemaan loppusuoralla kuluvan vuoden toisella puoliskolla,
jolloin Suomi toimii unionin puheenjohtajana. Mikään ei olisi
minulle mieluisampaa kuin voida todistaa sopimuksen
allekirjoittamista ennen vuodenvaihdetta. Se olisi hyvä enne
uudelle vuosituhannelle siirryttäessä.
Yritysten kansainvälinen toimintaympäristö on kuluvalla
vuosikymmenellä voimakkaasti muuttunut. Tämän kehityksen
keskeinen piirre on ollut globalisaatio, millä ymmärretään
pääomien, teknologioiden ja muiden tuotannon tekijöiden
suurempaa liikkuvuutta kansallisten rajojen yli. Yhä useammat
yritykset tarkastelevat toimintojaan maailmanlaajuisesta
perspektiivistä. Globalisaation käyttövoima on nopea tekninen
murros erityisesti tietotekniikassa ja tiedonvälityksessä,
mikä on pienentänyt maapalloa.
Globalisaatio ei kuitenkaan ole pelkästään teknisen kehityksen
tuote, vaan sen on osaltaan tehnyt mahdolliseksi kaupan ja
pääomaliikkeiden laajamittainen vapauttaminen eri puolilla
maailmaa. Tämä on puolestaan kiristänyt kilpailua ja lisännyt
tehokkuutta, mikä puolestaan voimistaa kasvua. Kaupan
vapauttaminen on tapahtunut monenkeskisin ja kahdenvälisin
sopimuksin, jotka muodostavat maailmanlaajuisen taloudellisen
toiminnan tärkeän viitekehyksen. Meksikon laaja
vapaakauppasopimusten verkosto on osoitus maanne oikea-aikaisesta
vastaamisesta globalisaation haasteisiin.
Investoinnit ovat viimeisen vuosikymmenen aikana muodostuneet
globalisaation keskeiseksi ja kauppaa tärkeämmäksi
ilmentymäksi. Arvioiden mukaan yhden dollarin sijoitukseen
OECD-maissa liittyy lähes kahden dollarin kauppavaikutus.
Kehitysmaihin suuntautuvista rahavirroista 4/5 on nykyisin
sijoituksia eikä kehitysapua. Teidän hallituksenne on luonut
maahan investointiystävällisen ilmapiirin, jonka seurauksena
Meksiko kuuluu kehittyvien maiden suurimpiin suorien ulkomaisten
investointien vastaanottajiin.
Yritysvetoisena prosessina globalisaatio on murentanut valtioiden
kykyä ohjata taloudellista toimintaa: yritykset toimivat
globaalisti ja valtiot useimmiten kansallisesti tai
alueellisesti. Julkinen valta voi edelleen tietyssä määrin
vaikuttaa globalisaatiokehitykseen, mutta sen ulkopuolelle ei voi
jäädä poliittisin päätöksin. Kyseessä on paljon syvempi
taloudellinen ja teknologinen prosessi, josta sivuun
jättäytyminen merkitsee kansainvälistä marginalisoitumista.
Pidän rohkaisevana sitä, että maailmantalouden viimeaikaiset
mullistukset eivät ole pysäyttäneet kaupan, pääomaliikkeiden
ja investointien jatkuvaa vapauttamiskehitystä.
Valtioiden vaikutusvallan heikentyessä alueellinen integraatio
tarjoaa kansallisvaltiolle mahdollisuuden pyrkiä paremmin
jäsentämään ja hallitsemaan taloudellista muutosta. Yhä
syvenevä integraatio Euroopassa - mm. yhteinen rahapolitiikka ja
uusi rahayksikkö euro - on tästä selvin esimerkki. Suomelle
EU-jäsenyys tarjoaa mahdollisuuden aktiivisesti vaikuttaa yhden
maailman keskeisimmän talousmahdin päätöksiin ja siten
olennaisesti parantaa kykyämme ajaa kansallisia intressejämme.
Globaalisti toimivien yritysten maailmassa kansallinen etu on
määriteltävä uudelleen. Kansainvälistymisen edistämisestä
muodostuu keskeinen kansallinen tavoite, ja globaali kilpailukyky
on tärkein uusia työpaikkoja luova voima. Tämä on huomattu
Suomessakin, ja elinkeinopolitiikkamme painopiste on siirretty
yritysten ja koko kansantalouden kansainvälistymisen
edistämiseen.
Julkisen vallan tehtäväksi on asetettu suotuisien olosuhteiden
luominen globaalille liiketoiminnalle Suomessa. Emme ole
lähteneet kilpailuedellytyksiä ja tuotantoa vääristävien
subventioiden tielle, vaan panostaneet määrätietoisesti
infrastruktuurin luomiseen, koulutukseen, työvoiman
saatavuuteen, verotuksen houkuttelevuuteen ja lainsäädännön
sopeuttamiseen muuttuneita olosuhteita ja tarpeita vastaavaksi.
Viime vuonna tutkimus- ja kehitystoimintaan investoitiin julkisia
ja yksityssektorin varoja 3,1 prosenttia bruttokansantuotteesta,
mikä nosti Suomen aivan maailman kärkimaiden joukkoon. Myös
elämänlaatua kuvaavat mittarit antavat hyvän arvosanan
kansalaistemme elämästä.
Korkea koulutustaso on merkittävä kilpailuetu Suomessa
toimiville yrityksille. Myös yhteistyö korkeakoulujen,
yritysten ja viranomaisten välillä on tehokasta ja joustavaa.
Kummallekin tekijälle tarjoaa vahvan perustan koko maan kattava
korkeakouluverkko.
Koko tällä vuosikymmenellä taloutemme kasvu on ollut pitkälti
globalisaation siivittämää. Elektroniikkateollisuus on
nopeasti ajanut metsäteollisuuden rinnalle ja ohi muodostaen nyt
neljänneksen kokonaisviennistämme, minkä arvo on alle 10
vuodessa kaksinkertaistunut. Huipputeknologian osuus viennistä
on maassamme kasvanut teollisuusmaista nopeimmin. Investoinnit
Suomesta ulkomaille ovat voimakkaasti lisääntyneet, mikä on
luonnollista yritysten etsiessä uusia markkinoita ja vastatessa
fuusioiden muodossa kansainvälistymisen haasteisiin.
Pienenä viiden miljoonan asukkaan taloutena Suomi on pyrkinyt
erikoistumaan tietyille avainsektoreille, joilla meillä on
katsottu olevan kansainvälisen tason osaamista ja korkeaa
teknologiaa. Parhaiten menestyneistä suomalaisista
teollisuuksista suurin osa perustuu jo nyt erikoistumiseen ja
vientiin: yli puolet Suomen teollisuustuotannosta valmistetaan
kansainvälisille markkinoille. Suomi on omilla
elinkeinopoliittisilla toimenpiteillään pystynyt luomaan
useilla avainaloilla vahvan kilpailukyvyn ja vastaamaan siten
globalisaation asettamiin haasteisiin.
Erikoistuminen lisää yritysten ja kokonaisten kansantalouksien
keskinäistä riippuvuutta, minkä seurauksena sekä
kasvuimpulssit että talouden häiriöt heijastuvat hetkessä -
ja jälkimmäisten kyseessäollen usein kohtuuttomankin rajusti -
koko kansainväliseen kauppa- ja talousjärjestelmään. Meillä
kaikilla on tästä hyvinkin tuoreita esimerkkejä.
Kokonaisuutena globalisaation edut ovat kuitenkin kiistatta sen
aiheuttamia ongelmia suuremmat.
Eurooppa on yleisesti ottaen pystynyt vastaamaan melko huonosti
globalisaation haasteisiin. Suhteellisen alhainen
säästämisaste, julkisen sektorin suuri osuus taloudesta,
korkea työttömyys ja suuret sosiaalikulut ovat kaikki osaltaan
myötävaikuttaneet Euroopan suhteellisen kilpailuaseman
heikkenemiseen. Onnistunut siirtyminen yhteiseen eurovaluuttaan
tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden parantaa maanosan
kilpailukykyä. Talouden kasvu on kuitenkin pääasiassa haettava
globaaleilta markkinoilta.
Suomi ja Meksiko ovat peruuttamattomasti osa uutta
globaalitaloutta. Olemme molemmat ennakoineet sen luomia
haasteita ja ongelmia toteuttamalla taloudessamme rakenteellisia
muutoksia, tukemalla markkinataloutta ja vapaakauppaa sekä
avaamalla teollisuutemme kovalle kansainväliselle kilpailulle.
Meksikon NAFTA-jäsenyys ja Suomen liittyminen Euroopan unioniin
ovat kytkeneet meidät molemmat osaksi laajempaa ja voimakkaampaa
talousyhteistyötä, millä on ollut selviä myönteisiä
vaikutuksia koko kansantaloudelle.
Meillä siis erinomaiset edellytykset kehittää keskinäistä
kaupallis-taloudellista yhteistyötämme tasavertaiselta
pohjalta. Suomen hallitus ja talouselämä tulevat
työskentelemään määrätietoisesti ja hyvässä
yhteistyössä tämän päämäärän hyväksi.
Paljon kiitoksia.