TASAVALLAN PRESIDENTTI MARTTI AHTISAAREN
PUHE
AAMIAISKOKOUKSESSA MONTERREYSSÄ 25.2.1999
Aluksi haluan kiittää suomalaisia ja meksikolaisia
järjestäjiä tilaisuudesta osallistua tähän kokoukseen.
Suomen Teollisuuden ja Työnantajien Keskusliitto on CAINTRA:n
suosiollisella myötävaikutuksella saanut paikalle edustavan
joukon tämän tärkeän osavaltion ja Monterreyn teollisuuden ja
liike-elämän edustajia.
Kun valtiovierailuni ohjelmaa alettiin suunnitella, oli
itsestään selvää, että siihen täytyy sisällyttää
vierailu Monterreyssä. Nuevo León on maan johtavia
teollisuusalueita, jossa ei ole koskaan jääty odottamaan
keskushallituksen toimenpiteitä talouselämän tukemiseksi.
Yksityissektori on täällä ottanut ohjat omiin käsiinsä ja
luonut osavaltion hallituksen myötävaikutuksella voimakkaan
keskittymän johtavia raskaan teollisuuden yrityksiä.
Monterreystä on samalla nopeasti kehittymässä eräs maan
johtavista korkean teknologian keskuksista, minkä on osaltaan
tehnyt mahdolliseksi kaupunkinne korkeatasoiset teknisen alan
korkeakoulut. On ollut ilahduttavaa havaita, että esimerkiksi
Monterreyn teknologisen instituutin ja suomalaisten
korkeakoulujen välillä on säännöllistä opiskelijavaihtoa.
Investoinneille suopea toimintaympäristö on houkutellut
Monterreyhin myös merkittävän suomalaisen
elektroniikkayrityksen Elcoteqin, jonka tehtaan avajaisia
juhlimme muutaman tunnin kuluttua. Eilen vihittiin puolestaan
Reynosassa käyttöön teollisuutemme lippulaivan Nokian uusi
monitoritehdas, joka on jo toinen Nokian teollinen investointi
Meksikossa; matkapuhelinten tuotanto alkoi pari vuotta sitten.
Uskon, että tälle alueelle hakeutuu jatkossa myös uusia
suomalaisia teknologiayrityksiä. Monterreyllä on hyvät
edellytykset koota korkean teknologian klusterilla sellaista
kriittistä massaa, joka takaa kilpailukyvyn pitkälle uudelle
vuosituhannelle.
Suomen ja Meksikon suhteet ulottuvat kauas vuosikymmenten taakse.
Kuluvan vuoden marraskuussa tulee kuluneeksi 50 vuotta
diplomaattisuhteiden solmimisesta. Maantieteellinen etäisyys
muodosti noina aikoina tiiviimmälle kanssakäymiselle
luonnollisen esteen, joka lento- ja tietoliikenneyhteyksien
nopean kehityksen myötä on nyttemmin menettänyt
merkityksensä.
Vierailuni Meksikoon on historiallinen, sillä se on Suomen
valtionpäämiehen ensimmäinen valtiovierailu tähän kauniiseen
maahan. Maanantaina käymissämme keskusteluissa voimme
presidentti Zedillon kanssa tyydytyksellä todeta, että
maittemme suhteet ovat erinomaiset ja kehittyvät juuri nyt
aktiivisesti eri aloilla.
Hallitusten tehtävä on luoda kaupalle ja taloudelliselle
yhteistyölle mahdollisimman suotuisat puitteet. Tässä
tarkoituksessa asianomaiset ministerit allekirjoittivat kolme
päivää sitten investointien suojelua ja edistämistä koskevan
sopimuksen, joka yhdessä vuonna 1997 solmitun kaksinkertaisen
verotuksen estävän sopimuksen kanssa muodostaa vankan juridisen
perustan yritysten sijoituksille ja etabloitumisille kumpaankin
maahan.
Meksikon talouden avautuminen 1990-luvulla, maassanne
toimeenpannut rakenteelliset uudistukset ja nopeasti etenevä
valtionsektorin yksityistäminen ovat lisänneet suomalaisen
teollisuuden kiinnostusta maatanne kohtaan. Tästä hyvänä
osoituksena on mukanani seuraava korkeatasoinen
talousvaltuuskunta, joka edustaa maamme teollisuuden ja kaupan
vahvimpia aloja: elektroniikka- ja telekommunikaatioteollisuus,
paperiteollisuus, energiantuotanto ja jakelu, kaivosteknologia,
teolliset investoinnit ja tukkukauppa.
Kahdenvälinen kauppavaihtomme kaksinkertaistui viime vuonna
molempiin suuntiin ja oli arvoltaan noin 140 milj.USD.
Myönteisestä suuntauksesta huolimatta se ei vielä vastaa
molempien maiden teollista ja teknologista potentiaalia.
Toisaalta kauppatilastot eivät nykypäivänä enää anna oikeaa
kuvaa kaupan ja investointien määrästä, koska tuotteet
valmistetaan usein kolmannessa maassa ja viedään sieltä
edelleen. Arviomme mukaan suomalaisia tuotteita viedäänkin
Meksikoon Pohjois-Amerikasta ja muista Euroopan maista ainakin
kaksinkertainen määrä suoraan vientiimme verrattuna.
Suomen neljä vuotta sitten toteutunut jäsenyytemme Euroopan
unionissa on tuonut uuden ulottuvuuden suhteisiimme Latinalaisen
Amerikan maiden kanssa. Tämä alue on EU:lle ja sen jäsenmaille
selvä prioriteetti, mistä on hyvänä osoituksena Rio de
Janeirossa ensi kesäkuussa pidettävä ensimmäinen huippukokous
EU:n ja Latinalaisen Amerikan sekä Karibian maiden välillä. Se
tulee lähentämään maanosiamme toisiinsa ja luomaan
suuntaviivat yhteistyömme voimaistamiselle uudella
vuosituhannella.
Mielestäni meillä on nyt ainutlaatuinen mahdollisuus
tiivistää ja monipuolistaa Euroopan unionin ja Meksikon
välisiä suhteita. Molemmilla osapuolilla on siihen voimakasta
poliittista tahtoa. Joulukuussa 1997 allekirjoitettu sopimus
taloudellisesta kumppanuudesta, poliittisesta koordinaatiosta ja
yhteistyöstä loi vankan pohjan yhä tiivistyvälle
vuoropuhelulle ja yhteistoiminnalle. Olen ylpeä siitä, että
Suomi ratifioi tämän tärkeän sopimuksen ensimmäisenä maana.
Parhaillaan EU:n ja Meksikon välillä neuvotellaan kaupan ja
palvelujen laajamittaiseen vapauttamiseen tähtäävästä
vapaakauppasopimuksesta. Suomen hallitus kannattaa voimakkaasti
kattavan ja tasapainoisen sopimuksen nopeaa aikaansaamista. Suomi
toimii unionin puheenjohtajana kuluvan vuoden toisella
puoliskolla ja tulee silloin ponnistelemaan kaikin voimin
neuvottelujen loppuunsaattamiseksi.
Pienenä viiden miljoonan asukkaan taloutena Suomi on pyrkinyt
erikoistumaan tietyille avainsektoreille, joilla meillä on
kansainvälisen tason osaamista ja korkeaa teknologiaa. Parhaiten
menestyneistä suomalaisista teollisuuksista suurin osa perustuu
jo nyt erikoistumiseen ja globaaliin toimintaan. Niinpä yli
puolet Suomen teollisuustuotannosta valmistetaan
kansainvälisille markkinoille samalla kun tuotantoa sijoitetaan
tärkeille markkina-alueille kuten NAFTA-maihin.
Kilpailukyky ja taloudellinen kasvu perustuvat nykypäivänä
yhä enemmän teknologiseen kehitykseen ja innovaatioihin. Uudet
teknologiat synnyttävät sovellutuksia, jotka säätelevät
elinkeinoelämän ja koko yhteiskunnan kehitystä. Parhaiten
pärjäävät ne yritykset ja kansakunnat, jotka oivaltavat
tulevaisuuden tuulet nopeimmin ja investoivat oikeisiin
kohteisiin. Oikea ajoitus on tärkeää, sillä ensimmäisenä
markkinoilla oleva ottaa niistä yleensä lujan otteen.
Olennaista on omata syvällinen ymmärtämys teknologian,
elinkeinoelämän ja markkinoiden nykytilasta ja keskeisistä
kehitykseen vaikuttavista tekijöistä. Koulutus ja jatkuva uuden
oppiminen ovat tässä avainasemassa.
Suomessa on harjoitettu määrätietoista teknologiapolitiikkaa
jo 20 vuotta. Tutkimus- ja kehityspanosta on kasvatettu selkeiden
päämäärien mukaisesti ja suunnattu Suomelle tärkeille
teknologia-aloille. Viime vuonna investoimme tutkimukseen ja
kehitykseen (R&D) 3,1 prosenttia bruttokansantuotteesta,
mikä nosti Suomen aivan maailman kärkimaiden joukkoon.
Pitkäjänteisen työn tulokset näkyvät tuotantorakenteen ja
viennin monipuolistumisena, huipputekniikan tuotteiden
merkityksen ja viennin nopeana kasvuna sekä teollisuuden
kilpailukyvyn kohoamisena. Teknologiapanostus on kouluttanut
osaavia ihmisiä ja luonut inhimillistä pääomaa yritysten ja
yhteiskunnan tarpeisiin.
Koko tällä vuosikymmenellä Suomen talouden kasvu on ollut
pitkälti globalisaation siivittämää. Elektroniikkateollisuus
on nopeasti ajanut metsäteollisuuden rinnalle ja ohi muodostaen
nyt neljänneksen kokonaisviennistämme, minkä arvo on alle 10
vuodessa kaksinkertaistunut. Huipputeknologian osuus viennistä
on maassamme kasvanut teollisuusmaista nopeimmin ja oli vuonna
1997 jo 16 prosenttia. Siitä kaksi kolmasosaa oli
tietoliikennelaitteita.
Investoinnit Suomesta ulkomaille ovat voimakkaasti
lisääntyneet, mikä on luonnollista yritysten etsiessä uusia
markkinoita ja vastatessa fuusioiden muodossa
kansainvälistymisen haasteisiin. Toisaalta olemme pyrkineet
luomaan Suomessa hyvät olosuhteet globaaliselle
yritystoiminnalle panostamalla infrastruktuuriin, koulutukseen,
työvoiman saatavuuteen, verotuksen houkuttelevuuteen ja
lainsäädännön sopeuttamiseen vastaamaan muuttuneita tarpeita.
Alueellinen integraatio tarjoaa kansallisvaltiolle mahdollisuuden
jäsentää ja hallita paremmin nopeaa kansainvälistä
taloudellista muutosta. Yhä syvenevä integraatio Euroopassa -
mm. yhteinen rahapolitiikka ja uusi rahayksikkö euro - on
tästä hyvä esimerkki. Suomelle EU-jäsenyys tarjoaa
mahdollisuuden aktiivisesti vaikuttaa tämän keskeisen
talousmahdin päätöksiin ja siten olennaisesti parantaa
kykyämme ajaa kansallisia etujamme.
Suomi ja Meksiko ovat peruuttamattomasti osa uutta
globaalitaloutta. Olemme molemmat ennakoineet sen luomia
haasteita ja ongelmia toteuttamalla taloudessamme rakenteellisia
muutoksia, vahvistamalla markkinataloutta ja avaamalla
teollisuutemme kansainväliselle kilpailulle. Meksikon
NAFTA-jäsenyys ja Suomen vuonna 1995 toteutunut liittyminen
Euroopan unioniin ovat kytkeneet meidät molemmat osaksi
laajempaa ja voimakkaampaa talousyhteistyötä, millä on ollut
selviä myönteisiä vaikutuksia kansantalouksiemme kehitykselle.
Toivotan teille kaikille mitä parhainta menestystä
liiketoimissanne. Olen vakuuttunut siitä, että tämä kokous
lisää läsnäolevien paikallisten teollisuusjohtajien
tietämystä Suomesta ja teollisuudestamme. Vastaavasti
suomalaiset talouselämän edustajat saavat uusia virikkeitä
Nuevo Leónin ja Monterreyn tarjoamista mahdollisuuksista.
Kehotankin kaikkia läsnäolevia käyttämään hyväkseen
tämän aamiaiskokouksen tarjoamat mahdollisuudet uusien
liike-yhteyksien solmimiseen. Samalla kannustan paikallisia
talouselämän edustajia tutustumaan Suomen tarjoamiin
mahdollisuuksiin kaupan, teknologian ja investointien aloilla.
Kiitos.