TASAVALLAN PRESIDENTTI MARTTI AHTISAAREN PUHE
AAMIAISKOKOUKSESSA MONTERREYSSÄ 25.2.1999

Aluksi haluan kiittää suomalaisia ja meksikolaisia järjestäjiä tilaisuudesta osallistua tähän kokoukseen. Suomen Teollisuuden ja Työnantajien Keskusliitto on CAINTRA:n suosiollisella myötävaikutuksella saanut paikalle edustavan joukon tämän tärkeän osavaltion ja Monterreyn teollisuuden ja liike-elämän edustajia.

Kun valtiovierailuni ohjelmaa alettiin suunnitella, oli itsestään selvää, että siihen täytyy sisällyttää vierailu Monterreyssä. Nuevo León on maan johtavia teollisuusalueita, jossa ei ole koskaan jääty odottamaan keskushallituksen toimenpiteitä talouselämän tukemiseksi. Yksityissektori on täällä ottanut ohjat omiin käsiinsä ja luonut osavaltion hallituksen myötävaikutuksella voimakkaan keskittymän johtavia raskaan teollisuuden yrityksiä. Monterreystä on samalla nopeasti kehittymässä eräs maan johtavista korkean teknologian keskuksista, minkä on osaltaan tehnyt mahdolliseksi kaupunkinne korkeatasoiset teknisen alan korkeakoulut. On ollut ilahduttavaa havaita, että esimerkiksi Monterreyn teknologisen instituutin ja suomalaisten korkeakoulujen välillä on säännöllistä opiskelijavaihtoa.

Investoinneille suopea toimintaympäristö on houkutellut Monterreyhin myös merkittävän suomalaisen elektroniikkayrityksen Elcoteqin, jonka tehtaan avajaisia juhlimme muutaman tunnin kuluttua. Eilen vihittiin puolestaan Reynosassa käyttöön teollisuutemme lippulaivan Nokian uusi monitoritehdas, joka on jo toinen Nokian teollinen investointi Meksikossa; matkapuhelinten tuotanto alkoi pari vuotta sitten. Uskon, että tälle alueelle hakeutuu jatkossa myös uusia suomalaisia teknologiayrityksiä. Monterreyllä on hyvät edellytykset koota korkean teknologian klusterilla sellaista kriittistä massaa, joka takaa kilpailukyvyn pitkälle uudelle vuosituhannelle.

Suomen ja Meksikon suhteet ulottuvat kauas vuosikymmenten taakse. Kuluvan vuoden marraskuussa tulee kuluneeksi 50 vuotta diplomaattisuhteiden solmimisesta. Maantieteellinen etäisyys muodosti noina aikoina tiiviimmälle kanssakäymiselle luonnollisen esteen, joka lento- ja tietoliikenneyhteyksien nopean kehityksen myötä on nyttemmin menettänyt merkityksensä.

Vierailuni Meksikoon on historiallinen, sillä se on Suomen valtionpäämiehen ensimmäinen valtiovierailu tähän kauniiseen maahan. Maanantaina käymissämme keskusteluissa voimme presidentti Zedillon kanssa tyydytyksellä todeta, että maittemme suhteet ovat erinomaiset ja kehittyvät juuri nyt aktiivisesti eri aloilla.

Hallitusten tehtävä on luoda kaupalle ja taloudelliselle yhteistyölle mahdollisimman suotuisat puitteet. Tässä tarkoituksessa asianomaiset ministerit allekirjoittivat kolme päivää sitten investointien suojelua ja edistämistä koskevan sopimuksen, joka yhdessä vuonna 1997 solmitun kaksinkertaisen verotuksen estävän sopimuksen kanssa muodostaa vankan juridisen perustan yritysten sijoituksille ja etabloitumisille kumpaankin maahan.

Meksikon talouden avautuminen 1990-luvulla, maassanne toimeenpannut rakenteelliset uudistukset ja nopeasti etenevä valtionsektorin yksityistäminen ovat lisänneet suomalaisen teollisuuden kiinnostusta maatanne kohtaan. Tästä hyvänä osoituksena on mukanani seuraava korkeatasoinen talousvaltuuskunta, joka edustaa maamme teollisuuden ja kaupan vahvimpia aloja: elektroniikka- ja telekommunikaatioteollisuus, paperiteollisuus, energiantuotanto ja jakelu, kaivosteknologia, teolliset investoinnit ja tukkukauppa.

Kahdenvälinen kauppavaihtomme kaksinkertaistui viime vuonna molempiin suuntiin ja oli arvoltaan noin 140 milj.USD. Myönteisestä suuntauksesta huolimatta se ei vielä vastaa molempien maiden teollista ja teknologista potentiaalia. Toisaalta kauppatilastot eivät nykypäivänä enää anna oikeaa kuvaa kaupan ja investointien määrästä, koska tuotteet valmistetaan usein kolmannessa maassa ja viedään sieltä edelleen. Arviomme mukaan suomalaisia tuotteita viedäänkin Meksikoon Pohjois-Amerikasta ja muista Euroopan maista ainakin kaksinkertainen määrä suoraan vientiimme verrattuna.

Suomen neljä vuotta sitten toteutunut jäsenyytemme Euroopan unionissa on tuonut uuden ulottuvuuden suhteisiimme Latinalaisen Amerikan maiden kanssa. Tämä alue on EU:lle ja sen jäsenmaille selvä prioriteetti, mistä on hyvänä osoituksena Rio de Janeirossa ensi kesäkuussa pidettävä ensimmäinen huippukokous EU:n ja Latinalaisen Amerikan sekä Karibian maiden välillä. Se tulee lähentämään maanosiamme toisiinsa ja luomaan suuntaviivat yhteistyömme voimaistamiselle uudella vuosituhannella.

Mielestäni meillä on nyt ainutlaatuinen mahdollisuus tiivistää ja monipuolistaa Euroopan unionin ja Meksikon välisiä suhteita. Molemmilla osapuolilla on siihen voimakasta poliittista tahtoa. Joulukuussa 1997 allekirjoitettu sopimus taloudellisesta kumppanuudesta, poliittisesta koordinaatiosta ja yhteistyöstä loi vankan pohjan yhä tiivistyvälle vuoropuhelulle ja yhteistoiminnalle. Olen ylpeä siitä, että Suomi ratifioi tämän tärkeän sopimuksen ensimmäisenä maana.

Parhaillaan EU:n ja Meksikon välillä neuvotellaan kaupan ja palvelujen laajamittaiseen vapauttamiseen tähtäävästä vapaakauppasopimuksesta. Suomen hallitus kannattaa voimakkaasti kattavan ja tasapainoisen sopimuksen nopeaa aikaansaamista. Suomi toimii unionin puheenjohtajana kuluvan vuoden toisella puoliskolla ja tulee silloin ponnistelemaan kaikin voimin neuvottelujen loppuunsaattamiseksi.

Pienenä viiden miljoonan asukkaan taloutena Suomi on pyrkinyt erikoistumaan tietyille avainsektoreille, joilla meillä on kansainvälisen tason osaamista ja korkeaa teknologiaa. Parhaiten menestyneistä suomalaisista teollisuuksista suurin osa perustuu jo nyt erikoistumiseen ja globaaliin toimintaan. Niinpä yli puolet Suomen teollisuustuotannosta valmistetaan kansainvälisille markkinoille samalla kun tuotantoa sijoitetaan tärkeille markkina-alueille kuten NAFTA-maihin.

Kilpailukyky ja taloudellinen kasvu perustuvat nykypäivänä yhä enemmän teknologiseen kehitykseen ja innovaatioihin. Uudet teknologiat synnyttävät sovellutuksia, jotka säätelevät elinkeinoelämän ja koko yhteiskunnan kehitystä. Parhaiten pärjäävät ne yritykset ja kansakunnat, jotka oivaltavat tulevaisuuden tuulet nopeimmin ja investoivat oikeisiin kohteisiin. Oikea ajoitus on tärkeää, sillä ensimmäisenä markkinoilla oleva ottaa niistä yleensä lujan otteen. Olennaista on omata syvällinen ymmärtämys teknologian, elinkeinoelämän ja markkinoiden nykytilasta ja keskeisistä kehitykseen vaikuttavista tekijöistä. Koulutus ja jatkuva uuden oppiminen ovat tässä avainasemassa.

Suomessa on harjoitettu määrätietoista teknologiapolitiikkaa jo 20 vuotta. Tutkimus- ja kehityspanosta on kasvatettu selkeiden päämäärien mukaisesti ja suunnattu Suomelle tärkeille teknologia-aloille. Viime vuonna investoimme tutkimukseen ja kehitykseen (R&D) 3,1 prosenttia bruttokansantuotteesta, mikä nosti Suomen aivan maailman kärkimaiden joukkoon. Pitkäjänteisen työn tulokset näkyvät tuotantorakenteen ja viennin monipuolistumisena, huipputekniikan tuotteiden merkityksen ja viennin nopeana kasvuna sekä teollisuuden kilpailukyvyn kohoamisena. Teknologiapanostus on kouluttanut osaavia ihmisiä ja luonut inhimillistä pääomaa yritysten ja yhteiskunnan tarpeisiin.

Koko tällä vuosikymmenellä Suomen talouden kasvu on ollut pitkälti globalisaation siivittämää. Elektroniikkateollisuus on nopeasti ajanut metsäteollisuuden rinnalle ja ohi muodostaen nyt neljänneksen kokonaisviennistämme, minkä arvo on alle 10 vuodessa kaksinkertaistunut. Huipputeknologian osuus viennistä on maassamme kasvanut teollisuusmaista nopeimmin ja oli vuonna 1997 jo 16 prosenttia. Siitä kaksi kolmasosaa oli tietoliikennelaitteita.

Investoinnit Suomesta ulkomaille ovat voimakkaasti lisääntyneet, mikä on luonnollista yritysten etsiessä uusia markkinoita ja vastatessa fuusioiden muodossa kansainvälistymisen haasteisiin. Toisaalta olemme pyrkineet luomaan Suomessa hyvät olosuhteet globaaliselle yritystoiminnalle panostamalla infrastruktuuriin, koulutukseen, työvoiman saatavuuteen, verotuksen houkuttelevuuteen ja lainsäädännön sopeuttamiseen vastaamaan muuttuneita tarpeita.

Alueellinen integraatio tarjoaa kansallisvaltiolle mahdollisuuden jäsentää ja hallita paremmin nopeaa kansainvälistä taloudellista muutosta. Yhä syvenevä integraatio Euroopassa - mm. yhteinen rahapolitiikka ja uusi rahayksikkö euro - on tästä hyvä esimerkki. Suomelle EU-jäsenyys tarjoaa mahdollisuuden aktiivisesti vaikuttaa tämän keskeisen talousmahdin päätöksiin ja siten olennaisesti parantaa kykyämme ajaa kansallisia etujamme.

Suomi ja Meksiko ovat peruuttamattomasti osa uutta globaalitaloutta. Olemme molemmat ennakoineet sen luomia haasteita ja ongelmia toteuttamalla taloudessamme rakenteellisia muutoksia, vahvistamalla markkinataloutta ja avaamalla teollisuutemme kansainväliselle kilpailulle. Meksikon NAFTA-jäsenyys ja Suomen vuonna 1995 toteutunut liittyminen Euroopan unioniin ovat kytkeneet meidät molemmat osaksi laajempaa ja voimakkaampaa talousyhteistyötä, millä on ollut selviä myönteisiä vaikutuksia kansantalouksiemme kehitykselle.

Toivotan teille kaikille mitä parhainta menestystä liiketoimissanne. Olen vakuuttunut siitä, että tämä kokous lisää läsnäolevien paikallisten teollisuusjohtajien tietämystä Suomesta ja teollisuudestamme. Vastaavasti suomalaiset talouselämän edustajat saavat uusia virikkeitä Nuevo Leónin ja Monterreyn tarjoamista mahdollisuuksista. Kehotankin kaikkia läsnäolevia käyttämään hyväkseen tämän aamiaiskokouksen tarjoamat mahdollisuudet uusien liike-yhteyksien solmimiseen. Samalla kannustan paikallisia talouselämän edustajia tutustumaan Suomen tarjoamiin mahdollisuuksiin kaupan, teknologian ja investointien aloilla.

Kiitos.