TASAVALLAN PRESIDENTTI
MARTTI AHTISAARI
ETELÄ-AFRIKAN TASAVALLAN PRESIDENTIN NELSON MANDELAN
KUNNIAKSI JÄRJESTETYLLÄ LOUNAALLA PRESIDENTINLINNASSA 15.3.1999
Haluan toivottaa Teidät lämpimästi
tervetulleiksi maahamme. Olemme Suomessa kokeneet kylmän ja
runsaslumisen talven. Teidän vierailunne on kuin kevään
merkki. Te tuotte mukananne tuulahduksen uudesta Afrikasta.
Meille suomalaisille tarjoutuu tänään tilaisuus tavata
valtiomies, jota koko maailma arvostaa.
Juuri Te, Herra Presidentti, edustatte meille niitä arvoja,
joiden puolesta olemme itsekin taistelleet. Kansamme ovat
saavuttaneet vapauden, demokratian ja ihmisoikeudet katkerien
historiallisten kokemusten jälkeen.
Ihailemme Etelä-Afrikan nousua Teidän henkilökohtaisen
esimerkkinne mukaisesti rotusorron ja riiston keskeltä
tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden edelläkävijäksi. Olemme
Teidän puolellanne myös jatkuvassa kamppailussa köyhyyttä,
suvaitsemattomuutta ja väkivaltaa vastaan.
Runsaan kahden kuukauden kuluttua Teidän on määrä jättää
valtionpäämiehen tehtävät, jotka otitte vastaan viisi vuotta
sitten. Minulla oli kunnia olla läsnä Pretorian
hallitusrakennuksessa tuossa historiallisessa tilaisuudessa,
jossa Te otitte ensimmäisillä demokraattisilla vaaleilla
valitun Etelä-Afrikan presidentin tehtävät vastaan. Suomen
tasavallan presidentin läsnäolo tuossa tilaisuudessa oli
johdonmukainen jatko sille politiikalle, jota olimme ajaneet
kansainvälisissä yhteyksissä apartheidin ja siirtomaavallan
lopettamiseksi.
Tämä politiikka oli Suomessa paljolti laajan
kansalaismielipiteen tulosta. Osa näistä vaikuttajista ja
aktivisteita on kanssamme tällä juhlalounaalla. Yhdessä muiden
Pohjoismaiden ja eteläisen Afrikan vapautusliikkeiden edustajien
kanssa nämä kansalaiset järjestivät tämän vuoden alussa
Robben Islandin vankilasaarella solidaarisuuskonferenssin, jonka
suojelijana minulla oli kunnia toimia.
Sen jälkeen kun Suomesta tuli Euroopan unionin jäsen, olemme
voineet edetä uuteen vaiheeseen suhteidemme rakentamisessa. EU:n
ja Etelä-Afrikan välinen yhteistyösopimus, joka kattaa
talou-dellisen, kaupallisen ja tieteellis-teknisen yhteistyön,
on ollut jo tuskallisen pitkään viittä vaille valmis.
Sopimukseen pääsemisen viimeinen takaraja on viikon kuluttua
Berliinissä EU:n huippukokouksessa.
Eurooppa voi nyt antaa myönteisen viestin sekä Teille, Herra
Presidentti, että Afrikalle laajemmaltikin siitä, että
yhteistyö maanosiemme välillä voi vihdoinkin perustua
yhdenvertaisuuden ja kumppanuuden varaan. Nyt on tilaisuus
lunastaa aikoinaan annetut juhlavat lupaukset ja valjastaa
Etelä-Afrikan voimavarat koko Afrikan hyväksi.
Kun äskettäin selostitte parlamentille Kapkaupungissa
hallituksenne aikaansaannoksia menneen vaalikauden aikana, toitte
myös esille globalisaation haasteet Etelä-Afrikalle sekä
ajatuksianne maailmanlaajuisten instituutioiden uudistamisesta
sen reunailmiöiden hillitsemiseksi. Etelä-Afrikan talous on
perusteiltaan terve, mutta myös se on joutunut kärsimään
pääomien oikukkaista liikkeistä.
Kokemus ei ole Suomellekaan vieras. Kumpikin maa on valinnut
integraation tien etujensa puolustamiseksi valuuttaspekulaatioita
ja lyhytaikaista voitontavoittelua vastaan. Myös tässä
mielessä Euroopan unionin ja Etelä-Afrikan tasavallan
välisellä vapaakauppasopimuksella on jatkossa alueellisesti
vakauttava merkitys.
Te, Herra Presidentti, olette myös halunnut nähdä
integraatiopyrkimysten yli pyrkiessänne ajamaan köyhimpien
Afrikan maiden asiaa. Davosissa äskettäin pidetyssä
talouskonferenssissa toitte esille toiveenne edistää Afrikan
uudelleensyntymistä ja kehittämistä. Te sanoitte Afrikan uuden
polven johtajien tietävän, että maiden on itsensä otettava
vastuu omista kohtaloistaan. Tämä tulee olemaan Afrikan
renessanssin pääsisältö eli mantereen talouksien kytkeminen
maailmantalouteen. Voidak-seen päästä tähän prosessiin
mukaan myös Afrikan talouksien täytyy teollistua ja uudistua.
Afrikan renessanssi, josta Te puhutte, on visio, jota myös
meidän eurooppalaisten tulisi tavoitella poliittisen
vuoropuhelun kautta. Siihen tarjoutuu tilaisuus viimeistään
vuoden kuluttua, jolloin Euroopan unionin ja Afrikan välinen
huippukokous on määrä pitää. Tämän kokouksen valmistelut
lankeavat siten pääosin Suomen puheenjohtajuuskaudelle EU:ssa.
Tarkoituksemme on huolehtia siitä, ettei tilaisuus jää
kertatapahtumaksi, vaan että siitä koituu kokonaisvaltainen,
poliittinen prosessi maanosiemme välille. Yhteisen arvomaailman
tavoittelu on avain poliittisen yhteis-ymmärryksen
saavuttamiseksi niiden konfliktien torjunnassa, jotka parhaillaan
repivät hajalle eteläisen Afrikan yhteistyötä.
Suomen puheenjohtajuuskaudelle lankeaa myös toinen huomattava
Afrikkaan liittyvä teema eli Lomé-sopimuksen uusiminen. Sen
avulla pyritään entistä laaja-alaisempaan kaupalliseen ja
kehitysyhteistyöhön Euroopan unionin ja köyhimpien Afrikan,
Karibian ja Aasian maiden välillä. Toivomme että voimme
käydä myös Etelä-Afrikan kanssa rakentavaa vuoropuhelua
Lomé-asioista, onhan Etelä-Afrikan tasavalta Suomen suurin
kauppakumppani Afrikassa.
Olette aikamme merkkihenkilöitä. Tällä veren ja murheen
täyttämällä vuosisadalla olette antanut miljoonille ihmisille
uskoa parempaan tulevaisuuteen. Olette henkilökohtaisella
esi-merkillänne osoittanut, mitä sanat oikeudenmukaisuus,
sovitus ja anteeksianto voivat tarkoittaa yhden ihmisen ja myös
kokonaisen kansakunnan elämässä. Siinä on meillä muilla
paljon oppimista.
Olen ylpeä siitä, että meillä on tilaisuus toimia tämän
vierailun isäntinä ja että saamme nauttia Teidän valoisasta
persoonastanne. Kohotan maljani Teidän, Herra Presidentti, ja
puolisonne terveydeksi sekä maidemme menestykseksi.
Olkoon tämä vuosisadan miehen ja uuden vuosituhannen malja!