TASAVALLAN PRESIDENTTI MARTTI AHTISAARI
ETELÄ-AFRIKAN TASAVALLAN PRESIDENTIN NELSON MANDELAN
KUNNIAKSI JÄRJESTETYLLÄ LOUNAALLA PRESIDENTINLINNASSA 15.3.1999

Haluan toivottaa Teidät lämpimästi tervetulleiksi maahamme. Olemme Suomessa kokeneet kylmän ja runsaslumisen talven. Teidän vierailunne on kuin kevään merkki. Te tuotte mukananne tuulahduksen uudesta Afrikasta.

Meille suomalaisille tarjoutuu tänään tilaisuus tavata valtiomies, jota koko maailma arvostaa.

Juuri Te, Herra Presidentti, edustatte meille niitä arvoja, joiden puolesta olemme itsekin taistelleet. Kansamme ovat saavuttaneet vapauden, demokratian ja ihmisoikeudet katkerien historiallisten kokemusten jälkeen.

Ihailemme Etelä-Afrikan nousua Teidän henkilökohtaisen esimerkkinne mukaisesti rotusorron ja riiston keskeltä tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden edelläkävijäksi. Olemme Teidän puolellanne myös jatkuvassa kamppailussa köyhyyttä, suvaitsemattomuutta ja väkivaltaa vastaan.

Runsaan kahden kuukauden kuluttua Teidän on määrä jättää valtionpäämiehen tehtävät, jotka otitte vastaan viisi vuotta sitten. Minulla oli kunnia olla läsnä Pretorian hallitusrakennuksessa tuossa historiallisessa tilaisuudessa, jossa Te otitte ensimmäisillä demokraattisilla vaaleilla valitun Etelä-Afrikan presidentin tehtävät vastaan. Suomen tasavallan presidentin läsnäolo tuossa tilaisuudessa oli johdonmukainen jatko sille politiikalle, jota olimme ajaneet kansainvälisissä yhteyksissä apartheidin ja siirtomaavallan lopettamiseksi.

Tämä politiikka oli Suomessa paljolti laajan kansalaismielipiteen tulosta. Osa näistä vaikuttajista ja aktivisteita on kanssamme tällä juhlalounaalla. Yhdessä muiden Pohjoismaiden ja eteläisen Afrikan vapautusliikkeiden edustajien kanssa nämä kansalaiset järjestivät tämän vuoden alussa Robben Islandin vankilasaarella solidaarisuuskonferenssin, jonka suojelijana minulla oli kunnia toimia.

Sen jälkeen kun Suomesta tuli Euroopan unionin jäsen, olemme voineet edetä uuteen vaiheeseen suhteidemme rakentamisessa. EU:n ja Etelä-Afrikan välinen yhteistyösopimus, joka kattaa talou-dellisen, kaupallisen ja tieteellis-teknisen yhteistyön, on ollut jo tuskallisen pitkään viittä vaille valmis. Sopimukseen pääsemisen viimeinen takaraja on viikon kuluttua Berliinissä EU:n huippukokouksessa.

Eurooppa voi nyt antaa myönteisen viestin sekä Teille, Herra Presidentti, että Afrikalle laajemmaltikin siitä, että yhteistyö maanosiemme välillä voi vihdoinkin perustua yhdenvertaisuuden ja kumppanuuden varaan. Nyt on tilaisuus lunastaa aikoinaan annetut juhlavat lupaukset ja valjastaa Etelä-Afrikan voimavarat koko Afrikan hyväksi.

Kun äskettäin selostitte parlamentille Kapkaupungissa hallituksenne aikaansaannoksia menneen vaalikauden aikana, toitte myös esille globalisaation haasteet Etelä-Afrikalle sekä ajatuksianne maailmanlaajuisten instituutioiden uudistamisesta sen reunailmiöiden hillitsemiseksi. Etelä-Afrikan talous on perusteiltaan terve, mutta myös se on joutunut kärsimään pääomien oikukkaista liikkeistä.

Kokemus ei ole Suomellekaan vieras. Kumpikin maa on valinnut integraation tien etujensa puolustamiseksi valuuttaspekulaatioita ja lyhytaikaista voitontavoittelua vastaan. Myös tässä mielessä Euroopan unionin ja Etelä-Afrikan tasavallan välisellä vapaakauppasopimuksella on jatkossa alueellisesti vakauttava merkitys.

Te, Herra Presidentti, olette myös halunnut nähdä integraatiopyrkimysten yli pyrkiessänne ajamaan köyhimpien Afrikan maiden asiaa. Davosissa äskettäin pidetyssä talouskonferenssissa toitte esille toiveenne edistää Afrikan uudelleensyntymistä ja kehittämistä. Te sanoitte Afrikan uuden polven johtajien tietävän, että maiden on itsensä otettava vastuu omista kohtaloistaan. Tämä tulee olemaan Afrikan renessanssin pääsisältö eli mantereen talouksien kytkeminen maailmantalouteen. Voidak-seen päästä tähän prosessiin mukaan myös Afrikan talouksien täytyy teollistua ja uudistua.

Afrikan renessanssi, josta Te puhutte, on visio, jota myös meidän eurooppalaisten tulisi tavoitella poliittisen vuoropuhelun kautta. Siihen tarjoutuu tilaisuus viimeistään vuoden kuluttua, jolloin Euroopan unionin ja Afrikan välinen huippukokous on määrä pitää. Tämän kokouksen valmistelut lankeavat siten pääosin Suomen puheenjohtajuuskaudelle EU:ssa. Tarkoituksemme on huolehtia siitä, ettei tilaisuus jää kertatapahtumaksi, vaan että siitä koituu kokonaisvaltainen, poliittinen prosessi maanosiemme välille. Yhteisen arvomaailman tavoittelu on avain poliittisen yhteis-ymmärryksen saavuttamiseksi niiden konfliktien torjunnassa, jotka parhaillaan repivät hajalle eteläisen Afrikan yhteistyötä.

Suomen puheenjohtajuuskaudelle lankeaa myös toinen huomattava Afrikkaan liittyvä teema eli Lomé-sopimuksen uusiminen. Sen avulla pyritään entistä laaja-alaisempaan kaupalliseen ja kehitysyhteistyöhön Euroopan unionin ja köyhimpien Afrikan, Karibian ja Aasian maiden välillä. Toivomme että voimme käydä myös Etelä-Afrikan kanssa rakentavaa vuoropuhelua Lomé-asioista, onhan Etelä-Afrikan tasavalta Suomen suurin kauppakumppani Afrikassa.

Olette aikamme merkkihenkilöitä. Tällä veren ja murheen täyttämällä vuosisadalla olette antanut miljoonille ihmisille uskoa parempaan tulevaisuuteen. Olette henkilökohtaisella esi-merkillänne osoittanut, mitä sanat oikeudenmukaisuus, sovitus ja anteeksianto voivat tarkoittaa yhden ihmisen ja myös kokonaisen kansakunnan elämässä. Siinä on meillä muilla paljon oppimista.

Olen ylpeä siitä, että meillä on tilaisuus toimia tämän vierailun isäntinä ja että saamme nauttia Teidän valoisasta persoonastanne. Kohotan maljani Teidän, Herra Presidentti, ja puolisonne terveydeksi sekä maidemme menestykseksi.

Olkoon tämä vuosisadan miehen ja uuden vuosituhannen malja!