TASAVALLAN PRESIDENTIN PUHE
EDUSKUNNAN VAALIKAUDEN 1995-1999 PÄÄTTÄJÄISISSÄ 16.3.1999
Nyt työnsä päättävä eduskunta on voinut kolmen
edeltäjänsä tavoin antaa luottamuksensa koko vaalikauden
toimineelle hallitukselle. Tämä on tehnyt mahdolliseksi
suunnitelmallisen työn niin lainsäädännössä kuin
valtiontaloutta koskevissa päätöksissä.
Suomi putosi kuluneen vuosikymmenen aikana vaikeaan lamaan, mutta
kykeni vähittäin astumaan vakaan elpymisen tielle.
Kansainvälinen asemamme on ratkaisevasti muuttunut. Työnsä
päättävä eduskunta on ollut tässä yhteistyökykyinen
vastuunkantaja.
Yksi keskeinen vaalikauden lainsäädäntöurakka liittyi
perustuslakiuudistukseen, jonka käsittely siirtyy uudelle
eduskunnalle.
Taakse jäänyt neljän vuoden jakso oli ensimmäinen kokonainen
eduskunnan vaalikausi, jonka aikana Suomi oli Euroopan unionin
jäsenen. Jäsenyyden alkuvaihe on ohi. Sopeutuminen yhteiseen
eurooppalaiseen päätöksentekoon ja sen kautta vaikuttamiseen
on sujunut hyvin kaikkien valtioelinten osalta.
Tämä eduskunta muistetaan myös siitä, että se teki
päätöksen Suomen liittymisestä talous- ja rahaliiton
kolmanteen vaiheeseen. Muutenkin eduskunta osallistui
merkittävällä tavalla Euroopan unionia koskevan politiikan
kansalliseen valmisteluun ja päätöksentekoon.
Eduskunta on muun suomalaisen yhteiskunnan tavoin edennyt
vaativampaan kansainvälistymisen kauteen. Etenkin sopeutuminen
EU-päätöksentekoon on suuri haaste. Se ei ole pienelle
piirille kuuluvaa salatiedettä, vaan hyvin käytännöllinen
tapa parantaa suomalaisten hyvinvointia eurooppalaisessa
yhteistyössä.
On välttämätöntä, että Euroopan unioni ja sen instituutiot
nauttivat kansalaistensa täyttä luottamusta.
Kansainvälinen toimintaympäristömme on jatkuvassa muutoksessa.
Muutos on ollut ajoittain niin nopeaa, että se on koetellut
monien väestöryhmien sopeutumiskyvyn rajoja. Korkean
teknologian viennin nopea kasvattaminen on kuitenkin tehnyt
mahdolliseksi nykyisen taloudellisen kasvun, jota vilkastunut
kotimainen kysyntä nyt tukee.
Venäjä on syvässä kriisissä, josta selviäminen vaatii monia
kipeitä ratkaisuja venäläisiltä itseltään. Venäjä
tarvitsee myös ulkopuolista tukea, kun se ryhtyy toteuttamaan
uudistuksia. Venäjän federaation kehittyminen toimivaksi
valtioksi vie aikaa, eikä se ole riskitöntä.
Baltian maat ovat edistyneet nopeasti matkalla kohti Euroopan
unionin jäsenyyskriteerien täyttämistä. Olemme tyytyväisinä
panneet merkille, että Venäjä on osoittanut valmiutta sopia
auki olevista rajakysymyksistä Viron kanssa.
Maamme sisäistä turvallisuutta rakennetaan entistä enemmän
myös kansainvälisen yhteistyön avulla. Euroopan unionin
ylimääräinen huippukokous Tampereella ensi syksynä keskittyy
juuri näihin kysymyksiin. On kuitenkin muistettava, että
turvallisuuden tärkein tekijä, yhteiskunnan terve perusta
syntyy täällä kotimaassa tehtävillä päätöksillä.
Rikollisuus on muuttunut tällä vuosikymmenellä.
Väkivaltarikoksiin syyllistyvät entistä useammin nuoret, jotka
syrjäytyvät muusta yhteiskunnasta. Toisaalta omaisuusrikoksista
entistä suuremmassa osassa tavoitteena on saada rahaa
päivittäistä huumeannosta varten.
Ratkaisuksi näiden ongelmien hoitoon on usein tarjottu valvonnan
ja rangaistusten tiukentamista. Mikäli asia jäisi vain tähän,
se olisi kuitenkin pelkkää oireiden hoitoa. On puututtava itse
syihin. Vankila ei ole paikka, jossa nuorten ongelmia
ensisijaisesti ratkaistaan. Syrjäytymisuhan alla olevien asemaa
on parannettava konkreettisin toimenpitein. Huumausaineista
riippuvaisten avohoitoa ja kuntouttamista takaisin osaksi muuta
yhteiskuntaa on huomattavasti tehostettava.
Työ, joka tällä vuosikymmenellä on tehty kansantalouden ja
valtiontalouden tilan parantamiseksi, ei ole ollut eikä saa olla
itsetarkoitus. Sillä on tavoiteltu suomalaisten hyvinvoinnin
turvaamista ja vakiinnuttamista. Lamasta kärsivät eniten ne,
jotka menettivät oman työpaikkansa tai yrityksensä. Kun nyt
olemme päässeet vakaan kasvun vaiheeseen, meidän on
pidettävä huolta siitä, että työn hedelmät jakautuvat
oikeudenmukaisesti eri alueiden ja ihmisten välillä. Maan
työkykyinen ja -ikäinen väestö on työllistettävä. Tästä
tavoitteesta ei ole perääntyminen.
Viime vuodet ovat olleet maataloudelle ja maaseudulle vaativan
sopeutumisen aikaa. Valitettavasti elintarviketeollisuuden
näkymät ovat heikentyneet. On tärkeää, että hallitus on
sitoutunut täyteen korvaukseen maataloudelle Agenda 2000:ssa
tehtävistä leikkauksista. Annan suuren arvon sille, että
kansallinen yksimielisyys maatalouden ja elävän maaseudun
tulevaisuuden turvaamiseksi on vahvistunut.
Suomen kansan vahvuus on ollut yhteistyö ja yhteisvastuu
vaikeina aikoina. Onkin huolestuttavaa, että nyt hyvinä aikoina
itsekkyys ja muista piittaamattomuus näyttää lisääntyneen.
Pitkällä aikavälillä menestyvän yhteiskunnan tärkeimpiä
tunnusmerkkejä on se, että huolta kannetaan myös
vähempiosaisista ihmisistä ja hitaammin kehittyvistä alueista.
Myös yritykset, jotka pitävät huolta kaikista
työntekijöistään, menestyvät lopulta parhaiten.
Muutaman päivän kuluttua pidettävissä vaaleissa
äänestäjät päättävät seuraavaksi vaalikaudeksi
eduskuntaan valittavista kansanedustajista. Toimivan demokratian
keskeinen tunnusmerkki on aktiivinen osanotto vaaleihin.
Joillekin äänestämättä jättäminen on tietoinen protesti.
Se on kuitenkin hedelmätön ja tehoton keino.
Tuoreiden tutkimusten mukaan ihmisten suhtautuminen poliittiseen
päätöksentekoon on epäilevää, osin jopa torjuvaa. Elleivät
kansalaiset koe voivansa vaikuttaa yhteisiin asioihin,
tyytymättömyys saattaa ajan mittaa myrkyttää yhteiskunnan
ilmapiirin ja purkautua muita reittejä. Luottamus on
palautettava. On osoitettava, että demokraattista tietä voidaan
muuttaa yhteiskuntaa ja vahvistaa hyvinvointia, kuten olemme
onnistuneet tekemään koko itsenäisyytemme ajan.
Kansalaisten on voitava tietää, millaisia vaihtoehtoja heillä
on valittavanaan. Arvokeskustelu on toimivan kansanvallan
edellytys. Vaihtoehtojen esittäminen on nyt vaalityötä
tekevien puolueiden ja ehdokkaiden tehtävä.
Kiitän eduskuntaa sen työstä kansakunnan hyväksi ja julistan
eduskunnan työn tältä vaalikaudelta päättyneeksi.