TASAVALLAN PRESIDENTIN PUHE
EDUSKUNNAN VAALIKAUDEN 1995-1999 PÄÄTTÄJÄISISSÄ 16.3.1999

Nyt työnsä päättävä eduskunta on voinut kolmen edeltäjänsä tavoin antaa luottamuksensa koko vaalikauden toimineelle hallitukselle. Tämä on tehnyt mahdolliseksi suunnitelmallisen työn niin lainsäädännössä kuin valtiontaloutta koskevissa päätöksissä.

Suomi putosi kuluneen vuosikymmenen aikana vaikeaan lamaan, mutta kykeni vähittäin astumaan vakaan elpymisen tielle. Kansainvälinen asemamme on ratkaisevasti muuttunut. Työnsä päättävä eduskunta on ollut tässä yhteistyökykyinen vastuunkantaja.

Yksi keskeinen vaalikauden lainsäädäntöurakka liittyi perustuslakiuudistukseen, jonka käsittely siirtyy uudelle eduskunnalle.

Taakse jäänyt neljän vuoden jakso oli ensimmäinen kokonainen eduskunnan vaalikausi, jonka aikana Suomi oli Euroopan unionin jäsenen. Jäsenyyden alkuvaihe on ohi. Sopeutuminen yhteiseen eurooppalaiseen päätöksentekoon ja sen kautta vaikuttamiseen on sujunut hyvin kaikkien valtioelinten osalta.

Tämä eduskunta muistetaan myös siitä, että se teki päätöksen Suomen liittymisestä talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen. Muutenkin eduskunta osallistui merkittävällä tavalla Euroopan unionia koskevan politiikan kansalliseen valmisteluun ja päätöksentekoon.

Eduskunta on muun suomalaisen yhteiskunnan tavoin edennyt vaativampaan kansainvälistymisen kauteen. Etenkin sopeutuminen EU-päätöksentekoon on suuri haaste. Se ei ole pienelle piirille kuuluvaa salatiedettä, vaan hyvin käytännöllinen tapa parantaa suomalaisten hyvinvointia eurooppalaisessa yhteistyössä.

On välttämätöntä, että Euroopan unioni ja sen instituutiot nauttivat kansalaistensa täyttä luottamusta.

Kansainvälinen toimintaympäristömme on jatkuvassa muutoksessa. Muutos on ollut ajoittain niin nopeaa, että se on koetellut monien väestöryhmien sopeutumiskyvyn rajoja. Korkean teknologian viennin nopea kasvattaminen on kuitenkin tehnyt mahdolliseksi nykyisen taloudellisen kasvun, jota vilkastunut kotimainen kysyntä nyt tukee.

Venäjä on syvässä kriisissä, josta selviäminen vaatii monia kipeitä ratkaisuja venäläisiltä itseltään. Venäjä tarvitsee myös ulkopuolista tukea, kun se ryhtyy toteuttamaan uudistuksia. Venäjän federaation kehittyminen toimivaksi valtioksi vie aikaa, eikä se ole riskitöntä.

Baltian maat ovat edistyneet nopeasti matkalla kohti Euroopan unionin jäsenyyskriteerien täyttämistä. Olemme tyytyväisinä panneet merkille, että Venäjä on osoittanut valmiutta sopia auki olevista rajakysymyksistä Viron kanssa.

Maamme sisäistä turvallisuutta rakennetaan entistä enemmän myös kansainvälisen yhteistyön avulla. Euroopan unionin ylimääräinen huippukokous Tampereella ensi syksynä keskittyy juuri näihin kysymyksiin. On kuitenkin muistettava, että turvallisuuden tärkein tekijä, yhteiskunnan terve perusta syntyy täällä kotimaassa tehtävillä päätöksillä.

Rikollisuus on muuttunut tällä vuosikymmenellä. Väkivaltarikoksiin syyllistyvät entistä useammin nuoret, jotka syrjäytyvät muusta yhteiskunnasta. Toisaalta omaisuusrikoksista entistä suuremmassa osassa tavoitteena on saada rahaa päivittäistä huumeannosta varten.

Ratkaisuksi näiden ongelmien hoitoon on usein tarjottu valvonnan ja rangaistusten tiukentamista. Mikäli asia jäisi vain tähän, se olisi kuitenkin pelkkää oireiden hoitoa. On puututtava itse syihin. Vankila ei ole paikka, jossa nuorten ongelmia ensisijaisesti ratkaistaan. Syrjäytymisuhan alla olevien asemaa on parannettava konkreettisin toimenpitein. Huumausaineista riippuvaisten avohoitoa ja kuntouttamista takaisin osaksi muuta yhteiskuntaa on huomattavasti tehostettava.

Työ, joka tällä vuosikymmenellä on tehty kansantalouden ja valtiontalouden tilan parantamiseksi, ei ole ollut eikä saa olla itsetarkoitus. Sillä on tavoiteltu suomalaisten hyvinvoinnin turvaamista ja vakiinnuttamista. Lamasta kärsivät eniten ne, jotka menettivät oman työpaikkansa tai yrityksensä. Kun nyt olemme päässeet vakaan kasvun vaiheeseen, meidän on pidettävä huolta siitä, että työn hedelmät jakautuvat oikeudenmukaisesti eri alueiden ja ihmisten välillä. Maan työkykyinen ja -ikäinen väestö on työllistettävä. Tästä tavoitteesta ei ole perääntyminen.

Viime vuodet ovat olleet maataloudelle ja maaseudulle vaativan sopeutumisen aikaa. Valitettavasti elintarviketeollisuuden näkymät ovat heikentyneet. On tärkeää, että hallitus on sitoutunut täyteen korvaukseen maataloudelle Agenda 2000:ssa tehtävistä leikkauksista. Annan suuren arvon sille, että kansallinen yksimielisyys maatalouden ja elävän maaseudun tulevaisuuden turvaamiseksi on vahvistunut.

Suomen kansan vahvuus on ollut yhteistyö ja yhteisvastuu vaikeina aikoina. Onkin huolestuttavaa, että nyt hyvinä aikoina itsekkyys ja muista piittaamattomuus näyttää lisääntyneen. Pitkällä aikavälillä menestyvän yhteiskunnan tärkeimpiä tunnusmerkkejä on se, että huolta kannetaan myös vähempiosaisista ihmisistä ja hitaammin kehittyvistä alueista. Myös yritykset, jotka pitävät huolta kaikista työntekijöistään, menestyvät lopulta parhaiten.

Muutaman päivän kuluttua pidettävissä vaaleissa äänestäjät päättävät seuraavaksi vaalikaudeksi eduskuntaan valittavista kansanedustajista. Toimivan demokratian keskeinen tunnusmerkki on aktiivinen osanotto vaaleihin. Joillekin äänestämättä jättäminen on tietoinen protesti. Se on kuitenkin hedelmätön ja tehoton keino.

Tuoreiden tutkimusten mukaan ihmisten suhtautuminen poliittiseen päätöksentekoon on epäilevää, osin jopa torjuvaa. Elleivät kansalaiset koe voivansa vaikuttaa yhteisiin asioihin, tyytymättömyys saattaa ajan mittaa myrkyttää yhteiskunnan ilmapiirin ja purkautua muita reittejä. Luottamus on palautettava. On osoitettava, että demokraattista tietä voidaan muuttaa yhteiskuntaa ja vahvistaa hyvinvointia, kuten olemme onnistuneet tekemään koko itsenäisyytemme ajan.

Kansalaisten on voitava tietää, millaisia vaihtoehtoja heillä on valittavanaan. Arvokeskustelu on toimivan kansanvallan edellytys. Vaihtoehtojen esittäminen on nyt vaalityötä tekevien puolueiden ja ehdokkaiden tehtävä.

Kiitän eduskuntaa sen työstä kansakunnan hyväksi ja julistan eduskunnan työn tältä vaalikaudelta päättyneeksi.