TASAVALLAN PRESIDENTTI MARTTI AHTISAARI VUODEN 1999
VALTIOPÄIVIEN
AVAJAISISSA EDUSKUNNASSA 31.3.1999
Suomeen on valittu järjestyksessä 25. eduskunta. Onnittelen
kaikkia valittuja.
Uuden eduskunnan ensimmäisiä tehtäviä on myötävaikuttaa
toimintakykyisen enemmistöhallituksen aikaansaamiseen. Tulevalla
hallituksella on edessään vaativa työsarka. Erityisiä
vaatimuksia asettaa Suomen asema Euroopan unionin jäsenenä ja
etenkin puheenjohtajana tämän vuoden jälkipuoliskolla.
Tämä eduskunta on ensimmäinen uuden vuosituhannen eduskunta.
Meidän on kysyttävä, millaisten uudistusten avulla parhaiten
menestymme tulevaisuudessa.
Tämä vuosikymmen on ollut taistelua lamaa vastaan. Nyt on luotu
edellytykset keskittyä suomalaisen yhteiskunnan perustaa
vahvistaviin uudistuksiin.
Vastauksia tulevaisuuden haasteisiin on etsittävä yhä enemmän
yhteistyössä, sillä ne ovat myös suuressa määrin yhteisiä:
globalisoituminen, kilpailukyky ja työttömyys. Euro luo
vakautta Suomen talouteen. Kotimarkkina-alueemme on laajentunut
unionin kattavaksi.
Suomen on oltava uutta tuotantoa ja investointeja houkutteleva
maa, jotta työllisyys ja hyvinvointi voidaan turvata. Pääoman
lisäksi myös työvoima liikkuu yli rajojen. On kuitenkin
tärkeää, että nimenomaan oma maa, Suomi, koetaan hyväksi
toimintaympäristöksi ja ihmisillä on mahdollisuus tehdä
työtä kotimaassa.
Tulevaisuutemme riippuu ennen muuta siitä, että meillä on
riittävästi ihmisiä, jotka yrittävät ja luovat työpaikkoja.
Kansantalouden kannalta on oleellista, että maahamme saadaan
luotua nykyistä suurempi joukko nopeasti kasvavia ja
kansainvälistyviä yrityksiä.
Työllisyyttä on päättäväisesti parannettava.
Rakenteelliseen työttömyyteen on puututtava entistä
voimakkaammin. Asenteet on saatava myönteiseksi ikääntyneelle
työvoimalle ja työntekijöiden ammattitaitoa on jatkuvasti
kehitettävä. Ikääntyvän työvoiman tiedot ja taidot on
saatava pysymään ajan tasalla. Pitkiä työttömyyskausia ei
saa päästä syntymään, koska niiden jälkeen on erityisen
vaikeaa palata työelämään.
Edellytyksiä työskennellä pitempään on, koska ikääntyvän
väestön terveys paranee. On luotava kannusteita pysyä
työelämässä kauemmin. Nyt nämä kannusteet toimivat osaksi
väärin päin.
Muutoksia vaaditaan muutenkin työelämässä. Työpaikoilla on
oltava hyvä ja reilu ilmapiiri. Henkinen puhkikuluminen on
todellinen ongelma. Asioihin puuttumattomuus ei ole
kohteliaisuutta, kun työtoveri kaipaa tukea. Ongelmiensa kanssa
painivaa lähimmäistä ei saa jättää yksin.
Julkisten varojen riittävyyttä ja käyttöä joudutaan aina
punnitsemaan huolellisesti. Jos säästöjä joudutaan
tekemään, on tarkoin mietittävä, miten samalla pidetään
huolta hyvinvointiyhteiskunnan perustasta.
Suomalaiset tukevat hyvinvointiyhteiskuntaansa.
Eduskunnan on otettava vastuu tulevaisuudesta pitkällä
aikavälillä. Tämä edellyttää paneutumista ongelmiin
tavalla, joka estää niiden kaatumisen syliin. Eduskunnan työn
jänneväli ei voi ulottua vain neljän vuoden päähän. On
nähtävä pitkälle yli vaalikauden.
Suomi on viimeisen viidentoista vuoden aikana lisännyt
panostustaan tutkimukseen ja tuotekehitykseen merkittävästi.
Tänä vuonna käytämme jo runsaat kolme prosenttia
bruttokansantuotteesta tähän uutta korkeaa osaamista luovaan
toimintaan. Olemme voineet nähdä, että sijoitus on ollut
monella tavalla kannattava. Työttömyys on kuitenkin alentunut
toivottua ja uskottua hitaammin. Voimme myös aistia ja nähdä
ympärillämme suurta huolta eriarvoisuuden lisääntymisestä,
koskeepa se sitten alueiden tai ihmisten välistä
eriarvoisuutta.
Kansamme hyvinvoinnin edellytyksenä on, että mahdollisimman
monella kansalaisella on mahdollisuudet ja innostus työhön.
Vain siten voimme kunnolla huolehtia niistä kansalaisistamme,
jotka elämänsä eri vaiheissa tukea tarvitsevat.
Voimme olla ylpeitä koulutustasostamme. On silti varottava,
ettei ylpeys käy lankeemuksen edellä. Opetus- ja
yliopistolaitoksemme kehittäminen on jatkuva haaste.
Olemmeko määritelleet esimerkiksi korkean osaamisen liian
suppeasti? Eikö korkeaa osaamista voi olla nykykäsitystä
laajemmin käden taitojen, kulttuurin, palveluiden tai
maatalouden erikoistuotannon alueella? Voisimmeko valjastaa
vaikkapa sähköisen kaupankäynnin palvelemaan nykyistä paljon
tehokkaammin näitä katveeseen jääneitä alueita? Voisimmeko
kehittää järjestelmän, joka liittäisi yliopistot,
ammattikorkeakoulut ja tutkimuslaitokset nykyistä paremmin myös
näiden tavallista arkielämää lähellä olevien pienyritysten
avuksi? Tekesin toiminnasta saadut hyvät kokemukset voitaisiin
nähdäkseni hyödyntää palvelemaan kansaamme nykyistä
laajemmin.
Käden taidot, kulttuuri, palvelut ja maatalous ovat jakaantuneet
maan eri puolille tasaisemmin kuin korkea teknologia.
Elvyttämällä maakuntien pieniä yrityksiä, työpaikkoja
voitaisiin luoda monipuolisemmin ja eri alueiden olemassaolevia
vahvuuksia kehittäen. Ennen kaikkea näen kuitenkin tärkeäksi
konkreettisin toimin osoittaa arvostusta näille aloille ja luoda
sitä kautta tulevaisuudenuskoa ja elämisen mahdollisuuksia
nykyistä laajemmalle alueelle.
Kansainvälistä tilannetta varjostavat viime viikkojen
tapahtumat Balkanilla. Ne osoittavat, kuinka vakavia puutteita
tämän päivän eurooppalaisessa turvallisuusjärjestelmässä
on. Se voi nojautua vain toimiviin ja avoimiin demokratioihin.
Jugoslavian johtajan Milosevicin politiikka Kosovossa on räikeä
rikkomus ihmisoikeuksia, yhteistyötä ja demokratiaa vastaan.
Häikäilemätöntä väkivaltaa oman maan siviiliväestöä
vastaan ei tämän päivän Euroopassa voi sallia. Suomen
hallitus toivoo, että rauha sadaan palautetuksi. Sitä varten
presidentti Milosevicin on lopetettava väkivalta Kosovossa ja
valittava rauha. Suomen hallitus on eilen ilmoittanut
humanitaarisesta avusta pakolaisongelman lievittämiseksi. Suomi
on valmis osallistumaan rauhan varmistamiseen ja
jälleenrakennustyöhön Kosovossa.
Venäjän taloudellinen ja yhteiskunnallinen tilanne on vaikea.
Venäjä etsii tietään.
Näistä vaikeuksista huolimatta pohjoisen Euroopan
turvallisuustilanne on säilynyt vakaana. Itämeren alue on
muodostumassa uudeksi eurooppalaiseksi yhteistyöalueeksi.
Tässä Baltian maiden valmistautumisella EU-jäsenyyteen on
keskeinen merkitys.
Suomi on Euroopan unionissa pyrkinyt vahvistamaan unionin ja
Venäjän yhteistyötä. Tähän tähtää laajaa tukea saanut
hankkeemme EU:n pohjoisen ulottuvuuden kehittämiseksi. Kehitys
Venäjällä on keskeisellä tavalla esillä Suomen
puheenjohtajakaudella. Me emme halua Euroopan sulkeutuvan, vaan
EU:n kautta pyrimme rakentamaan yhteistyötä kaikkialle ja
kaikkiin ilmansuuntiin. Euroopan unioni on Venäjän tärkein
yhteistyökumppani.
Euroopan komissio jätti eronpyyntönsä jouduttuaan kovan
kritiikin kohteeksi hallinnollisten puutteidensa takia. Kun ero
oli ensimmäinen lajissaan koko Euroopan monikymmenvuotisen
integraatioprosessin aikana, sillä on myös suuri
periaatteellinen merkitys.
Euroopan unionin eri toimielimissä on monia sellaisia
piirteitä, jotka kuvastavat vanhentunutta hallintokulttuuria
sekä riittämätöntä avoimuutta. Nyt on mahdollisuus luoda
avoin ja tehokas hallinto, joka täyttää pohjoismaille
tunnusomaiset vaatimukset. Näin edistetään myös unionin
laajentumista.
Yhteisymmärrys seuraavan komission puheenjohtajasta ja Agenda
2000 -ratkaisusta ovat merkittäviä oman
EU-puheenjohtajuuskautemme kannalta. Kaudellemme jää kuitenkin
runsaasti ratkaistavia asioita. Amsterdamin sopimusta ja Agenda
2000 -ratkaisua on ryhdyttävä panemaan toimeen. On ryhdyttävä
valmistelemaan laajenemisen mahdollistavia institutionaalisia
uudistuksia. EU:n laajenemista on siis vietävä eteenpäin
päättäväisesti. Kysymys on historiallisesta mahdollisuudesta,
jota ei saa tärvellä.
Puheenjohtajakautemme on siis vaativa, ja se on meille todellinen
haaste. Olemme siihen kuitenkin valmiita.
Käytyjen eduskuntavaalien yhteydessä on oikeutetusti käyty
keskustelua poliittisen demokratian tilasta. Tämä punninta
jatkukoon. Kalevi Kivistö on lukija-asiamiehen ominaisuudessa
(Keskisuomalainen 26.3.1999) käyttänyt arvokkaan puheenvuoron.
Lainaan Kivistöä:
"Jos kansalaiset eivät luota sen enempää poliitikkoihin
kuin toimittajiinkaan, demokratia voi ajautua kriisiin. Mitä
vähemmän näihin demokraattisen järjestelmän tukipylväisiin
luotetaan, sitä enemmän syntyy tilalle sellaisia
"totuudenpuhujia", joita historiallinen kokemus
kehottaa kavahtamaan. Tämän vuoksi luottamuksen palauttaminen
sekä politiikkaan että tiedotusvälineiden toimintaan on
molempien yhteinen haaste ja tehtävä. Suhteessa toisiinsa ne
saavat olla varauksellisia, mutta suhteessa demokratiaan ne
eivät saa olla välinpitämättömiä".
Kivistö on tiivistänyt yhteisen haasteemme hyvin.
Hyvän yhteiskunnan rakentamisessa ei useinkaan ole kyse vain
rahan- tai vallankäytöstä. Tarvitaan myös suvaitsevaista ja
rohkaisevaa ilmapiiriä ja lähimmäistä arvostavaa asennetta.
Yksi keskeisiä alkavan vuosituhannen haasteita on siirtyminen
monikulttuuriseen Suomeen. Jatkossa maassamme omaa elämäänsä
rakentaa entistä useampi suomalainen, jonka äidinkieli ei ole
suomi tai jonka juuret eivät ole Suomessa.
Suomessa ei ole onneksi kehittynyt todellista muukalaisvihaa,
vaikka maahanmuuttajaväestömme kasvoikin juuri vaikeiden
lamavuosien aikana. Meidän pitää kuitenkin jatkuvasti tehdä
töitä oman yhteiskuntamme suvaitsevaisuuden eteen. Tutkimukset
osoittavat, että kielteisyys vieraita uskontoja kohtaan on
kasvanut. Tämä on huolestuttava piirre. Uskontojen ja
kulttuurien välistä vuoropuhelua on edistettävä.
Toivotan uudelle eduskunnalle menestystä sen työssä sekä
julistan vuoden 1999 valtiopäivät avatuiksi.