TASAVALLAN PRESIDENTTI MARTTI AHTISAARI
SUOMEEN AKKREDITOITUJEN DIPLOMAATTISTEN EDUSTUSTOJEN
PÄÄLLIKÖILLE JÄRJESTETYILLÄ PÄIVÄLLISILLÄ
PRESIDENTINLINNASSA 21.4.1999
Olemme puolisoni kanssa iloisia saadessamme tervehtiä Teitä
vierainamme tänä iltana. Erityisen ilahduttavaa on se, että
niin monella on ollut mahdollisuus noudattaa kutsua. Takanamme on
todella arktinen talvi. Se muistutti meitä luonnon
lahjomattomuudesta ja pohjoisen todellisuudesta.
Haluan kiittää Teitä, suurlähettiläs Ettmayer,
toiminnastanne Helsinkiin akkreditoidun diplomaattikunnan
vanhimpana. Olette myös ansiokkaasti edistänyt kotimaanne
Itävallan etuja maassamme. Työnne on ollut tärkeää, kun
olemme vahvistaneet maidemme yhteistyötä Euroopan unionin
asioissa.
Tämän vuosikymmenen alussa Euroopassa vallitsi toiveikkuus.
Kylmän sodan päättyminen koettiin mahdollisuudeksi kaataa
idän ja lännen väliset raja-aidat. Euroopan turvallisuus- ja
yhteistyökonferenssissa Pariisissa hyväksyttiin yhteiset arvot
Euroopan maiden keskinäisten suhteiden ja sisäisen politiikan
pohjaksi. Tältä pohjalta onkin otettu huomattavia edistysaskeleita
valtioiden välisissä suhteissa. Näitä toiveikkaita näkymiä
Euroopassa ovat kuitenkin synkistäneet yhä uudelleen puhjenneet
sotatoimet entisen Jugoslavian alueella.
Niin mielelläni kuin käsittelisinkin vain rauhantoimia tässä
puheessa, en voi sivuuttaa Jugoslavian alueella avoimena jatkuvaa
konfliktia.
YK:ssa ja ETYJ:issä hyväksyttyjen periaatteiden merkityksen
tajuamme jälleen joutuessamme todistamaan sitä inhimillistä
hätää ja kärsimystä, johon näiden periaatteiden rikkominen
Kosovossa on johtanut. Vain paluu sopimusten ja yhteisten arvojen
noudattamiseen antaa mahdollisuuden päästä kestävään
rauhantilaan ja jälleenrakennustyön aloittamiseen. Myös Suomi
tekee työtä sen puolesta, että sodankäynti saadaan
päättymään ja koko Balkan palaa-maan eurooppalaisen
yhteistyön piiriin. Samalla olemme osaltamme lievittämässä
alueella vallitsevaa inhimillistä hätää.
Totesin Brysselissä viime viikolla pidetyssä Euroopan unionin
maiden johtajien kokouksessa, että jos Kosovossa aloitetaan
rauhanturvaoperaatio, Suomi on hyvin nopeasti valmis tulemaan
siihen mukaan.
Jugoslavian tapahtumien Euroopan ylle heittämästä varjosta
huolimatta maanosamme laaja yhteistyö- ja yhdentymiskehitys
jatkuu. Itse luotan siihen, että kasvavan yhteistyön verkosto
tulee antamaan vakaan pohjan valtioiden sisäiselle ja
keskinäiselle kehitykselle niin Euroopassa kuin laajemminkin
maailmassa.
Suomi kohtaa maailman runsaan kahden kuukauden kuluttua Euroopan
unionin puheen-johtajamaana. EU:n koko mittavan toimikentän
kattava puheenjohtajuus on Suomelle mitä suurin haaste. Unionin
sisällä tulee loppuvuodesta ratkaistavaksi useita
kauaskantoisia kysymyksiä. Eikä EU:n toiminta suinkaan rajoitu
vain sen omaan alueeseen tai edes Eurooppaan. EU:n moninaiset
ulkoeurooppalaiset yhteydet muodostavat huomattavan osan myös
puheenjohtajan työstä.
Runsaat neljä vuotta jäsenyyden jälkeen, vähän ennen
puheenjohtajuuskauden alkua, voin todeta sen, että Suomi on
löytänyt luontevan paikkansa Euroopan unionissa. Olemme alusta
pitäen osallistuneet varauksetta unionin toimintaan ja
kehittämiseen.
Liittymisemme euroalueeseen tämän vuoden alussa osoitti, että
kuluvalla vuosikymmenellä Suomessa läpikäyty talouden
rakennemuutos on mahdollistanut maamme osallistumisen Euroopan
taloudellisen integraation keskeisiin osiin.
EU:n pohjoiset jäsenmaat ovat tuoneet unionin Itämeren piiriin
ja Venäjän välittömään naapuruuteen. Tämä muutos unionin
maantieteessä ja naapuristossa on otettu huomioon mm. siten,
että Wienissä viime joulukuussa pidetty Eurooppa-neuvosto
hyväksyi komission tekemän väliraportin EU:n pohjoisesta
ulottuvuudesta. Tältä pohjalta hankkeen käytännön työn
kehittäminen jatkuu. Yksi välietappi on Suomen
puheenjohtajuuskaudella marraskuussa Helsingissä
järjestettävä pohjoista ulottuvuutta käsittelevä
konferenssi.
Vuosisadan ja vuosituhannen päättyminen tuo elävästi mieleen
monia historiallisia tapahtumia, joita peilataan nykyhetkeä
vasten ja joiden pohjalta arvioidaan maailman muuttumista. Itse
olen kokenut hyvin kiintoisana Suomen kansalliseepoksen Kalevalan
parhaillaan vietettävien 150-vuotisjuhlien ja maamme
EU-puheenjohtajuuden samanaikaisuuden. Näiden kahden välillä
on jännittävä kaari Suomen muinaisuudesta tähän päivään.
Kalevala ei ehkä kuulu Helsinkiin akkreditoitujen diplomaattien
arkipäiväisimpään lukemistoon. Eikä siitä löydä
välittömiä lähtökohtia tasavaltamme päivänpolitiikkaan.
Rohkenen silti suositella Teille tutustumista tähän eepokseen.
Kalevalan mytologisesta maailmasta löytyy paljon niitä
suomalaisen kulttuurin syviä virtauksia, jotka edelleen
vaikuttavat korkean teknologian Suomessa.
Kalevalan suhteen useimmilla Teistä ei ole kieliongelmia, koska
teos on käännetty 46 kielelle. Myös internetistä löytyy
runsaasti Kalevalaa koskevaa tietoutta.
Toivon, että olen herättänyt Teissä kiinnostuksen Kalevalaa
kohtaan voidaksenne saada uusia näkökulmia Suomen ja
suomalaisten ymmärtämiseen.
Kiitän Helsinkiin akkreditoitua diplomaattikuntaa hyvästä
yhteistyöstä. Omasta ja puolisoni puolesta pyydän saada nostaa
maljan kunniaksenne.